Talouselämässä taas kattava katsaus viime tapahtumiin. Ei nähdäkseni mitään varsinaisesti uutta ja maksumuurin takana.
Tämä Sofiantornille annettu akordi on oikeastaan vain jatkumoa kummallisille tapahtumille, mitä tuohon kiinteistöön missä Sofianparkki sijaitsee liittyy. Alkujaan yli 10 vuotta sitten tuolla tontilla sijaitsi 1960-luvulla rakennettu kerrostalo, jonka alakerrassa oli liiketiloja. Rakennusliike J.Rajala pääsi tuolloisten omistajien kanssa jonkinlaiseen sopimukseen talon purkamisesta ja tilalle rakennettavasta uudisrakennuksesta. Samainen rakennusliike urakoi myös Asunto Oy Seinäjoen Oma säästöpankin talon ja osittain sen urakan johdosta joutui talousvaikeuksiin.
Omasp osti kiinteistön vaikeuksiin ajautuneelta rakennusliikkeeltä 5 miljoonan euron kauppahinnalla vuonna 2020 ja myi sen seuraavana vuonna Fincap-veijareille. Tällä kaupalla mitä ilmeisemmin viivytettiin Rakennusliike J.Rajalan edessä olevaa konkurssia ja pankki välttyi samalla suurien luottotappioiden kirjaamiselta siinä vaiheessa.
Viimeisimmän tietoni mukaan rakennusliikkeen konkurssi on julkiselvityksestä, josta voidaan joskus saada lisätietoja asioiden taustoista. Minun silmääni tämä akordi näyttää kuitenkin siltä, että Sarajärvellä ja kumppaneilla on myös pankin pallit tiukassa kiristysotteessa näihin hyvin epämääräisiin luotto- ja omistusjärjestelyihin liittyen. Virkavalta toivottavasti tämän penkoo perinpohjin, vaikka vuosia siinä tuleekin kestämään.
Loppukevennyksenä voisi todeta IS:n jutun otsikosta: Hukkasin ainakin 40 miljoonaa euroa pankin rahoja!
En ole ikinä kuullut että nordea, op tai danske olisi antanut suoria akordeja kenellekään. Waivereitä kyllä eli anteeksi sopimusrikkomuksia mutta niistäkin veloittavat palkkiot.
Kertokaa joku jos tiedätte jonkun tapauksen, mutta kaikissa vastaan tulleissa yritysten maksuvaikeuksissa pankki on pitänyt kiinni 100% asemastaan ja tiukentaa vain otettaan mitä enemmän ongelmissa velallinen on.
Mulla on tullut vastaan tapaus, jossa omistajavaihdoksen yhteydessä pankki antoi akordin osalle velkapääomasta. Ehtona oli että uusi omistaja sijoittaa merkittävästi riihikuivaa rahaa yhtiöön vahvistamaan likviditeettiä. Veikkaan että pankki pääsi tällä omasta näkökulmastaan parempaan asemaan jäljelle jäävän velkapääoman osalta.
Tähän heittoon liittyen, jotain liikehdintää näyttäisi edunsaaja-tietojen perusteella tapahtuneen City Kauppapaikat Oy:n omistuksissa ihan viime aikoina:
Olisikin nyt todella mielenkiintoista saada tietää, onko Omasp kasvattanut omistustaan yhtiössä, vai onko Sarajärvi ja Keskinen perheineen järjestellyt omaa omistustaan yhtiössä uusiksi.
Mistään kaupasta ei ole pankki tiedottanut, joten pitäisin pankin omistuksen kasvattamista epätodennäiköisenä. Olen kuitenkin valmis muuttamaan mielipidettäni, mikäli seuraavassa osavuosikatsauksessa kerrotaan pankin omistavan näistä vanhoista kauppakeskuksista 100%.
Hullumpiakin juttuja on tässä pankissa tapahtunut…
Pasi Sydänlammi näyttää edelleen olevan Töysän Säästöpankkisäätiön asiamies. Pohjalaisilla on luottamus omaan poikaansa pankin antamien potkujenkin jälkeen. Tietysti varsin erikoista, että toimitusjohtaja ja nyt entinen tj on varsin suuren osakkeenomistajan asioiden hoitaja eli palkollisena sekä omistajana yhtäaikaa. Eipä ole ihme, että kontrolli petti sekä pankin johdossa, että omistajilla. Tyypillistä säästöpankkien hallinnointia eli isännättömän rahan ongelma. Omistajat palkollisten pyöritettävänä totaalisesti. Nykyisellä.omistuspohjalla vaikea uskoa parempaa tulevaisuutta.
Tämän Oma Säästöpankin varsinainen haaste on sen omistajakunta, top10 omistajat omistavat 75% äänistä, ja niistä 9/10 on näitä ex-säästöpankkeja.
Tuo aiemmin 17.6 linkattu juttu avaa miten säätiöt näkyvät olevan paikallisen liikunnan, kulttuurin ja hyväntekeväisyyden asialla.
Enpä ole itse huomannut, mutta kaiketi niin että liiketoiminnasta on liikkeenluovutuksella luovuttu omistusosuutta vastaan, ja omistusosuuksien tuotoilla tehdään hyväntekeväisyyttä.
No eihän se hyväntekeväisyys väärin ole, siitä vaan kun varallisuutta on siunaantunut.
Omistajakunnalla on kuitenkin väliä, sillä yleishyödyllisten säätiöiden omistus kaipaisi ehkä kunnon kapitalistejakin potkimaan tekemään enemmän ja paremmin, sen sijaan että johto on saanut touhuilla asiakkaiden kanssa yhteisbisneksiä.
Kun kissa on poissa niin hiiret hyppivät pöydällä, ja pöydän allakin…
Suurimmat osakkeenomistajat | OmaSp Suurimmat osakkeenomistajat | OmaSp
Suurilla paikallissäätiöillä on olettevasti myös intressi säilyttää konttoriverkosto hyvin laajana, jotta omalla kylällä säilyy palvelu. Tämä ajatuksena, jos miettii tehostamispotentiaalia.
Epäiltyjä arvopaperimarkkinarikoksia koskeva esitutkinta on valmistunut:
Juttu on ainakin vielä vapaasti luettavissa, tässä lienee kuitenkin oleellisin kohta:
Aika monta epäiltyä jäi vielä jäljelle, vaikka yhden osalta tutkinta päättyikin.
Oma Säästöpankin riskienhallintajohtaja jättää tehtävänsä
Yhtiön tiedotteen mukaan Pykäri jättää tehtävänsä omasta toivomuksestaan.
Oma Säästöpankin riskienhallintajohtaja jättää tehtävänsä | Kauppalehti.
Is fine
Joo, tuli palvelukseen kai 1.12.23. Hyvä vai huono uutinen. Ehtikö jo tehdä vahinkoa vai eikö saanut riskejä hallintaan? Vai jättääkö hukkuvan laivan. Paljon kysymyksiä. Ei välttämättä hyväkään uutinen.
Markkinoilta ei ole tullut ainakaan vielä selvää reaktiota. Vaikea sanoa, kumpaan suuntaan pitäisi vaikuttaa. Hänet oli otettu tehtäväänsä vanhan hallinnon aikana, joka ei paljon riskienhallinnasta perustanut, joten sikäli lähtö voisi olla hyväkin merkki toimintakulttuurin tervehtymisestä. Toisaalta aivan mahdolliselta tuntuu myös edellä mainittu uppoavasta laivasta pelastautumisen skenaario. Ihan mahdotonta sanoa, kun ei tunne taustoja.
Itse tulkitsen annetun tiedotteen pohjalta, että irtisanominen on tullut esille toimitusjohtajan/hallituksen toimesta.
Uusi riskienhallintajohtaja aloittaa viimeistään elokuun viimeisenä päivänä, eli Oma Sp:llä on 2kk aikaa etsiä sopiva henkilö.
Paketithan toimialalla on tyypillisiä johtohenkilöille, eli lyödään kuukausien palkka kouraan, jotta suostuu itse irtisanoutumaan. Vaikea kuvitella, että riskienhallinnan tehtävissä työuransa tehnyt riskienhallintajohtaja jättäisi tehtävänsä, mutta jäisi organisaation sisälle loppu vuodeksi vielä töihin muihin tehtäviin.
Itse olen ollut siinä käsityksessä, että Pykärillä on ollut suuri rooli väärinkäytösten esiintulemisessa ja ilman häntä monen asian esiintulo olisi viivästynyt.Pykärin tullessa taloon uudelta tulokkaalta on todellakin tarvittu munaa kissan pöydälle nostamisessa. Mielestäni on tehnyt hienoa työtä.
Työsuhteen jatkuminen vuoden loppuun kertoo mielestäni myöskin siitä, että lähtö tapahtuu omasta aloitteesta. Ymmärrettävä päätös, kun miettii hänen työsuhteen aikaisia tapahtumia pankissa.
Ok, sinänsä mukava kuulla. Tämä kuitenkin nostaa ainakin minun silmissäni uppoava laiva -skenaarion todennäköisyyttä. Jos henkilö on kunnianhimoinen ja hommassa onnistumisen edellytykset, kyllä hän varmaan haluaisi viedä sen loppuun saakka… No, tämä on spekulaatiota puhtaimmillaan.
Ilkka-Pohjalainen uutisoi tänään Fincapin Vaasasta ostaman tontin tilanteesta:
Il-Po uutisoi samasta tonttikaupasta myös vajaa kuukausi sitten:
Tonttikauppa tiivistettynä:
-Vaasan kaupunki järjesti tontista tarjouskilpailun, jonka Fincap voitti 5 miljoonan euron tarjouksella. Tonttikaupasta solmittiin esisopimus elokuussa 2021.
-Kolmesta tarjoajasta kahden muun tarjoukset oli alle miljoona euroa:
-lopullinen kauppakirja tontista tehtiin lokakuussa 2022, jolloin Fincap maksoi kauppahinnasta Vaasan kaupungille 920 t€. Maaliskuussa 2023 kaupunki myönsi loppuosalle maksuaikaa niin, että 770 t€ piti maksaa 2023 loppuun mennessä ja koko kauppahinta tuli maksaa huhtikuuhun 2024 loppuun mennessä.
Fincap maksoi vuoden 2023 lopussa osan 422 t€, sovitusta erästä mutta tämän jälkeen maksuja ei ole suoritettu.
Pankkia koskien mielenkiintoisen tekee tonttiin haetut kiinnitykset, sillä rasitustietojen mukaan Omasp on hakenut 20.12.2023 3,5 miljoonan euron kiinnityksen tähän pääosin maksamattomaan tonttiin, jossa Vaasan kaupungilla on jo etusijalla 4,1 miljoonan euron kiinnitys:
Tämä tapahtui siis vielä juuri ennen kuplan puhkeamista ja ongelmien paljastumista. Muut rakennusliikket (käsittääkseni Peab ja YIT) katsoivat tontin omissa tarjouksissaan alle miljoonan arvoiseksi, mutta Omasp:n mielestä sen vakuusarvo ylittää 7,5m€ häntäpään kiinnityksillä.
Uskon että tämän on ääripään esimerkki, mutta kovin suurta luottoa pankin vakuuksiin ei itseltäni löydy.
Hpj Ossa julisti vuosi sitten, että OmaSp lainasalkku on muilta osin täysin terve
lukuunottamatta yhteen vastuuhenkilöön liittyvää asiakaskokonaisuutta, jossa
on toimittu säännösten vastaisesti. Samoin Ossa on määritellyt, että uuden toimitusjohtajan tärkein tehtävä on palauttaa OmaSp kannattavan kasvun tielle.
Myös omistajasäätiöiden edushenkilöt puhuvat ennenkaikkea kasvun tavoittelusta. Riskit on nostettu päivänvaloon ja nyt mennään eteenpäin.
Tämä on se mantra jota pankista hoetaan ulospäin. Riskienhallintajohtajan tehtävä on ollut niin kauan “helppo”, kun asioita on voitu kaataa niiden syyksi, jotka ovat pankista lähteneet. Aikaa on nyt kulunut ja riskienhallintajohtajan on annettu ymmärtää ja tai hän on muuten aistinut, että ongelmien nostaminen päivänvaloon ei ole enää niin toivottavaa, kun vastuhenkilöt on vaihtuneet. Hankala tilanne hänelle, jos tautia on vielä jäljellä.
Niin ilmeisesti OmaSP on vielä syksyllä 2023 aikonut rahoittaa tonttikaupan. Tuolloin nuo kiinnitykset olisivat olleet ihan ok, jos siis luottoa 5M€, niin siihen varaa maksamattomille koroille ja kuluille.
Hieno talohan tuonne olisi tullut, mikäli maailma olisi pysynyt raiteillaan ja Pasit pankkiireina.
Taitaa olla niin, että hpj Ossan julistuksella samoin kuin omistajasäätiöiden edustajien puheilla on tällä hetkellä korkeintaan viihdearvo. Puheet ja julistukset ovat olleet toistuvasti vain puheita eli paikkansapitämättömiä. Tällaisella tasolla valitettavasti ovat pankin suurimmat omistajat sekä hallinnon edustajat. Ei ole kovin helppoa siis päästä luotettavalle tasolle.
Kiitokset jälleen kerran kaivamistasi tiedoista! Se on kuitenkin hyvä muistaa, että kiinnityksiä haetaan usein yli kiinteistön käyvän arvon, jotta panttikirjat kattaa sitten myös myöhemmin rakennettavan rakennuksen arvon. Panttikirjojen määrästä ei siis voi päätellä kiinteistön oletettua arvoa kyseisellä ajanhetkellä. Se on toki selvää, että mitään vakuusarvoa niillä käyvän arvon ylittävillä panttikirjoilla ei ole.