Jotenkin kyllä toivon, että pankki ei ala tuloksen kustannuksella rakentelemaan keskinkertaisia sijoituspalveluita, jotka parhaimmillaankin olisi samaa tasoa kuin Danske, Nordea yms. Monet pyörittävät sijoitustoimintaa eri paikassa kuin pankkipalveluita ja tähän vaikuttaa aika paljon palkkiot/yleinen kaupankäyntialustan käyttömukavavuus sekä toki yksilölliset tarpeet. Eikä oma Sp:lla tarvitse tietenkään omaa Kiina rahastoa olla, mutta toki mikäli sijoitusuniversumin laajempaan tarjontaan kasvuhalua on, niin hyvät kumppanuudet auttaisi kunhan ne ei syö oman rahastotarjooman kannattavuutta merkintäpalkkioineen yms. Ehkäpä heidän fokus on pitää konttoreita siellä mistä muut sulkevat ja vaalia henkilökohtaista palvelua niille, jotka sitä kaipaavat veloittaen siitä sitten ekstaa. Sekin on kai strategia.
Näkisin OmaSäästöpankin valinneen omanlaisensa tavan toimia. OP, Nordea ja Danske ovat keskittyneet PK-seudulle ja suurimpiin keskuksiin. Lehtien mukaan ne eivät edes anna taloyhtiöille tai omakotirakentajille lainaa näiden alueiden ulkopuolella. OmaSäätöpankilla on tässä se markkina-aukko, jota se käyttää tuottoisasti. Suomalaiset paikkakunnasta riippumatta maksavat viimeiseen tappiin asunto- ja taloyhtiölainojaan. Eihän kukaan halua joutua hankeen. Juuri tämän suurten pankkien liika varovaisuuden tai ylenkatseen vuoksi OmaSäästöpankki voi toimia kannattavasti omalla valitulla linjalla.
Menettää myös tällä “valitulla tiellä” hyviä asiakkaita. Ainakin uusien “liitosten” yhteydessä 20-30% asiakkaista lähti tai lähtee toisiin säästöpankkeihin kokonaisasiakkaaksi. Tätä ovat hyväksi käyttäneet kuulemani mukaan menestyksellä säästöpankkiryhmän pankit perustamalla uusia konttoreita. Myös ihan viimeisen liitoksen yhteydessä sai Nordea hyviä asiakkaita kun OmaSp ei ollutkaan täyden palvelun pankki. Viisautta tai tyhmyyttä? Veikkaan jälkimmäistä. Ehkä uusi organisaatio sen korjaa.
Pidän mainiona sitä, että muutkin säästöpankit haluavat palvella tavallisia ruuhka-Suomen ulkopuolisia asiakkaita. Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Pori . Yli 100 000 asukkaan kaupunkeja on yhteensä 9 ja näissä asuu yli 2,2 miljoonaa suomalaista. Näin tämän alueen ulkopuolella asuu noin 3,4 miljoonaa asukasta, joita mainiosti voivat palvella OmaSäästöpankki ja toiset säätöpankit.
Eihän asunnon toki tarvitse sijaita suurimmissa kaupungeissa, jotta ne ovat suurille pankeille vakuusarvojen näkökulmasta kurantteja kohteita. Esimerkiksi kolmen kasvukeskuksen kehyskunnat ovat suurelta osin aivan hyviä kohteita.
Siinä on vaan se ongelma, että muuttotappiokunnissa jokaiseen asuntoon ei löydy sen enempää omistajaosakasta kuin vuokralaistakaan asumaan.
Jos meillä on vaikka Varkaudessa sijaitseva kymppitonnin arvoinen kaksio, ei mikään vastuullinen luotonantaja voi lähteä rahoittamaan LVIS-remppaa, joka maksaa tuolle samalle kaksiolle jyvitettynä esim. 50t euroa. Vakuusarvot eivät vain riitä siihen.
Muuttotappiokunnissa tyhjien asuntojen määrä tulee jatkamaan kasvuaan, mikä tekee niin kämppien myymisestä kuin vuokraamisesta entistä haastavampaa. Samaan aikaan hiipuvissa monissa kunnissa ne uusimmatkin kerros- ja rivitalot alkavat olla jo peruskorjausiässä. Ts. korjausvelka kasvaa ja hinnat sekä kysyntä laskee.
Oma Säästöpankin kohdalla haaste on se, että se on rahoittanut paljon maakuntien kohteita puhtaasti mielikuvituksellisin arvostustasoin. Ja kyllä, mielikuvituksellinen arvostustaso se on, jos sijoittaja ostaa kämpän kymmenellä rahalla ja maksaa välittäjälle rahaa, jotta tämä arvioi kohteen kahdenkymmenen rahan arvoiseksi markkinatilanteessa, jossa kohde ei vapailla markkinoilla tahdo mennä sillä kymmenelläkään rahalla kaupaksi. Tällaista huttua on OmaSP:n lainakannassa paljon, mitä tässäkin ketjussa on konkreettisten esimerkkien kautta tuotu esille.
OmaSP ei ole vakavasti otettava sijoituskohde.
Näkisin näin, että media on tuominnut suuren osan Suomea takapajulaksi ja niiden asukkaat “menetetyiksi yksilöiksi”. Kummasti esimerkiksi ollaan huomattu, että Lappi ja Kainuu ovat Suomen kasvukeskuksia nykyään eli ei kasvukeskusten ulkopuolinen maailma ole menenetettyä maailmaa, vaan sieltä paremminkin taitaa kummuta se kasvu nykyään. Matkailu, kaivokset, tuulivoima ja datakeskukset sijoittuvat näille alueille. Nämä ovat nykyhetken kasvualueet ja ne tosiaan ovat muualla kuin perinteisissä kasvukeskuksissa ja samalla ne säteilevät satojen kilometrien sisällä hyvinvointia. Maaseudulla kun sata kilometriä työmatkaa ei ole mitään. joten talon voi rakentaa kotipitäjään ja OmaSäästöpankki voi rahoittaa.
Lisään tähän vielä se asian, jota useimmiten ei huomioida. PK -kasvua ja kehitystä on samoin tavoin tukenut pitkämatkalaisten työssäkäynti. Eli varsin taaja väki käy Tampereelta, Hämeenlinnasta ja Lahdesta ja Lohjala Pk -seudulla. Sama dynamiikka toimii myös ns. maaseudulla. Kun tulee datakeskus, tuulivoimala, kaivot tms. näin pendelöinti alkaa vähintäänkin sadan kilometrin säteeltä näissä paikoissa. Joten niin ostovoima kuin asuntojen maksukyky pysyy hyvällä tolalla. Ehkä jos asuu Etu-Töölössä ajatus 100 km työmatkasta tuntuu ylipääsemättömältä, mutta jos asut vaikka Hakunilassa ja käyt töissä Soukassa, niin työmatka on ajallisesti huomattavasti pidempi kuin esimerkiksi Kuhmosta Sotkamoon tärkeään laskettelukeskukseen. Pitää ymmärtää että PK seutu ja “toinen Suomi” ovat eri asia. Toisaalta sama asia. Aja Jätkäsaaresta Hakunilaan ruuhka-aikaan - riittääkö tunti. Niinpä Kuhmosta Sotkamoon olisi ajanut puoleen aikaan ja jo laskenut pari laskua.
Suomi on näin täynnä kasvualueita ja mahdollisuuksia.
Haluaisin kyllä nähdä jonkun tilaston, joka tukisi väitettä Lapin ja Kainuun todellisesta kasvusta.
Kainuun asukasluku hupenee edelleen vauhdilla, jopa Kajaani pienenee. Pienemmillä paikkakunnilla liki 40% väestöstä on eläkkeellä.
Lappiin haluaisi muuttaa miljoona suomalaista, vaan väkiluku laskee silti. Kasvua siellä täällä, mutta pääosin suht’ vaikeaa, kovasta brändistä huolimatta.
OmaSP:n osalta on selvää, että niche, jossa rahoitetaan maaseutua tai vain yhden lainan elämänsä aikana ottavia ihmisiä, pitäisi hoitaa esimerkillisen jämptisti. En väitä, etteikö tuollaisessa nurkkauksessa voisi pärjätä, mutta silloin ei ole varaa mokata asiakkaantuntemuksessa tai sijoittaa liikaa kuoleviin kauppapaikkoihin.
Jos miettii “hyvin asiansa hoitavaa”-henkilöä (em. Nordean tai OP:n asiakasta), niin siinä saattaa ensin tulla ostetuksi asunto, sitten perheelle tai pariskunnalle koti ja vanha asunto jää sijoitukseen.
Hetken kuluttua todetaan, että rahaa jää jemmaan ja pankista soitetaan perään, että pitäisikö meidän istua alas ja miettiä varainhoitoa. Voi toki tulla innostusta ostaa toinenkin sijoitusasunto tai kesämökki.
Verrokkitilanteessa OmaSP:n ‘yhden lainan ihminen’ saa olla melko hyvin lainansa maksanut, marginaalit ja kulut yläkanttiin laskien, että pankki siinä paremmin pärjäisi.
Ja kun sakkaa, niin kasvukeskuksessa kourassa on 200 000€:n kaksio, kun taas Konnevedellä 100 000€ maksaneesta talosta ei todennäköisesti sitä samaa kyllä irti saa.
Vakavasti otettava sijoituskohde? Nythän siinä on luultavasti vakavasti otettaviin lukeutuva Nordea aikalailla samoissa hinnoissa kympin kantimissa valmiina vuoteen 2025 kymmenen vuoden paikallaan pysymisen jälkeen (juu osinkoja on makseltu)….Sijoitan mieluiten siihen, joka mielestäni tuottaa eniten, mutta toki kaikilla sijoittajilla voi olla eri mittareita sijoittamisessaan…Juu ja riskitaso varmasti on eri näillä kahdella paperilla, mutta sitähän tämä aina on riskitason ja tuottomahdollisuuden välistä tasapainoilua
Kasvukeskusten ulkopuolinen Suomi ei ole missään nimessä “menetettyä maailmaa”, mutta Lapin ja Kainuun uutta kukoistusta noista ei silti välttämättä saa aikaiseksi. Oheisen Ylen linkin perusteella datakeskuksetkaan eivät painotu noille alueille.
Lähde: Euroopan metropoleista loppuu tila – se on tuomassa Suomeen datakeskusten buumin ja miljardeja | Talous | Yle
Oma Säästöpankin kannalta on silti tietysti positiivinen asia, että esimerkiksi Kainuuseen saadaan tällaisia yrityksiä. Škoda Transtech Oy:n vaunutehdas Otanmäessä on myös hyvä esimerkki siitä, ettei kaiken teollisuuden tarvitse tapahtua eteläisessä Suomessa.
Tämä ei omasta mielestäni kuitenkaan ihan suoraan sada Oma Säästöpankin laariin, jos mietitään asunto- ja taloyhtiölainoja. Esimerkiksi alla näkyvän asunnonmyynti-ilmoituksen taloyhtiön lienee turha kysyä lainaa oikeastaan mihinkään, jos laina olisi tarkoitus taata kiinteistöllä tai tontilla.
Ja eihän datakeskusten henkilökunta edes missään Muhoksella tai Kainuussa asu. Siellä on vain huoltohenkilöitä ja oikea ylläpito ja konffaus tapahtuu etänä.
Juurikin ystävä Kainuusta soitti ja ihmetteli, että mitä ihmettä siellä foorumilla taas narrataan. Pyysi kertomaan, että OmaSP ei ylipäänsä toimi Kainuussa. Toimipaikat löytyy alla olevasta kartasta:
On teillä jutut ja ennakkoluulot viime vuosituhannelta.
Ehkä menee puurot ja vellit sekaisin, mutta datakeskukset, jotka toivon mukaan syntyvät esimerkiksi Kainuuseen ovat monipuolinen lisä alueellisesa hyvinvoinnin kasvussa. Itse datakeskuksen rakentaminen tuo työtä rakennusalalle ja kun keskus on valmis, niin se tarjoaa monimuotoisesti työtä aivan tavallisille työntekijöille. Keskus tarvitsee siivoojia, vartijoita, kunnostushenkilöstöä ja operaattoreita. Suurin osa kiinteästi keskukseen liittyvistä henkilöistä tulee asumaan keskuksen 100 km säteellä. Ns. huipputekijät tietysti tekevät asiat etänä.
Eipä unohdeta kiinteistöveroa, joka on olennainen tekijä tuodessaan hyvinvointia datakeskuksen alueelle. Tämä mahdollistaa paremmin esim. hoiva henkilöstön palkkaamisen alueella. Datakeskus säteilee varsin monella tavalla alueensa ympäristöön. Tämä mahdollistaa mukavasti asuinpaikan valinnassa laajemmalla alueella. Tämä koskettaa myös tuulivoimaa ja aurinkovoimaa. Samalla tavalla tarvitaan erilaisia ns. suorittavaa työvoimaa. Ehkä jotkut ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneet ovat unohtaneet, että heidänkin mainio elämä vaati näitä tavallisia suomalaisia, jotka haluavat elää missä tahtovat.
Tänä päivänä laina-asiat hoidetaan netissä. Juuri eräs kaverini otti lainaa. Laina-anomus netissä. Vähän tarkennuksia pyysivät ja velkakirjan allekirjoitus sähköisesti netissä. Samoin kaikki muu asiointi. Ei vaadi enää mitään pankkia paikan päälle edes datakeskukset.
Aivan laina-asiat hoidetaan netissä. Mutta asumine on paikallista. Sinä voit tosiaan tehdä laina-asiasi vaikka Singaporessa, mutta se asunto on sitten vaikka Otanmäessä. Mutta, jos olet kunnossapitäjä datakeskuksessa ja käyt päivittäin paikalla, niin on hankalampaa asua Singaporessa. Eli paikan läheisyydessä oleva henkilöstö on huomattavasti suurempi kuin ymmärretään. esim. jonkun on kolattava lumi katolta. Näin datakeskus tosiaan säteilee lämpöä ympäristöönsä. Ja tästä päästäänkin myös lämpöön. Tämäkin hukkalämpö tuo paikallisesti työtä ja tuloja. Tarvitaan henkilöstöä lämmönsiirtolaitteiston valvontaan ja paikkakunta saa edullista lämpöä ja kenties jopa sähköä tuotetaan sen avulla ja taas syntyy rahaa, jolla voidaan sotehenkilöitä palkata ym.
Nyt kun ketjussa on kerta kaikkiaan tehty selväksi että datakeskusten kunnossapito hoidetaan paikan päällä, voitaneen palata Oma Säästöpankin asioihin.
Onko nuo pankin toimintaa nyt tutkivat tahot ilmaisseet mitään päivämääriä milloin kenties saataisiin tietoa tutkinnan lopputulemasta ja siitä, johtaako se kenties oikeuskäsittelyyn tai jonkinlaiseen sanktiointiin? Tämän pankin asema minkäänlaisena sijoituscasena riippuu nyt nähdäkseni vain tutkintojen lopputuloksesta eikä mistään muusta. Kaikki vertailut Nordeaan yms. hassuttelut ovat tähän verrattuna pelkkää taustakohinaa.
Oletan, että OmaSp tekee vielä ainakin yhden kerran aika hyvän tuloksen johtuen Liedon Spn ja viimeisimmän hankinnan takia.
En usko, että OmaSpllä olisi ollut oikeastaan minkäänlaista muuta strategiaa kuin haalia kaikki kiinnostuneet pankit ja kasvattaa tasetta. Säästöpankkiryhmän päätöksen mukaan se ei enää onnistu eikä huonon imagon takia muutenkaan. Eli kasvulle tulee stoppi. Täyden palvelun pankki ja kulukuri puuttuvat. Uusi hallinto saanee ajan kanssa asiat muutettua, mutta vaatii palvelukonseptin parantamista ja ehkä myös päällekkäisyyksien johdosta muutosneuvotteluja.
Omasp on yksi konkurssihakemuksen jättäneen RTV:n suurimpia velkojia. Saatavat 5,5 meur. RTVn sukellus oli aika nopea.
Olisiko tämä RTV merkki siitä, että OmaSP uusi johto (hallitus) on ottanut linjan, että loputtomasti ei voida tappiollista toimintaa velalla rahoittaa. Nyt pantit realisoidaan ja mahdollinen luottotappio kirjataan, mahdollisesti varaus on jo tehtynä.
Samasta OmaSP:n linjan muutoksesta voisi kertoa jalkapalloseura SJK:n Insta-päivitykset. SJK on realisoinut Tikkasen, Hannolan ja Morenon eli kalliimmat pelaajansa. Tilalle tulee ilmaisia tai ainakin edullisia pelaajia. Tietenkin SJK tekee pelaajabisnestä, mutta nyt on ehkä ollut pakko puristaa sitruunaa kunnolla rahoittajien ”toiveesta”…
Varaus ei ole mahdollisesti, vaan täysin varmasti tehtynä RTV:hen liittyen jo aiemmin huomattavan suurena. Jos näin ei olisi, aika rankasti rikottaisiin IFRS 9:n periaatteita. RTV oli jo aiemmin saneerauksessa, ja yrityksellä on velkomustuomioita, eli kyllähän se RTV-yhtymä Oy on köllötellyt tukevasti luottotappiovarauslistan vaiheessa 3. Toisin sanoen, konkurssi ei juurikaan aiheuta lainasaamisten nykyarvoon muutosta tuossa tilanteessa pankin kannalta.