Asiantuntijakommentiksi tätä ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua, mutta tässä harrastelijan näkemys asiaan. Pankin pääomat eivät ole riittäneet rahoittamaan liiketoimintaa pitkään aikaan, eikä niiden kuulukaan. Koko pankkitoiminta perustuu vivuttamiseen ja yksinkertaisimmillaan siihen, että otetaan asiakkailta talletuksia korolla x (velka) ja lainataan toisille asiakkaille korolla x+1 (vara). Pankin tase on Liedon yhdistymisen jäljiltä luokkaa 7,5 mrd ja pääomia noin 0,5 mrd, joten velkaa on taseessa se 7 mrd, osa asiakkaiden talletuksia ja osa pääomamarkkinalainoja. Voi siis todeta, että jos rahoitusolot kiristyvät, niin riski kasvun pysähtymiselle ja/tai korkokatteen heikkenemiselle on selkeä.
SVB:n tapaus vaikuttaa melko eristäytyneeltä ja viittaa puhtaasti joko liian suuren riskin ottamiseen tai kyvyttömyyteen havaita ja hallita riskiä, mutta siitä huolimatta pankkiosakkeet ottavat osumaa kautta linjan. Se mikä tapauksesta tekee mielenkiintoisen, ja joka johtaa myös Omaan on se, että viime syksynä Oma kulki täysin samaa polkua ja täysin samasta syystä. Regulaation pakottamat ja pankin vaalimat pääomapuskurit olivat riittävän suuret, ja toisaalta volyymit sen verran pienet, ettei suurempaa ”heräämistä” tapahtunut ja bank-run jäi muodostumatta, mutta prosessi oli lähes identtinen: korkosalkku kärsi korkojen noususta → pääomia syötiin kaksin käsin → pankki joutui pääomittamaan itseään (debentuurit).
Omasta mielestäni edelleen validi kysymys on se, miksi tuohon tilanteeseen ajauduttiin. Eikö riskiä tunnistettu vai eikö siitä vain välitetty?
Täysin samaa mieltä asiasta. Minä en kyllä OmaSp:tä pidä luotettavimpana pankkina, jos vertaa Nordeaan, OP:hen tai vaikka Handelsbankkeniin. Oli myös todella ihmeellistä toimintaa lyödä asuntolainat jäihin OmaSp:ltä. Se ei mielestäni kovin vahvaa uskoa luo pankin vakaudelle.
Joo syksyllä oli Omaspeellä tiukahko tilanne korkosijoitusten arvonlaskun johdosta. Korkojen nousu taisi yllättää myös pankin, koska suojauksia ei ilmeisesti oltu tehty joka tietysti nostattaa hieman huolia riskienhallinnasta. Nyt ymmärtääkseni korkoriskiltä on suojauduttu.
Nyt korkokatetta tulee aika kivasti joka kuukausi ja viimeisimmät bondit on saatu aika kilpailukykyisellä hinnalla sisään joten nyt tilanne mielestäni aika paljon parempi kuin syksyllä oli.
Ainakin yritysten kiinteistöpuolen lainoituksien osalta oli kuulemani mukaan hetken luukut kiinni, mutta ei ne täysin jäissä tällä hetkellä ole. Asuntolainoja myönnetään aivan normaaliin tapaan, toki kysyntää ei aivan hirveästi ole Omaspeellä eikä muillakaan pankeilla. Tällaista viestiä olen kuullut.
Osakkeenomistajan näkövinkkelistä katsottuna en pidä kovin pahana, jos nyt ei paineta täysillä kaasua vaan vähän katsellaan tilannetta, annetaan korkokatteen juosta ja keskitytään Liedon integroimiseen.
Kaikessa on aina puolensa. Tässäkin tapauksessa löytyy positiivisempaan ja negatiivisempaa mahdollisuutta.
Positiivinen skenaario olisi, että OmaSp jatkaa korkojen noususta ensisestään paremmalla korkokatteella kasvua. Ostaa loputkin Suomen pikkupankit ja siihen vielä Handelsbankenin pitkään myynnissä olleet toiminnot… Saa haaveilla ainakin😄
Sitten se negatiivinen skenaario lähtee SVB tyylisestä kaatumisesta miedommin siihen, että vakavaraisuus rajoittaa kasvua ja normaaliakin luototusta. Jos tähän etsii lisää mustia pilviä, niin kauppalehden mukaan Finanssivalvonta näkee ensimmäisiä merkkejä taloyhtiöiden yhtiölainojen maksuongelmista. Ja ne ei varmasti ole ainoita, joilla alkaa olla maksuongemia. Niin yrityksiä kuin yksityisiä on pulassa. Ja vielä jos haluaa jatkaa, niin eilen meni EUn energiadirektiivi läpi ja se voi pahimmillaan tehdä monista taloista arvottomia jos iso remontti ei ole kannattava. Sellasia varmastikin löytyy vakuuksista. Pienempänä riskinä sit olis, että korot alkaakin laskea. Voihan tätä listaa jatkaa. Tyypillisiä riskejä yleisesti pankkisijoituksissa, mutta OmaSpllä toki ollut omat erityispiirteet tehdä pankkibisnestä, joka näkyy niin mahdollisuuksissa kuin riskeissä.
Ei kai sentään mennyt mikään energiadirektiivi läpi, vaan parlamentti, komissio ja neuvosto vasta hahmottelee omia kantojaan, joista lopullinen direktiivi sitten aikanaan sorvataan.
Tuossa oli paikallislehdessä juttua, miten vanha Liedon Säästöpankin konttori, joka ennen oli avoinna kerran viikossa yhden toimihenkilön voimin, on nyt yhdistymisen jälkeen auki viitenä päivänä viikossa neljän toimihenkilön voimin.
En kyllä, näin pienomistajanakaan, saata olla ihmettelemättä. Mitä tässä nyt äkkiseltään tapahtuu, että kustannukset kannattaa moninkertaistaa? Ja tämä vain yhden konttorin osalta - näitä lienee pelkästään Liedon jäljiltä useampia samanlaisia.
Voihan tämän nähdä tilapäisenä markkinointikikkana. Mutta antaako tuokaan hyvää kuvaa, jos puolen vuoden päästä homma perutaan. Mummot tuntevat itsensä huijatuksi, taas.
Oletko varma, että kustannukset moninkertaistuvat?
Se konttorihan on siinä joka tapauksessa ja siellä on henkilökuntaa töissä arkisin joka päivä muutenkin. Se että laitetaan virkailija vastaanottotiskille viikon jokaiseksi päiväksi lienee varsin kustannusneutraali liike, lähinnä kustannuspaikka-tasoinen muutos. Hänen tuntinsa menivät ennen todennäköisesti ”toimistosihteerin tehtävät” tai ”puhelinpalvelu” kustannuspaikalle, mutta nyt jatkossa ne menevät ”asiakaspalvelu tiskillä” kustannuspaikalle. Ja vaikka tätä varten olisi palkattukin yksi uusi virkailija, on se todennäköisesti marginaalinen kustannus eikä kustannusten ”moninkertaistaminen” kun mietitään koko konttorin mittakaavaa.
Olen katsellut paikallisen OmaSP:n toimintaa omasta ikkunasta päivisin ja kyllä sinne melko tasaiseen mummoa ja pappaa tiskille menee. Kävin kyselemässä palvelumaksujen ja marginaalien tasoa ja ovat kyllä sillä tasolla, että ihan mielellään laittaa toimistosihteerin työpöydän siihen aulaan tyrkylle. Voi sitten muiden töiden ohessa ottaa konttoriin tulevia asiakkaitakin palveltavaksi. Tuolla tavalla se on ainakin kahdessa OmaSP:ssä organisoitu missä olen käynyt katselemassa. Yksi selvä vetovoimatekijä mummuille ja papoille on tiskin vieressä poriseva kahviautomaatti! Se onkin kovassa käytössä. Ja mikä parasta siitä saa myös niitä kansainvälisiä latteja vai mitä kapuzzinoja ne nyt on!
Edit: nyt tulikin mieleen, että OmaSP:ssä se tiskipalvelu tosiaankin toimii todella leanisti ja oikeasti vain yhden henkilön voimin jopa isossa kaupungissa. Muistan kun kerran yritin päästä hoitamaan asiaa ja olin jo 9:50 oven kahvassa niin siinä oli lappu ”tiskipalvelut tänään suljettu sairastapauksen johdosta”. Soitin annettuun asiakaspalvelun numeroon, meni muistaakseni ihan toiseen kaupunkiin eli Lappeenrannan konttorille jossa siis toinen virkailija ottaa vastaan myös puheluita, ja totesi, että joo siellä on tosiaankin vain yksi virkailija hoitamassa tiskipalveluita.
Joo totta kyllä, että kiinteät kulut lienevät joka tapauksessa suuret. Lehtiartikkelissa kuitenkin annettiin ymmärtää, että konttoriin tuli kolme uutta työntekijää. Tämä herätti ihmettelyni.
Mutta seurataan asiaa ja tarkastetaan tilanne parin vuoden päästä.
Tässä juuri yhdistymisten mukanaan tuoma etu. Iso osa asiakkaista hoitaa pankkiasioita etänä, joten työtä voi jakaa fyysisten konttoreiden yli. Minunkin tyypillinen yhteyshenkilö istuu kotiseudun konttorissa, vaikka itse hoidan asiat yleensä sähköisesti. Oikeastaan fiksua laittaa virkailijat fyysisesti istumaan edulliseen kiinteistöön pikkukaupunkiin Helsingin kalliin kiinteistön sijaan. Esim Danske ei tunnu ajattelevan samoin vaan konttori pimeänä siinä missä OmaSp valot kutsuu sisään kotikaupungissani
Tämä olikin hyvää tietoa. Omistajana arvostan sitä, että asiakaspalveluun laitetaan panoksia. Tunnen itseni ihan eettiseksi sijoittajaksi, kun mennään itsepalvelu- ja chattirobotti-trendiä vastaan.
Vernerin Vartin katsojat eivät varmaan ylläty tästä kysymyksestä: @Matias_Arola Verneri mainitsi, että 20% OmaSP:n lainoista on kiinteistösektorilla. Kuinka huolissaan tästä pitää olla, jos kiinteistöjen arvot romahtavat?
OmaSP yhtiökokouksessa toimitusjohtajan katsaus käynnissä. Niin monta kertaa viitattu Inderesin analyyseihin ja suositushistoriaan, että ainakin haetaan täysimääräistä vastinetta analyysille
Olen ensi kertaa yhtiökokouksessa mukana - yllätyin kuinka vähän täällä on osallistujia. Kaikki eläkeläiset taisi mennä Keskon vastaavaan, jossa sentään kahvitarjoilu osallistujille. sarkastinen hymy
Otsikon mukaisia uutisia on alkanut tässä tulemaan, jossa isojen pankkien pääekonomistit varoittelevat tulevista vaikeuksista, joskin ne nyt ovatkin tiedossa. Tämä vain monesti aina itsellä suuntaa ajatukset OmaSP:seen, kun puhutaan uutisissa "Ongelmiin todennäköisesti voivat joutua pienet ja suppeammin säännellyt pankit, joilla korkotason nousu on aluksi parantanut korkokatetta, mutta sitten kääntyy vastaan, jos asiakkaiden maksukyky heikkenee merkittävästi ja mahdollisia luottotappioita joudutaan kirjaamaan enemmän ja jopa talletuksia voi jotkut haluta nostaa pois).
→ Onko porukalla tuntumaa tai havaintoja, että tätä OmaSP luottokannan laatua olisi joskus avattu jossain sijoittajatapahtumissa tai raporteissa? Jotenkin oma käsitys/mutu on, että siellä voisi olla myös keskivertoa enemmän myös ns. huonon luottoluokan asiakkaita, jotka eivät ole saaneet rahoitusta muista pankeista ja täten tämä riski korkojennousun negatiivisista puolista pankille olisi ehkäpä säännellympiä ja isompia pankkiryhmiä korkeampi?
