Vanhusten lisäksi paljon asiakkaina on myös yritysasiakkaita tai sairaita.
Vaikka harvalla on ongelmia henkilökohtaisten raha-asioiden kanssa verkkopankissa, ei pienyrittäjällä välttämättä ole yhtä helppoa palvelun kanssa.
Jos taas on esimerkiksi jokin sairaus joka vaikeuttaa pankki-asioita voi tällainen pieni pankkiryhmä olla oikeastaan vaihtoehto.
Minusta vanhenevia ikäluokkia koskevia koskevissa keskusteluissa unohdetaan se tosiasia, että vuosi vuodelta “nuoremmat” pääsevät eläkkeelle.
Ikäihmisten kyvyttömyys hoitaa asioitaan digipalveluissa ei koske varmaan puoltakaan perusterveistä eläkeläisistä ja heidän suhteellinen osuus kasvaa koko ajan.
Terveytensä menettäneet ovat ihan toinen juttu, myös työikäisissä. Totta on toki se, että ikääntyneissä halukkuus asioida kasvotusten on varmaankin suurempi kuin nuoremmissa ikäluokissa. Hyvä henkilökohtainen palvelu on yritykselle, pankillekin, kieltämättä melkoinen arvo ja antaa iskun paikan, kuten sanoitkin
5 tykkäystä
Helsingin keskustan pankkeihin kymmenien metrien jono. Kampin Nordeaan saa jonottaa koko päivän. Tampereella myös välillä tolkuttomia jonoja. Pankkiin jonottaa mummojen lisäksi lähinnä vähäosaiset ja niitä riittää, vaikka kuulemma kaikki nykyään sijoittaa, tai ainakin pitäisi.
Ymmärrän ihmisten tuohtomuksen pankkien toimintaa kohtaan.
4 tykkäystä
Olisi kyllä todella mielenkiintoista nähdä dataa siitä että millaiset ihmiset ja millä asioilla konttorissa käyvät.
Mutta tässäkin saattaa olla sitä omaa kuplaa. Me täällä foorumilla olemme keskimääräistä paljon valveentuneempia taloudellisissa asioissa mutta voi olla että iso osa ihmisiä haluaa hoitaa esim. kaikenlaiset laina-asiat livenä, en tiedä.
Mutta valitettavasti välillä talous- ja digivalveutunutkin tarvitsee konttoria. Esim. asuntokaupat tehdään aina livenä konttorissa ja ainakin vielä pari vuotta sitten oli todellinen ongelma saada aikoja konttoriin (tämä varmaan muuttunut nyt kun asuntokauppa on hyytynyt). Muutkin lainapaperit ainakin vielä hyvin hiljan on pitänyt allekirjoitella konttorilla. Toinen esimerkki mikä tulee mieleen on että taitaa nuo KYC-prosessit kaikilla pankeilla vaatia myös konttorilla käymistä eli et ylipäätään pääse asiakkaaksi ilman konttoria. Ja ainakin pari vuotta sitten kun tilasi OPltä uuden maksukortin niin sekin piti käydä konttorilta hakemassa. Eli kyllä näitä tarpeita vielä on vaikka päivittäinen pankkiasiointi ei konttoria vaadikaan.
10 tykkäystä
Itse jouduin pari vuotta sitten asioimaan isän kuolinpesän asioita hoitamassa konttoreissa. Niitä asioita ei pystynyt etänä hoitamaan. Jokaisessa konttorissa, missä kävin, oli porukkaa todella paljon jonossa ja odotusajat ihan jäätäviä. Selvästi erottuvat ryhmät olivat ikäihmiset ja maahanmuuttajataustaiset.
6 tykkäystä
Kuinka paljon business voi perustua nyt täällä mainittuihin esimerkkeihin konttorien käyttäjäryhmistä:
- 1900-luvun alkupuolen ei-diginatiivit
- vähäosaiset
- kuolinpesän asioiden hoitajat
@SijoitusSeppo asuntokaupatkin voi tehdä nykyään etänä enenevässä määrin. Osakekirjat ovat siirtymässä pankkiholveissa säilytettävistä paperiläystäkkeistä täysin digitaalisiksi. Jo nyt on käsittääkseni mahdollista hoitaa etänä kaupat, jotka täyttävät tietyt ehdot (olikohan se nyt niin, että jos kaupassa on käytetty välittäjää tms).
Muutkin esimerkkisi kyllä uskoisin että siirtyvät online.
Nämä käyttäjäryhmät varmasti näyttelevät jotakin osaa asiakaskunnasta, mutta en jaksa uskoa niiden olevan mitenkään merkittävä pilari pankin toiminnassa tai sen menestymisessä.
Enemmän uskon yhden menestyksen avaimista olevan sen, että ko. pankki näyttäisi haluavan tietoisesti asiakkaikseen sellaisia henkilöitä ja yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita vaurastumaan / kasvattamaan toimintaansa, eivätkä juokse pankkien ovelta ovelle lainamarginaalin tinkimisen toivossa. Tällaisille asiakkaille on tärkeää, että homma toimii jouhevasti silloin, kun on tilanne päällä ja nopeaa reagointia tarvitaan. Silloin ei jonotella puhelimessa asiakaspalveluun tai kerrota robotille, mitä olisi vailla - päätös tarvitaan heti, vaikka puhelinsoitolla, johon vastaa oikea ihminen ja ennen kaikkea pystyy päättämään asiasta. Lisäksi kun tällaisella asiakkaalla jauhaa useamman ns. tavallisen tallaajan asuntolainan verran tuottavia sijoituksia, niin hän tuokin pankille muutakin kuin hiekkaa lattialle. Summa summarum: molemmat pärjäävät, pankki ja asiakas.
Ajattelisin myös niin, että suuri osa väestä haluaa tehdä tällaiset “isot asiat” kasvotusten pankissa virkailijan kanssa, eikä eleettömästi verkossa. Käsittääkseni OmaSP:ssä on mahdollista hoitaa koko kaupantekoprosessi myös etänä.
14 tykkäystä
Ei kyse ole välttämättä pelkästään konttorilla asioimisesta. Itsellä oli asuntolainan lainalupaus voimassa ja tuli kiinnostava asunto. Yritin viikon tavoittaa oman pankkini yhteyshenkilöä ja varmistaa lainaan liittyviä asioita. En saanut henkilöä mitään kautta kiinni. Yritin sähköpostia ja asiakaspalvelun kautta. Jätin soittopyyntöjä. Suoraa puhelinnumeroa ei muistaakseni ollut.
Kaveri ei koskaan palannut asiaan ja ollut minuun päin yhteydessä. Ymmärrän hyvin, että pankissa, jossa tällaiset asiat toimivat, halutaan pysyä asiakkaana.
21 tykkäystä
Korjaisin, ettei puhe palvelusta välttämättä tarkoita fyysistä tapaamista vaan sitä, että yhteyden ylipäätään saa viipymättä (puhelin, video, sähköposti…). Vieläpä mielellään samaan henkilöön, joka jo valmiiksi tietää taustat. Kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta monessa pankissa tähän palvelutasoon pääsee vasta kun todistettavasti on isomman luokan asiakas. Sitä ennen voidaan jonotuttaa tai pitää puhelinroboteissa niin, että ehtii hermot mennä ja on tosiaan valmis maksamaankin siitä helposta palvelusta. Olen uskoakseni pankille erinomainen asiakas, mutta eräs pankki tajusi sen vasta kun olin saanut tarpeeksi siitä kohtelusta mitä keskimääräiset asiakkaat joutuvat kokemaan ainoana vaihtoehtona.
OmaSpn työntekijät ovat varmaan tiukilla, mutta periaate tuntuu olevan vastata tai soittaa samana päivänä vaikka menisi pitkästi ylitöiksi. Tuntuu olevan samanlaista työmotivaatiota ja asennetta mitä näkee vaikkapa Inderesin analyytikoissa täällä vastailemassa. Näin sen täytyy toki olla jos se on juuri se kilpailutekijä.
12 tykkäystä
Ehkäpä väärä ketju pohtia tätä (menisi enemmän tuonne Private banking tms ketjuun ehkä)… mutta linkitetään sen verran aiheeseen, että olin pitkään OmaSP:n omistaja, mutta nyt toistaiseksi ainakin ilman positiota. Myin pois kun pohdin juurikin tuota aiemmin tässäkin ketjussa ihmeteltyä asiaa, että mitä on asiakkaalle hyvä palvelu ja kuka on pankille hyvä asiakas. En osannut tätä ratkaista, joten en osannut muodostaa itselleni riittävää visiota OmaSP:n kasvumahdollisuuksista, joten jäin katsomoon.
Minä en ole koskaan tuntenut olevani hyvä asiakas pankille. Olen ollut pääasiassa Nordean asiakas ja pidän siitä, että melkein kaikki asiat hoituu etänä. Sinällään pankki on palvellut oikein mukavasti. Mutta kun olen pohtinut pankin vaihtoa, ei minulle ole tullut tunnetta, että joku toinen pankki haluaisi juuri minut asiakkaaksi, tai että oma pankkini haluaisi minut pitää. Olen käynyt keskusteluja OP:n, HB:n ja OmaSP:n kanssa. En oikein tajua miksi on näin.
Minulla on vähän asuntolainaa (low 5-fig), vähän sijoituslainaa (low 5-fig), pari luottokorttia joita käytän, mid 6-fig salkku, saan palkkaa 6 numeroisen luvun vuodessa, minulla ei ole koskaan ollut maksuongelmia, enkä ole mielestäni hankala tai ylivaativa asiakas. Mielestäni voisin olla hyvä asiakas pankille.
Mutta mikä on pankin mielestä hyvä asiakas heille? Mikä omassa profiilissani tökkisi ehkä pankin mielestä? Onko teillä jotain teoriaa siitä millä pienemmällä pankilla voisi olla paras kasvupotentiaali juuri pankille parhaassa asiakassegmentissä (mikä se sitten onkaan)?
5 tykkäystä
Jäin pohtimaan tuota omaa kysymystäni siitä kuka on hyvä asiakas pankille… tätä voisi ehkä lähteä perkaamaan tuloslaskelmasta.
Jos katsoo OmaSP:n lukuja niin 2022 tulos muodostuu:
- Korkokate: 104.9M€
- Palkkiotuotot netto: 39.4M€
- Muut tuotot: 5.4M€
Kukupuolella luottotappiot menevät varmaan kohtaan Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot mikä oli -1.7M€.
Tästä voisi äkkipikainen päätellä, että OmaSP:n tapauksessa asiakkaana merkityksellisin massa on asuntovelkaiset, työtä tekevät, pääsääntöisesti velvollisuutensa hoitavat perusihmiset. Lukujen valossa minusta tuntuu, että tätä myös tavoitellaan eli paras asiakas olisi näin ollen mukavasti nettovelkainen, mutta säntillinen asiakas, joka ei paljoa kuormittaisi tarpeillaan.
Tuo määritelmä osuisi näppituntumalla parhaiten ehkäpä ikäryhmään 30-50 vuotiaat, 3500-7000€/perhe/kk tienaavat kotitaloudet.
Olettaisin tätä kohdemarkkinaa kyllä Suomessa piisaavan, eikös tuo ole se suomalainen laaja keskiluokka?
Aktialla taitaa olla strategisena tavoitteena olla vaurastumishaluisten ihmisten varainhoitajapankki eli he kaiketi hakevat hieman eri profiilia.
11 tykkäystä
Jonkin verran on ollut puhetta Oma SP:n asiakaskunnasta. Henkilökohtaisesti en koe tarvetta pankin palveluille kuten ei varmaan suurin osa suomalaisista. Pienenä pankkina Oma SP:lle ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti tarvetta tavoitella kaikenlaisia asiakkaita. Muutaman prosentin markkinaosuudella potentiaalisia asiakkaita luulisi silti olevan.
2 tykkäystä
Tänään 1.3.2023 Liedon Säästöpankki yhdistyy OmaSP:n kanssa
Tämä poimittu Liedon SP:n etusivulta:
Edit: Tässä pörssitiedote asiasta:
https://otp.tools.investis.com/clients/fi/omasp/omx/omx-story.aspx?cid=2441&newsid=75884&culture=fi-FI
Oma Säästöpankki Oyj: Liedon Säästöpankin liiketoiminnan hankinta on toteutunut suunnitellusti - m uutos osakkeiden ja äänten lukumäärään
Liedon Säästöpankin pankkiliiketoiminnan hankinta on toteutunut suunnitellusti 28.2.2023. Oma Säästöpankki Oyj:n (OmaSp tai Yhtiö) osakkeiden ja äänten kokonaismäärä 1. maaliskuuta 2023 on 33 275 237. Liedon Säästöpankille suunnatun maksullisen osakeannin toteuduttua Yhtiön osakkeiden ja äänten lukumäärä on kasvanut 3 125 049 osakkeella ja äänellä. Osakeannilla ei ole vaikutusta Yhtiön osakepääomaan. Järjestely kasvattaa Yhtiön oman pääoman kertymää noin 65 miljoonalla eurolla.
17 tykkäystä
Liedon Säästöpankin liiketoiminnan hankinta toteutettiin tosiaan odotetusti eilen. Ollaan huomioitu Lieto ennusteissamme jo viime vuoden lokakuussa ja käsitelty järjestelyä tarkemmin mm. täällä. Q4-päivitys on edelleen ajankohtainen ja luettavissa täältä.
Tuloskauden keskellä unohtui tähän vastata. Tuossa tiedotteessa tarkemmat speksit tuosta suunnatusta annista:
”Liedon Säästöpankin pankkiliiketoiminnan hankinta on toteutunut suunnitellusti 28.2.2023. Oma Säästöpankki Oyj:n (OmaSp tai Yhtiö) osakkeiden ja äänten kokonaismäärä 1. maaliskuuta 2023 on 33 275 237. Liedon Säästöpankille suunnatun maksullisen osakeannin toteuduttua Yhtiön osakkeiden ja äänten lukumäärä on kasvanut 3 125 049 osakkeella ja äänellä. Osakeannilla ei ole vaikutusta Yhtiön osakepääomaan. Järjestely kasvattaa Yhtiön oman pääoman kertymää noin 65 miljoonalla eurolla.”
10 tykkäystä
Oma Säästöpankki on mukana Sijoittajapäivässä maanantaina 6.3. klo 16 alkaen. Paikalla toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi. 
Sijoittajapäivänä ääni on yhtiöillä ja kuulemme tuoreimmat kuulumiset.
Esitykset kuvataan aiemmin julkaisupäivänä ja ne ovat myös jälkeenpäin katsottavissa.
14 tykkäystä
Onko omasp:llä jotain riskejä jos rahoitusolot kiristyvät lisää, että omapääoma ei riitä kasvun rahoittamiseen. Viimeisin yhtiöraportti ei sisältänyt juuri riskejä vain positiivisia ajureita. Olisiko korkojen nopealasku myrkkyä pankille?
3 tykkäystä
Nythän on todella helppo tarkistaa historiasta, miten korkojen nopea lasku ja pitkä nollakorkoaika on tämän yhtiön suoritukseen vaikuttanut.
1 tykkäys
Olisi kyllä mielenkiintoista saada tähän asiantuntijanäkemys, kun osake näyttäisi reagoivan tähän edelleenkin.
HKIn indeksi on noin -2,5% ja Nordea yli -4% eli ei tässä OmaSPn noin indeksin suuruinen laskussa nyt mitään erikoista ole. Eiköhän tällä hetkellä vaan tietyt tahot myy kaikkia pankkiosakkeita (ja osakkeita muutenkin), mutta sanoisin, että siinä vaiheessa kun OmaSP kaatuu tämän “pankkikriisin” seurauksena niin kyllä viimeinen lähtijä voi sammuttaa valot koko pörssistä saman tien.
23 tykkäystä
Well, stock markets are down quite a bit today as well. But banks are getting hit harder than the average stock, and that is probably a knee-jerk reaction to the problems in the US.
There are both similarities and differences between Silicon Valley Bank and other banks. One similarity is that all banks own bonds and have made large losses on them lately. At Silicon Valley Bank, the loss on bonds was the spark that lit the fire.
However, Silicon Valley Bank owned an unusually large amount of bonds, and its losses were thus much greater than at most other banks.
The massive bond losses forced Silicon Valley Bank to issue new shares, and when the share issue failed, fear spread and customers withdrew their money from the bank.
No bank can handle the kind of outflows that Silcon Valley Bank experienced. That is just how banks work. They fund themselves with deposits which can be withdrawn instantaneously and to some extent bonds with relatively short duration (up to 5-10 years). They then make loans with up to a 30+ years horizon (e.g. mortgages).
When it comes to Oma, it has already recognized rather large losses on its bonds (due to rising interest rates). That is why its equity has declined quite considerably lately. However, its capital position is still strong and well above regulatory limits. And it will get even stronger when Liedon is integrated, and then stronger again when it changes to a less conservative method for calculating capital position.
Additionally, Oma is now hedging against the type of losses described above. It started doing so in Q4 2022. Supposedly, that means no more losses, even if interest rates keep rising.
It would be interesting to know how much of Oma’s deposits are insured. According to EU legislation, deposits of up to EUR 100,000 per person are insured by the state. Silicon Valley Bank had many large (corporate) clients with lots of money in their accounts, and thus a large share of uninsured deposits. Since Oma is a bank for “regular people”, I suspect a large share of Oma’s deposits are insured, meaning people are hopefully less nervous and less likely to withdraw their deposits.
In short: there is nothing to fear but fear itself. Everything is fine as long as nothing makes a large number of customers withdraw all their money. That goes for any bank that is somewhat prudently managed and it certainly goes for Oma.
10 tykkäystä