Ajattelisin juuri, että sama regulaatio koskee pankkeja basel säännöstön nojalla. On kyse sitten henkilöasiakas- tai yritysluottokannan laadusta, niin mikäli siellä on huonohkoja ratingluokkia tai luottoluokkia, niin se kasvattanee pankin pääomavaadetta. Muutami tuttuja on yrittäjinä ja ilmeisesti tosiaan on tilanne, että omasp:llä on ollut ongelmia myöntää yrityslainaa omista syistä johtuen (kasvanut pääomavaade?), vaikka lainaa hakeneiden yrityksien lukujen puolesta uuden lainan saisi mistä vain pankista. Eli en pitäisi hulluna ajatuksena tätä pohdintaasi, että se voisi teettää ongelmia. Olisi ainakin kiva, jos pankki tätä maanantaina avaisi, ettei jää pohdintojen varaan.
Sen enempää ottamatta kantaa yhtiön luottopolitiikkaan, niin eiköhän Suomen pankkiscenessä tällä hetkellä ole enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että luottopolitiikat ovat kiristyneet tietyistä syistä.
Täällä hyvää pohdintaa pääomavaatimuksista sekä sen korostumisen vaikutuksista OmaSp toimintaan, mitä tulee portfolion laatuun ja mahdollisiin varauksiin niin se on aikalailla herran hallussa, maanantaina kuulee enemmän.
Lähtökohtaisesti pankit eivät tässä hetkessä niitä isoimpia kärsijöitä tosiaan ole kun tarkastellaan kokonaistuottoja, kunhan ns strateginen allokaatio on hoidettu asiankuuluvasti
Yrityslainoissa riskit luonnollisesti hinnoitellaan makron mukaan joten mitenkään mielettömästi uusasiakashankinnan Q2 - Q4 tuotekohtaisissa tuotoista luulisi näkyvän
Oman käyttämä vakavaraisuuden standardimalli taitaa itsessään olla melko staattinen eikä luottokannan laatu heijastu pääomavaateisiin sillä tavalla kuin voisi olettaa. Standardi määrä riskipainot tietyn tyyppiselle luotonannolle eikä varsinaisesti ota kantaa luoton laatuun. Standardimallin riskipainoja ovat esimerkiksi asuntovakuudellinen laina 35%, liikekiinteistövakuudellinen laina 50%, yrityslainat vastuun määrästä (ja/tai yrityksen koosta) riippuen n. 75% - 100%, valtiolainat 0%, katetut jvk-lainat 10%, rahoituslaitosten vakuudettomat lainat 20%, osakkeet 100% jne. Toistaiseksi pääomavaateen kasvu taitaa tulla pääasiassa luottokannan kasvun sekä luottokannan allokaation (esim. asuntolainat vs. yrityslainat) kautta ja siksi mielestäni on mielenkiitoista nähdä miten paljon luottokanta on kasvanut ja minkälaisiin luottoihin kasvu on kohdistunut.
Käsittääkseni työn alla olevassa IRBA-mallissa pankki mallintaa luottokantaa tarkemmalla tasolla ja määrittävät riskipainot itse, jolloin laadussa tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös riskipainoihin ja siten muuttumattoman taseen (lainakannan) pääomavaade voinee teoriassa muuttua. Tällä hetkellä kuitenkin luottokannan laatua on helpoin arvioida odotettujen ja toteutuneiden luottotappioiden kautta, joiden tulisi paremmin heijastaa yrityksen nykytilaa. Tätä kautta kannan laatu vaikuttaa epäsuorasti myös vakavaraisuuteen siten, että muutokset ovat suoraan tulosvaikutteisia ja sillä taas on suora vaikutus pääomiin. Viimeisten kuukausien aikana käyty keskustelu pääomien riittävyydestä ei varsinaisesti ole perustunut siihen, että pääomavaade olisi kasvanut vaan siihen, että pääomat ovat pienentyneet käyvän arvon rahastossa tapahtuneiden muutosten myötä. Pessimisti voisi sanoa, että korkoliike on ollut nousevan myrskyn ensimmäinen aalto ja mahdollisesti luottokannan laadun kautta tulevat ongelmat ovat se toinen aalto.
Aiempaan rahoituspohdintaan viitaten olen kuullut jo muutamalta tutulta, että heille on tarjottu 24kk talletukselle 3,5% korkoa Oman tiskiltä. Omalta osaltaan hinnoittelu kertonee jotain pankin rahoitusasemasta, mutta isoimpana riskinä lienee se, että talletuskanta lähtee uudelleenhinnottautumaan laajemmin?
Kolmannen vuosineljänneksen tulos ennen veroja 18,9 miljoonaa euroa – kasvua 35 %vertailukauteen
Tammi–syyskuu 2022:
Korkokate kasvoi tammi-syyskuussa vahvasti 27,5 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Korkokatetta kasvattivat volyymikasvun lisäksi kohonneet markkinakorot. Kolmannella neljänneksellä korkokate kasvoi 31,0 %.
Asuntoluottokanta kasvoi edellisen 12 kuukauden aikana 22,3 %. Yritysasiakkaiden lainakanta kasvoi edellisen 12 kuukauden aikana yhteensä 42,7 %.
Talletuskanta kasvoi edellisen 12 kuukauden aikana 11,4 %.
Palkkiotuottojen ja -kulujen nettoerä kasvoi tammi-syyskuussa volyymikasvun myötä 26,7 %. Kolmannella neljänneksellä palkkiotuottojen ja -kulujen nettoerä kasvoi 25,5 %.
Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat yhteensä 0,4 (5,7) milj. euroa. Kolmannen neljänneksen aikana rahoitusvarojen arvonalentumistappiot olivat 1,6 (2,1) milj. euroa.
Tammi-syyskuun tulos ennen veroja laski johtuen vertailukaudella 2021 kirjatusta merkittävästä positiivisesta kertaerästä (22,3 milj. euroa). Tulos ennen veroja oli 49,9 (65,3) milj. euroa.
Tammi-syyskuun vertailukelpoinen tulos ennen veroja kasvoi vertailukauteen nähden merkittävästi ja oli yhteensä 55,1 (38,7) milj. euroa.
Kolmannen neljänneksen tulos ennen veroja kasvoi vertailukauteen nähden ja oli 17,8 (15,3) milj. euroa. Kolmannen neljänneksen vertailukelpoinen tulos ennen veroja kasvoi ja oli yhteensä 18,9 (14,0) milj. euroa.
Tammi-syyskuun kulu-tuottosuhde heikkeni johtuen vertailukauden kertaeristä ja oli 51,9 % (39,2 %). Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde oli 49,5 % (47,8 %).
Kolmannen neljänneksen kulu-tuottosuhde oli 46,7 % (42,6 %). Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde oli 45,3 % (44,3 %).
Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto parani ja oli tammi-syyskuulta 15,7 % (11,1 %). Kolmannen neljänneksen vertailukelpoinen oman pääoman tuotto oli 17,1 % (11,6) %.
Konsernin tunnusluvut (1 000 euroa)
1-9/2022
1-9/2021
Δ %
2022 Q3
2021 Q3
Δ %
Korkokate
74 296
58 257
28 %
26 981
20 588
31 %
Palkkiotuotot ja -kulut, netto
31 154
24 592
27 %
10 173
8 107
25 %
Liiketoiminnan kulut yhteensä
-54 353
-45 776
19 %
-16 930
-12 942
31 %
Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot, netto
-431
-5 661
-92 %
-1 557
-2 058
-24 %
Tulos ennen veroja
49 941
65 304
-24 %
17 772
15 348
16 %
Kulu-tuottosuhde, %
51,9 %
39,2 %
32 %
46,7 %
42,6 %
9 %
Taseen loppusumma
5 849 001
4 902 204
19 %
5 849 001
4 902 204
19 %
Oma pääoma
350 730
384 963
-9 %
350 730
384 963
-9 %
Kokonaispääoman tuotto, ROA %
1,0 %
1,5 %
-36 %
1,0 %
1,0 %
-3 %
Oman pääoman tuotto, ROE %
14,2 %
18,8 %
-24 %
16,1 %
12,7 %
26 %
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa
1,34
1,76
-24 %
0,47
0,41
15 %
Ydinpääomasuhde (CET1), %
13,0 %
16,5 %
-21 %
13,0 %
16,5 %
-21 %
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja
55 092
38 695
42 %
18 921
14 015
35 %
Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde, %
49,5 %
47,8 %
3 %
45,3 %
44,3 %
2 %
Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto, ROE %
15,7 %
11,1 %
41 %
17,1 %
11,6 %
47 %
OmaSp:n liiketoiminnan kehitys on jatkunut erinomaisena myös kolmannen vuosineljänneksen aikana. Tuloksentekokyky on odotetusti säilynyt vahvana epävarmasta toimintaympäristöstä huolimatta. Uusia asiakassuhteita on syntynyt edelleen noin tuhat joka kuukausi. Syyskuun alussa yhtiö antoi positiivisen tulosvaroituksen.
Jatkamme investointeja tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi sekä panostuksiamme asiakaskokemukseen. Espoon Isoon Omenaan avautuvan uuden konttorin valmistelut ovat loppusuoralla ja konttori avataan asiakkaille marraskuussa. Myös Tampereelle avautuu joulukuussa 2022 toinen täyden palvelun konttori.
Liedon Säästöpankin yhdistymisen ajankohdaksi on varmistunut 28.2.2023. Yhdistymisen myötä kasvavat volyymit parantavat entisestään OmaSp:n kustannustehokkuutta sekä liiketoiminnan kannattavuutta. Yritysjärjestely kasvattaa lähivuosina OmaSp:n tulosta 15-20 miljoonaa euroa.
Odotetusti vakavaraisuus on heikentynyt, ehkä pikkuisen enemmänkin kuin odotettiin. Nyt CET1 on 13,0 %. Tähän asiaan varmaan pitää lähikvartaalit vielä kiinnittää huomiota, mutta asia näyttäisi olevan about hallinnassa nykyisillä toimenpiteillä.
Luottotappioista yllättävänkin positiivinen arvio. Toteutuneet luottotappiot pienenivät 0,5 M€:oon, ja odotettavissa olevia luottotappioita kasvatettiin vain 1,1 M€.
Jep, tulos suunnilleen ennusteissa kun huomioidaan pienemmät luottotappiot verrattuna ennusteeseen. Tuosta vakavaraisuudesta on mukava kuulla analyytikon kommentit, vajaan prosentin alempi kuin ennustettu - omista lähtökohdista on hankala arvioida onko tällä lähitulevaisuuden rahoitusratkaisuihin minkälaista vaikutusta.
EDIT: oma osaamattomuus näkyi tässäkin, katsoin etusivulta CET1 lukua, omavaraisuuskin siis ennusteisiin. Kiitos korjauksesta!
Tässä olisi Salen ja Matiaksen kommentit aamun tuloksesta.
OmaSp julkaisi aamulla hieman odotuksiamme paremman Q3-tuloksen. Yhtiön tuotot kehittyivät odotustemme mukaisesti ja nähty tulosylitys selittyy odotuksia matalimmiksi jäänneillä luottotappiovarauksilla ja ennakoitua paremmalla kustannustenhallinnalla.
“OmaSp:n luottokannan laatu on hyvällä tasolla ja yksittäisten asiakkaiden maksuvaikeuksiin on varauduttu lisävarauksilla. Kolmannella vuosineljänneksellä kirjattiin rahoitusvarojen arvonalentumistappioita 1,6 miljoonaa euroa, joka sisälsi johdon harkintaan perustuvaa lisävarausta 1,0 miljoonaa euroa.”
Pienellä tasolla on varautumiset luottotappioihin, toki johdolla näihin on tietysti paras näkyvyys joten sitä ei liene syytä kyseenalaistaa. Tosin, onko arviot tehty vain tämän hetken näkymillä, joka on väistämättä taas sitä peräpeiliin katsomista eikä eteenpäin katsovaa. Ottaen huomioon kuitenkin OmaSP:n strategian maakunnissa ja ihmisten kertyneet säästöt (jotka käytetään ensin), hieman tuntuu oudolta jos tulevina kvartaaleina luottokannan tappiot eivät lähde nousemaan. Toistaiseksi varmasti kuluttajilla mennyt ihan hyvin, koska ei esim. nousseet energiakustannukset vielä ole ehtineet juuri näkyä kotitalouksien arjessa. Kasvaneet korkomenotkin vasta alkavat vaikuttamaan / ovat vaikuttaneet hetken aikaa.
Nyt julkaistussa raportissa luottotappiot näkyvät seuraavasti:
Ei OmaSP odota ainakaan yhtään luottotappioiden kasvamista, päin vastoin? Jotenkin vaikea uskoa että tässä ei nähtäisi negatiivista yllätystä seuraavan 1-5 kvartaalin aikana.
Samaan kiinnitin huomiota. Korkokulut kasvussa, ydinvakavaraisuus laskussa, talletuskanta kutistunut edellisestä kvartaalista. Millainen vaikutus olisikaan luottotappioiden “yllättävällä” paisumisella tämän listan jatkona?
Liitteeseen 2 oli likviditeettiriskin yhteyteen hienosti piilotettu se, että uusluotonantoa joudutaan kuluvalla kvartaalilla (mielestäni melko optimistinen arvio) hidastamaan juuri korkoympäristön ja anto-ottolainaussuhteen takia.
Jotenkin tuntuu, että joka kvartaalilla odotetetaan suurempia luottotappioita suhteessa toteumaan. Toistaiseksi siis siinä suhteessa yhtiö onnistunut melko hyvin.
Olisi kyllä erittäin yllättävää, jos seuraavan 12kk aikana ei nähtäisi luottotappioissa hyppyä ylöspäin. Jos ne pysyy kuitenkin kohtuullisina niin en näe sitä isona ongelmana.
Vakavaraisuus odotetusti ottanut osumaa nopean korkojen nousun takia.
Korkokulut kasvaneet, mutta aika vahvasti myös korkokate. Korontarkistuksia tulee varmasti paljon vielä ”läpi” niin kate saattaa vielä vahvistua loppuvuodesta.
Omasta mielestä on ehkä hyvä, että kasvua nyt vähän maltillistetaan osaksi pakon sanelemana. Q4 aikana ei olla nähty korkotasossa muutoksia joten vakavaraisuus ei sen osalta ole ehkä samanlaisessa paineessa kuin Q3 lopussa.
Aika hyvillä mielin katson itse ainakin tarinan etenemistä tämän päivän lukujen jälkeen.
Korkotulothan kasvavat ensi vuonna merkittävästi ja siinä sivussa korkokatekin, ellei Oma joudu lähtemään kilvoittelemaan talletuskannasta merkittävästi kilpailijoita aggressiivisemmin ja täällä ennustetut luottotappiot kasva merkittävästi. Ottolainauksen hintojen noususta on jotain orastavia merkkejä, jos jälleenrahoitus joukkolainamarkkinoilla on kilpailijoita kalliimpaa. Tosi hyvältähän tuo Oman meno näyttää nytkin ja kaiketi Oma on pystynyt tähän saakka yllättämään markkinat kerta toisensa jälkeen hivenen postitiivisesti, miksei nytkin, jos kyytilläolijan paikalla paljon pessimistisempi tieto kuin kuskilla joka näkee kaikki mittarit.
Sanokaahan viisaammat onko korkojen nousu mielestänne hyvä vai huono asia Omasp:lle pitkässä juoksussa? Itse ostin tätä nimenomaan korkokatteiden vuoksi mutta raportti ei nyt oikein vakuuttanut. Laaja tulos valahti jopa pakkaselle nimenomaan korkojen nousun vuoksi ja ilmeisesti juuri sen takia vakavaraisuus huononi. Vaikuttaisi siltä, että toimintaa joudutaan rahoittamaan kalliilla lainoilla samalla kun sijoitusomaisuus pienenee entisestään
Ehdottoman positiivista raportissa oli että luottokanta on muuttunut entistä selvästi defensiivisemmäksi ja että korkokatteen reilu kasvu tähän mennessä on tullut enimmäkseen muusta kuin korkojen noususta. Voi siis olettaa että korkokate nousee nopeasti ja luottotappiot hitaasti, mutta eipä se paljon lämmitä jos laaja tulos pysyy negatiivisena
Käyvät arvot ottavat korkojen noususta osumaa, mutta mielestäni se on hetkellistä. Vaikea nähdä korkojen nousun jatkuvan yhtä rajuna kuin mitä se on viime aikoina ollut (voin olla väärässäkin). Korkojen nousu vaikuttaa nopeammin käypiin arvoihin kuin korkokatteen nousuun. Lisäksi yhtiö mainitsi raportissaan suojaustoimista käyvän arvon suojaamisesta korkoriskiltä
OmaSp:n tuloskasvu jatkui Q3:lla vahvana ja kokonaisuudessaan raportti oli mielestämme pääsävyltään positiivinen. Näkemyksemme mukaan osakkeen arvostus on nykykurssilla kohtuuttoman matala, eikä se huomioi lähivuosien vahvoja tuloskasvunäkymiä.
Poppamies on tässä uskoakseni oikeassa. On myös syytä huomioida, että nyt raportoidulla tarkastelujaksolla 1.7.-30.9. vain hyvin pieni osa lainakannasta on ehtinyt edes rullata positiiviselle viitekorolle, saati tuottaa koko kvartaalin ajan sellaista.
Esimerkiksi euribor 12 kk oli ennen heinäkuuta karkeasti tarkasteltuna alle 1,0 %, mutta ylipäätään positiivisena vasta huhtikuun alusta. Ja nuokin rullaavat korontarkistuksien kautta lainakantaan pitkällä viiveellä. Vasta 12-15 kk tästä hetkestä eteenpäin aletaankin nähdä täysimääräisesti nykyisen koronnousun tuoma vaikutus korkotuottoihin.
Oma pohdinta liittyy lähinnä siihen, minkä verran lainasalkussa on esim. Rakennusalaa tai ylipäätään kiinteistökehitystä. Jotenkin voisi kuvitella korkotason & kasvavan inflaation myötä ilmenevän aikamoista shokkia esim asuntomarkkinassa, toistaiseksi tosiaan luottotappiot melko maltillisella tasolla.
Korkotuotot tosiaan näkyy myöhemmässä vaiheessa kuten täällä ehdittiinkin jo mainita, nykyisen tiedon valossa markkina hinnoittelee osakkeen aika houkuttavasti, luottokannan laatu on ainoa jota hieman pohdiskelen talletuskannan kilpailun ohella
