Kiinteäkorkoisissa lainoissa 12kk euribor ei toimi referenssinä vaan kyseisen periodin kiinteä korko. Oma maksoi tuosta 27 bps mid-swapin päälle (4 vuotta) ja samaisen lainan ensimmäisestä tranchesta toukokuussa 8 bps (4,5 vuotta). Viimeaikaiset vastaavat kotimaiset rahoituskierrokset:
Viime viikolla Hypoteekkiyhdistys MS +23 bps (5 vuotta)
Lokakuun lopussa SP Kiinnitysluottopankki MS +20 bps (5 vuotta)
Syyskuun puolivälissä POP Asuntoluottopankki MS +26 bps (3 vuotta)
Eilen OP Asuntoluottopankki MS +6 bps (3,5 vuotta)
Oma pointtini on ehkä siinä, että aiemmin pohdittu noin 1 miljardin jälleenrahoitustarve lähivuosille (erääntyvä varainhankinta) kun hinnottautuu tuolle tasolle, niin se tarkoittaa korkokustannuksia noin 30 miljoonaa per vuosi vrt. nyt ulkona oleva kanta, jonka korkokustannus on hyvin lähellä nollaa, ja joltain osin jopa negatiivinen. Jos joutuvat tämän lisäksi talletusten kanssa kovaan hintakilpailuun, niin kasvaviin korkotuottoihin tulee merkittävä lovi.
OmaSp on ymmärtääkseni jo pidemmän aikaa tarjonnut ”lainalupauksia”, jotka ei ole sitovia eli lainalaskelman yhteydessä lukee enemmän tai vähemmän pienellä präntillä, että se ei sido pankkia. Ainakin oma kokemus on tämä.
Varatoimitusjohtajalla varmaan kylpyhuoneremontti tai kesämökin laiturin uusiminen tiedossa, joten en kiinnittäisi liikaa huomiota myynteihin (100keur)
Ei ole aikaa/kiinnostusta lähteä tekemään seuraavan 3kk tai 6kk ajalle dataa siitä miten Helsingin Pörssissä yhtiön kurssi kehittynyt 3kk tai 6kk aikana post- johtoryhmän myydessä esim +50keur edestä omistuksia, mutta uskaltaisin väittää ettei se esim viimeisen 10v aikana kovin hulppea ole
Jos jollain on aikaa tai intressiä niin voi todistaa em näkemyksen (joka pohjautuu oman muistin varaan) vääräksi datalla
Tämä on kyllä mielenkiintoinen dilemma, jos/kun OmaSP:n lainahanat ovat pääosin menneet kiinni. Tietysti se kertoo vakavaraisuuden varjelemisesta, eli siellä aletaan olla jo rajoilla.
Mutta toisaalta mietin, että voisiko tätä kuitenkin katsoa ihan yksinkertaisimman selityksen kautta, kun “myydään ei-oota”. Lainakantahan on kasvanut reipasta vauhtia, eli myynti on vetänyt erinomaisesti. Voisiko vain ajatella, että nyt on ikään kuin myyty ulos se lainakanta, joka on pankin kapasiteetin rajoissa. Tehdas (antolainaus) ajaa siis maksimaalisella käyttöasteella (pääomatehokkuudella)?
Sitten hetki sulatellaan, ja viimeistään IRB-muutoksen jälkeen lisää kaasua.
Vakavaraisuus voi olla yksi syy, mutta itse en vähättelisi rahoituksen roolia. Kustannukset ovat nousseet kovaa vauhtia ja samaan aikaan saatavuus on ollut aiempaa huonompaa. Keskuspankki kuivaa ylimääräistä likviditeettiä markkinoilta, jonka luulisi näkyvän vielä selvemmin vaadituissa (ja maksettavissa) preemioissa ja samaan aikaan asiakkaat alkavat heräilemään mahdollisuuteen saada jotain korvausta pankissa pidettäville rahoille (=talletuskilpailu). Näiden lisäksi kirsikaksi kakun päälle raju inflaatio ja energiakustannusten nousu, jotka tulevat varmasti näkymään asiakkaiden säästöissä ja siten suoraan pankin talletuskannassa.
On itsestään selvää, että kapasiteetin ollessa täynnä myydään ”ei-oota”? Mielestäni kaunistellen voi ajatella, että ollaan siellä missä haluttiinkin, mutta oleellinen kysymys on se, että ollaanko siellä siten kuin haluttiin, suunniteltiin tai strategiaan oli kirjattu. Omaan silmääni ei ole osunut yhtäkään yhtiön lausuntoa, jossa oltaisiin viitattu kasvuvauhdin hillitsemiseen tai muuhun vastaavaan, jolloin näin äkillinen pysäytys vaikuttaa tulleen yllättäen ja pyytämättä myös yhtiölle. Se, että päämäärä saavutetaan yllättäen eikä hallitusti, ohjaa itseni väistämättä pohtimaan strategian pitävyyttä sekä sitä, että ovatko ohjakset kuskeilla hallussa. Tähän pohdintaan voin taas pohjata pidemmän aikavälin näkemykset pankin toiminnasta sekä sijoituspotentiaalista.
Lainahanojen mennessä kiinni eivät hyvät ja investoivat yritykset kyllä kauaa eioota katsele ja asiakasmenetyksiä voi tulla. Vai kohdistuukohan rajoitukset enemmän isohkoihin kiinteistöhankkeisiin, joissa ei ole muuta tuottolähdetta kuin korko.
Nämä jutut eivät oikeastaan isona yllätyksenä tule, kun huomioidaan 1) Q3:lla selvästi supistunut talletuskanta (Q4:llä toivottavaa olisi, että talletuskannan lasku hidastuisi oleellisesti Q3:sta) sekä 2) täälläkin esiin nostetut, selvästi kallistuneet rahoituskustannukset. Ennusteissa ollaan tämä pyritty huomioimaan ja ohessa meidän kommentti marraskuun alun Q3-yhtiöpäivityksestä.
”OmaSp:n Q3-raportissa huomionarvioista oli noin 6 %:lla edellisneljänneksestä supistunut talletuskanta. Talletuskannan supistumiseen on heijastunut nousseen korkotason myötä kasvanut pankkien välinen talletuskilpailu sekä inflaation myötä kuluttajien käytettävissä olevien varojen supistuminen. Kehitys mielestämme alleviivaakin sitä, että talletuskilpailu ja talletusvarainhankinnan kustannukset tulevat korkojen nousun myötä väistämättä nousemaan. OmaSp kertoi pyrkivänsä hakemaan loppuvuonna selvästi maltillisempaa lainakannan kasvua ja vakauttamaan tätä kautta anto- ja ottolainauksen suhdetta. Huomionarvioista myös on, että alkuvuonna toteutettava Liedon Säästöpankin yhdistäminen tulee parantamaan anto/ottolainaussuhdetta, sillä Lieto on julkisten tietojen perusteella rahoittanut käytännössä koko antolainauksensa talletuksilla.”
Viimeviikolla tuli messuilla nähtyä paljon ihmisiä ja kuulosti siltä, että OmaSp:ltä olisi tällä hetkellä vaikea saada rahoitusta yritykselle, mutta yksityishenkilönä onnistuisi entiseen tapaan. Perustuu tietysti rajallisen porukan kokemuksiin, mutta voisi olla juurikin näin.
Sain niukasta opiskelijabudjetista sen verran laitettua sivuun että pystynen maanantaina ostamaan jo jonkin aikaa seurattua OmaSP:tä. IMO Kasvuennusteet näyttää erittäin houkutteleville ja vaikka niiden toteutumisessa olisi ongelmia niin matalat kertoimet vähentää riskiä huomattavasti. Siispä kiinnostais tietää, että keneltä mää tätä oon ostamassa? Kuka näin halpaa osaketta myis ja minkä takia?
Jos pessimistejä löytyy niin kertokaa ihmeessa näkemyksiä
Täältä tulee, omasp:n bookvalue on 1,54 mikä pankille jo todella korkea. Kovassa syklissä voi 1,4 maksaa pankeista mutta muutoin ostot reilusti alle yhden bookin, jos haluaa hyville tuotoille.
He ottavat paljon riskiä syrjäseuduista ja bookki on vähän riskipitoisempaa tavaraa täys kuin esim Nordean
Eli tehdään kovaa tuloskasvua isommalla riskillä. Imo.
Syrjäseututoimintaa OmaSP:lla tosiaan on. P/B lukemaa tekee mieli verrata muihin, ainoastaan Nordean lukeman taso eroaa muista. Tiedä sitten kuinka paljon enemmän tuota riskipitoista asiakaskuntaa syrjäseuduilta on Aktialla ja Ahvenanmaan pankilla.
Aktia 1.6
Nordea 1.2
Ålandsbanken 1.89
En ole asiassa asiantuntija, mutta mielestäni ainakaan Ålandsbanken ei ole kovin vertailukelpoinen Omaan Säästöpankkiin, kun mietitään mistä toiminnoista tulos muodostuu. Ålandsbankenilla varainhoito on merkittävässä asemassa ja niin taitaa Aktiallakin nykyisin olla. Ilman varainhoitoa näiden pankkien P/B olisi lähempänä ykköstä kuin kakkosta.
Vertailua kyllä vaikeuttaa pankkien liiketoiminnan hyvin erilainen luonne. Esim. Aktialla on iso komponentti tuloksesta (melko korkealle arvotetusta) varainhoitoliiketoiminnasta, jota OmaSP:llä taas ei ole. Nordealla puolestaan kasvunäkymät käsittääkseni aika rajalliset jos vertaa näihin pienempiin.
Olenkohan nyt katsonut jotain ihan pieleen, kun saan nykykurssilla Aktian P/B:ksi 1.6:n sijaan 1.16? Ålandsbankenilla sitten puolestaan esimerkiksi Crosskey tytäryhtiönään, mikä myös vähän hankaloittaa vertailua.
Niin syrjäseuduilla ihmiset ovat varakkaampia ja omaavat paremman velan takaisinmaksukyvyn suhteessa velkoihinsa kuin esim. pääkaupungissa.
Eli velkaa on vähemmän suhteessa tuloihin ja asuminen on edullisempaa overall.
Ja onpa vielä sekin mainittava, että syrjäseudun ihmisillä on velanmaksun moraali parempi.
Eli pankkitoiminnassa on hyvä tuntea asiakkaansa.
Tässä pienellä pankilla lienee etulyönti.
Mä oon töiden kautta huomannu mielenkiintosen ilmiön. Useampi yritys vaihtanu pois isoista pankeista Oma sp:hen. Syitä palvelun lisäksi myös hövelä asenne luotonannossa. Tällä tarkotan pankin suostumusta uusiin taseen ulkopuolisiin vastuisiin, jos pankilla on yrityskiinnityksiä. Oma sp antaa suostumuksia aika helposti. Monet ei meinaan anna.
