Jotenkin näiden suositusten uskottavuus on hieman kyseenalsinen. Ainakin tässä tapauksessa suositusten alentaminen on ollut silmiinpistävän hidasta. Ei ole reagoitu jostakin syystä esiintulleisiin melkoisiin ongelmiin, jopa pankin ylimmällä tasolla aiheutettuna. Pitkään tosin pankin hallituskin näin ulkopuolisen mielestä seurasi menoa pankisss lähinnä kstseella.
Hyvä muistaa, että suositukset ja tavoitehinnat eivät elä reaaliajassa vaan ne ovat analyysin tulos sen tekemisen hetkellä. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vähemmän ne perustuvat viimeisille tiedoille markkinalla.
Inderes päivittää suosituksen ja ennusteen vähintään jokaisen kvartaalin raportoidun tuloksen jälkeen.
Jos merkittävää osakkeen arvostukseen liittyvää tietoa tulee kvartaaleiden välillä, niin analyytikko voi koska tahansa halutessaan päivittää suosituksensa ja ennusteensa.
Mikä tahansa tiedote kuten tulosvaroitus, yrityskauppa tms viedään suositukseen yleensä seuraavaksi pörssipäiväksi. Joskus näkee yhtiön analyytikon olevan lomalla tai sairaslomalla ja sanotaan että ennusteet päivitetään myöhemmin.
OmaSP on itse julkaissut lausuntoja ja asioita on paljastunut Fiva/KRP/mediat kautta jatkuvasti jo pitkän aikaa. Ei tarvitse kuin selata tätä ketjua ylöspäin ja näkee miten sieltä on koko ajan paljastunut lisää väärinkäytöksiä jne.
Tässä on ajettu koko ajan positiivisella suosituksella, vaikka mätäpaiseita ja ansoja paljastuu jokaisen luukun alta mihin katsotaan.
Muutoin teksteistäsi samoilla linjoilla, mutta oli ihan hyvä juttu, että suositusta viimein käännettiin. Joskin tavoitehinta jäi sellaiseksi (esim yli sen hetkisen kurssin), että eipä tuota voi pitää millään muotoa kovin negatiivisena näkemyksenä. Luottoa siis löytyy siihen, että kurssi on vuoden päästä korkeammalla kuin nyt.
Hyvä muistaa että suositus ja tavoitehinta on lähinnä viihdettä. Kannattaa lukea analyysi ja muodostaa oma mielipide. Kukaan ei edelleenkään osaa ennustaa.
Puhtaasti numeroita katsomalla esiin tulleet ja paljon julkisuutta saaneet ongelmat näkyy ainoastaan pienenä kuoppana pankin tuloskehityksessä. Pankki tekee tänäkin vuonna varsin kelvollisen tuloksen korkosyklin avittamana, joka taas toisaalta oli yhtenä ajurina tuomaan ongelmat luotonannossa esille. Varsin ironista, vai mitä?
Laskuun kääntynyt ja yleisen näkemyksen mukaan myös alemmille tasoille jäävä korkotaso tulee oman näkemykseni mukaan laskemaan pankin rahoituskatetta helpostikin yli 50m€ vuodessa, mutta pankin tulos pysyy siitäkin huolimatta hyvällä tasolla ilman “ylimääräisiä” luottotappioita.
Uskon ja tiedänkin pankin rahoittaneen monia tahoja vastaavalla tavalla, mitä otsikoihin nousseet tapaukset ovat. Nämä ovat kuitenkin pienempiä miljoonien mittaluokassa liikkuvia tapauksia, jotka tullee pitämään pankin luottotappiot koholla jonkin aikaa. Tämä sillä edellytyksellä että pankki siivoaa nyt todellakin pesänsä, eikä lykkää näiden henkitoreissaan olevien velallisten ja niistä niskaan väistämättä kaatuvien luottotappioiden kirjaamista.
Alueellisesti pankin pesän siivouksella voi taas olla isojakin vaikutuksia, sillä pankki on rahoittanut hyvin avokätisesti sekä isompia että pienempiä sijoittajia. Joidenkin paikkakuntien kiinteistö- ja asuntomarkkinoille voi syntyä melkoista ylitarjontaa, jos näitä omistuksia pankki alkaa “väkivalloin” realisoimaan. Stadionien puolella on taas myyjän markkinat, sillä siellä puolella tarjontaa ei taida olla koko maassa.
Tämä näyttää vähän mielenkiintoiselta:
noin 240 meur siirtynyt alimpaan riskiluokkaan (3->4) viimeisen 9 kk aikana. Samaan aikaan riskiluokka 3 ei ole pienentynyt, eli sinne lisääntyy tavaraa alemmilta luokilta. Näkyykö tässä ns luottojen valuminen parhaiten? Ymmärtääkseni riskiluokka 4 jälkeen ei ole enää huonompaa luokkaa.
(EDIT) Tässä vielä määrittely:
Tuo D- luokka henkilöasiakkaassa tarkoittanee sitä, että luottotiedot ovat jo menneet. C- vastannee samaa yrityspuolella (ainakin yleisissä ratingeissa).
Not sure if they are trading as the liquidity on these bonds is poor and thus one could consider the possible nervousness hasn’t surfaced on the (senior) bond market.
Yield is one thing, but I’d be looking at the spread where you can see generic quotes of ~150bps for their 7 month bond and ~200bps for their 3 year bond (latest private placement). I’d say these are elevated compared to Oma’s peer group.
At the same time banks are facing new regulation starting from Jan 2025 (I believe) where risk weights on bank seniors will increase from the current 20% up to 50% in Oma’s rating category. On top of this S&P has a negative outlook on the bank and the decrease in Oma’s capital ratio could function as a catalyst for a rating action…
EDIT: After all this, you might be right and it might be trivial.
Muutoin teksteistäsi samoilla linjoilla, mutta oli ihan hyvä juttu, että suositusta viimein käännettiin. Joskin tavoitehinta jäi sellaiseksi (esim yli sen hetkisen kurssin), että eipä tuota voi pitää millään muotoa kovin negatiivisena näkemyksenä. Luottoa siis löytyy siihen, että kurssi on vuoden päästä korkeammalla kuin nyt.
[/quote]
Niin kyllähän Kasper Mellas povaa, että OmaSP on parhaat päivänsä nähnyt. Eli tuotot kääntyy laskuun ja tulos kääntyy laskuun kun 2027 vuoteen numeroita selailen Kasperin analyysissä.
Eli kasvuyhtiöstä tuli kertaheitolla hiipuva entinen lupaava potentiaali.
Toki kyllä kurssi nyt kielii siitä, että moni myy nyt, kun vielä jotain saa.
Minusta Inderesin eps-ennusteet ja tavoitehinta ja suositus eivät ole oikein synkassa keskenään.
Eps-ennuste ensi vuodelle on 2,77e. Jos tämä toteutuisi, niin se kertoisi että suurimmat ongelmat olisi luultavasti takanapäin. Toisaalta tavoitehinta 13e tarkottaisi edelleen tässä vaiheessa P/E 4,7 eli vastaisi >20% tulostuottoa suosituksenkin ollessa vähennä. No ennustaminen on vaikeaa ja epävarmuuksiahan pankin toimintaan liittyy tavallista enemmän.
Analyysin mukaan tuotot kääntyy laskuun 2026 ja uuteen nousuun 2027.
Aikamoinen ennustaja pitää olla kun puhutaan vuosien 2026 ja 2027 tuloksista. Välissä on vielä vuosi 2025. Itse ennustan, että kurssi on nyt niin pohjamudissa että tilanne paranee ainakin kurssin osalta jo q4 jälkeen kun nämä tutkimukset ja yleinen hysteria loppuvat. Odotan myös muiden kuin Inderesin ennustuksia jos niitä yleensä ilmaantuu.
Ei vaadi suuria ennustamisen taitoja nähdä mihin suuntaan korkotaso liikkuu lähivuosina.
OmaSp:n kohdalla sijoittajan haasteena on mahdottomuus tietää milloin luottokanta on oikeasti putsattu. Se voi olla sitä jo nyt, mutta alaskirjauksia voi olla paljon vielä myös edessä.
Nähdäkseni OmaSp:n kulut tulevat kasvamaan riskienhallinnan panostuksien myötä. Orgaaninen kasvu hidastuu samasta syystä. Epäorgaanisen kasvun mahdollisuuksia ei markkinalla juuri enää ole. Poikkeuksena varallisuudenhoito, joka heiltä puuttuukin. Varallisuudenhoito ei myöskään sitoisi pääomia. Tuotot tulevat korkotason myötä laskemaan. Luottotappiot ovat vielä iso kysymysmerkki.
Kuinka paljon ja hyvin nykyinen osakekurssi näitä hinnoittelee, onkin vaikeampi kysymys.
En ole kanssasi eri mieltä, onhan tässä selvästi metsään menty suositusten osalta.
Mielestäni kuitenkaan aiemmin tehdyt tai tekemättömät asiat eivät saa vaikuttaa nykyiseen analyysiin. Sillä ei siis minulle ole suositusta mietittäessä väliä, olisiko mahdollinen muutos pitäny tehdä jo aiemmin.
Lainakannan laatu on yhä kysymysmerkki, sillä riskienhallinta on epäonnistunut. Ei tämä missään nimessä välttämättä johda luottotappioiden dramaattiseen kasvuun alkuvuonna kirjattujen varausten lisäksi, mutta esimerkiksi tuo käynnistetty 240 MEUR:n lainaportfolion hallittu alasajo ei mielestäni kuulosta siltä, että näistä kaikki mahdollinen olisi välttämättä tulosvaikutteisesti kirjattu. Lisäksi vaiheen 3 luottojen kattamisaste (luottotappiovaraukset/järjestämättömät luotot) on yhä varsin matala 22 %. Esimerkiksi Nordealla tämä luku on 38 % ja Suomessa toimivilla pankeilla keskimäärin 42 %.
Osakekurssilla en siten näe olennaisia ajureita lähiaikoina, sillä tilanne tästä tuskin kovin nopeasti ratkeaa ja luottamus pankin toimintaan palautuu. Tämän suhteen (ja kaiken muunkin) voin tietysti olla pahasti väärässä, jolloin kelkka on käännetty täysin väärään aikaan. Tarkkaillaan siis tilannetta ja päivitetään näkemystä aina tarpeen vaatiessa. Osaketta on lyöty jo ihan reilulla kädellä, joten onhan tässä myös tuottopotentiaalia. Painotan itse tällä hetkellä kuitenkin tuota epävarmuutta, sillä mielestäni parampaa riski-tuottosuhdetta on tarjolla jo ihan pankkisektorillakin. Painotan vielä, etten odota pankin ajautuvan sen kummempiin haasteisiin, sillä matala kulu-tuottosuhde mahdollistaa korkeammillakin luottotappiotasoilla kelvollista kannattavuutta. Arvioni mukaan luottotappioiden määrä kuitenkin pitää tuottovaatimuksen korkealla ja tuloksen maltillisena vielä jonkin aikaa.
Tästä olen ihan samaa mieltä ja kommenttini oli enemmänkin epäonnistuneesti muotoiltu lievä kritiikki aikaisempaa suositusta kohtaan. Yleisellä tasolla olen varovainen kritisoimaan/arvostelemaan suosituksia ja tavoitehintoja, koska tiedän kuinka haastavasta kokonaisuudesta on kyse ja analyysia tehdään rajallisilla resursseilla. Minusta on kuitenkin todella tärkeää etenkin piensijoittajien kannalta, että myös pienempiä yhtiöitä edes joku taho aktiivisesti seuraa.
Sellaisen ajatuksen voisi kuitenkin heittää ilmaan, että pitäisikö epäselvään tilanteeseen joutuvalta yhtiöltä entistä herkemmin poistaa suositus ja tavoitehinta? Tämähän ei estäisi seuraamasta yhtiötä aktiivisesti ja tuottamaan epävarmuuden tilassa arvokasta analyysia yhtiöstä. Esimerkkinä tulee lähiajoilta mieleen OmaSp:n lisäksi esim. Kempower ja Tecnotree. Tietyissä tilanteissa analyytikonkin on vaikea saada riittävästi luotettavaa tietoa analyysin pohjaksi, jolloin on epäreilua edes olettaa analyysinkään lopputuloksen olevan erityisen luotettava. Miksi siinä tilanteessa edes yrittäisi arpoa suositusta ja tavoitehintaa osakkeelle?
Meni aika pahasti ohi aiheen, en pahastu jos siirrätte osuvampaan paikkaan.
Edit: Asioihin perehtyneelle piensijoittajallekin suosituksilla ja tavoitehinnoilla on lähinnä viihdearvo ja aina kehotetaan tekemään omat sijoituspäätökset itsenäisesti jne… Markkinoilla häärää kuitenkin entistäkin enemmän sijoittajia, jotka: a) eivät lue analyysejä ja/tai b) eivät ymmärrä lukemaansa. He tuijottavat vain suositusta ja tavoitehintaa ja tekevät päätöksiä niiden perusteella. Lisäksi analyysien ja suositusten vaikutus vähän seurattujen ja pienivaihtoisten yhtiöiden kurssiin on usein merkittävä etenkin lyhyellä aikavälillä. Siksikin itse pidän asiaa merkittävänä piensijoittajien kannalta.
Tämä on varmasti totta. Toki tulee mieleen, onko tuo mahdollista jos asiakas (eli omaSp) ostaa maksetun analyysin. Silloin varmaan on laitettava tietyt tiedot yhtiöstä. Itse suhtaudun ostettuihin analyyseihin vähän harkinnanvaraisesti. En väitä etteikö analyysi olisi hyvä, kuitenkin on kiusallista runnella asiakasta.
Inderesin puolustukseksi: ihmettelin aina, miksi he eivät korkeimmassa hypessä lisänneet omaSp:tä mallisalkkuun, vaikka tavoitehinnasta jäätiin todella roimasti. Täten saattaa olla, että osaketta ei sitten kuitenkaan nähty niin “hyvänä”.
Minusta alhaisen markkina-arvon ja vähän vaihdettuja yrityksiä ei saisi missään tilanteessa nostaa mallisalkkuun. Esim. OmaSp:n free float on alle 25% luokkaa osakekannasta, nykyisellä markkina-arvolla luokkaa alle 100 miljoonaa. Tällaisia yrityksiä mallisalkkuun nostamalla saa kyllä komeita kurssiliikkeitä hetkellisesti aikaiseksi, mutta se ei pidemmässä juoksussa palvele yhtään ketään.
Riskiluokkaan 4 siirtyneet 240 M€ vastaa tarkelleen väärinkäytöksen suuruutta joka kenties liikkunut viimeisen puolen vuoden aikana alimpaan riskiluokkaan ylemmistä luokista. Tällä pohdinnalla muita muutoksia luottokannan laadussa ei olisi tapahtunut kuten johto on yrittänyt vakuutella. Käykö järkeen?
Kyllähän tuo on hauska sattuma, että summa on samansuuruinen. Mietin tuota itsekin alkuun. Kuitenkaan muutamat havainnot eivät tätä puolla:
- pelkästään asuntolainoissa 55 meur siirtynyt tuohon luokkaan. Voisin olettaa että valtaosa väärinkäytöksistä kohdistuu muuhun kun “asuntolainaan”. En pidä oikein mahdollisena että luotoitus olisi tehty sitä kautta. Paras veikkaus olisi, että ketjullakin kommentteja keränneet “pienasuntosijoittajat” ja kotitaloudet löytyvät tästä.
- Riskiluokka 3 on suurentunut aivan samalla tavalla, sen vuoksi uutta tavaraa lienee vielä tulossa
Sanoisin että tämä sivu linkittyy parhaiten tuohon 6.6 % erääntyneisiin. En myöskään olisi yllättynyt jos ensi vuoden aikana riskiluokka 4 lisääntyisi taas vastaavalla summalla. Oikeastaan miettisin, miksi ei muuttuisi, kun luottopolitiikka ollut samaa läpi portfolion. En toki usko tuohon “väärinkäytös”- narratiiviin.
Tarkoititko taloyhtiölainoja? Q2 ja Q3 välillä tuo siirtymä oli yli 60 m€ ja se selittyy käsittääkseni suurelta osin suurimman asiakaskokonaisuuden kaikkien lainojen siirtymisellä riskiluokka 4, vaihe 3 tasolle:
Q2:
Q3:
Tuohon riskiluokka 4 vaihe 3 pottiin sopisi yksi taloyhtiö Helsingin arvoalueella ja eräs toinen kohde maakunnassa, jotka liittyvät tähän suurimpaan asiakaskokonaisuuteen. Näihin kohdistettu 8,1m€ luottotappiovaraus vaikuttaa myös järkeen käyvältä. Vaiheessa 2, riskiluokka 4 on summa, joka on varsin identtinen julkisuudessa olleen Messitytönkadun asunto-osakeyhtiöön. Vaihe 2 kohdistetun luottotappiovarauksen määrän perusteella siellä on joku muukin pommi tulossa, mitä en ala edes arvailla.
Tämä ryhmä muut on mielenkiintoinen. Riskiluokka 4, vaihe 3 lävähti 30 m€ kerralla ja siihen on kohdistettu 20m€ luottotappiovarauksia. Tämä viittaa vahvasti suurimpaan asiakaskokonaisuuteen ja olisin yllättynyt mikäli summaan ei sisältyisi OmaSp stadionin luottoihin tehty ronski alaskirjaus.
Btw. Huomenna pelataan Haka-SJK matsin toinen osa OmaSp stadionilla. Kannattaa mennä paikalle, seuraavaan pääsarjatason peliin Seinäjoella voi hetki vierähtää…
Toki myös tuo taloyhtiölaina, mutta 55 meur siihen päälle henkilöasiakas ryhmässä. Oletan että tässä kyse ”normaaleista” asuntolainoista ja muusta vastaavasta. Katsomatta, missä vaiheessa ovat, niin 9 kk aikana lisääntynyt riskiluokassa 4 55 meur edestä.