Kyllä oli. Tosin talletussuoja hoidettiin vakuusrahastojen kautta.
Pankkien toiminta on mitä suurimmassa määrin luottamukseen perustuvaa. Sitä luottamusta tarvitaan paitsi tallettajien suuntaan, niin myös velallisten suuntaan. Myöskään mainekuvaa ei kannata väheksyä. Moni on halunnut suosia pienempiä pankkeja, koska niitä pidetään jotenkin suuria pankkeja korkeamman moraalin omaavina toimijoina.
Näinhän se tietysti on, mutta toisaalta tästä tulee kyllä väistämättä mieleen torakkateoria:
Ei tarvinne referoida kun idea näkyy jo tuossa insertissä?
En itsekään talletuspakoon usko. Mutta kyllä markkinaehtoinen raha kallistuu varmasti nopeasti tämän myötä - toki jää nähtäväksi tarvitaanko sitä. Hanskalta taitaa tulla kaupan mukana talletuksia myös mukavasti, olettaen että ne pysyvät pankissa.
"KRP:n aloittamassa esitutkinnassa ja Fivan tutkintapyynnössä ei suoraan ole kyse tulosvaroitukseen johtaneesta tapahtumakulusta.
Kyse ei myöskään ole Kauppalehden uutisoimasta pankissa vuosia jatkuneesta törkeästä kavalluksesta, joista pankin entistä työntekijää vastaan on nostettu syytteet.
”Nämä eivät ole arvopaperimarkkinarikoksiin liittyviä asioita. Eli kyse ei ole samasta asiasta”, Finanssivalvonnan osastopäällikkö Armi Taipale täsmentää.
Arvopaperimarkkinarikoksia ovat rikoslain mukaan sisäpiiritiedon väärinkäyttö, sisäpiiritiedon ilmaiseminen, manipulointi ja tiedottamisrikos."
Tj ostoksilla 51 tuhannella eurolla
Tiedottamisrikoksen tunnusmerkit varmaankin täyttyvät, kun ensimmäisten röhlömien pankille itselleen julkitulon jälkeen ei tehty heti sisäpiiritietoilmoitusta eli negaria, vaan pengottiin asiaa monta viikkoa ennen sen julkistamista.
Oma Säästöpankin hallituksen varapuheenjohtaja Jyrki Mäkynen Kauppalehden mukaan 1.5.2024:
“Jos toimitusjohtaja on tehtävässään, hän nauttii hallituksen luottamusta. Se on hyvin yksinkertaista.”
Minusta kaiken tapahtuneen jälkeen hallituksen pitäisi vaihtaa toimitusjohtaja toiseen. Pankki ei ole ollut toimitusjohtajan hallinnassa. Miten pankki olisi saman toimitusjohtajan hallinnassa tulevaisuudessa?
Toimitusjohtaja ja ex-varatoimitusjohtaja ovat olleet erittäin hyvin palkattuja suhteessa toiminnan laajuuteen nähden. Kaikissa yhtiöissä tulospalkitseminen pitäisi laittaa odottamaan yhtiön pitkän ajan kehitystä eli palkitsemisen realisoitumista pitäisi viivästyttää useita vuosia. Nyt tj. ja ex-varatoimitusjohtaja ovat päässeet kuittaamaan erittäin avokätiset rahat omistajilta, vaikka nyt arvioiden takavuosien palkkioille ei ole ollut perusteita.
Esim. Nordean aluejohtajat tekevät töitään kohtuullisella korvauksella. Osuuspankkien johtajat taas saavat noin kaksinkertaiset bruttotulot suhteessa em. Nordean aluejohtajiin. Osuuspankit ja mm. Metsäliitto ovat isännättömiä taloja kuten Säästöpankitkin ja se on käsittääkseni syy johtajien liian avokätiseen palkitsemiseen.
Seuraava toimitusjohtaja voisikin löytyä esim. Nordeasta. Parempaa ja halvemmalla. OmaSP voisi olla osakkeenomistajia ajatellen hyvä raakile kehitettäväksi osaavan toimitusjohtajan alaisuudessa.
PItää muistaa että Nordean historiassa on lukemattomia epämääräisyyksiä finanssikriisin mermaid lainoista miljardien rahanpesuun baltiassa, luxemburissa rikkaiden rahojen piilotteluun yms. Ei näistä vaadittu toimitusjohtajan päätä vadille. Nordea ei ole millään mittarilla ollut mallioppilas vuosien varrella.
Oma SP nykyinen TJ on ollut firman toimitusjohtajana kohta 15 vuotta ja tuona aikana firma on kasvanut merkittävästi ja erittäin kannattavasti. On vaikea löytää muita firmoja, jotka olisivat pystyneet samaan. Tämä jatkuu vielä syksyllä kun hanskan toiminnot ostetaan. Nykyisen toimitusjohtajan kaudella on luotu merkittävästi varallisuutta omistajille ja eikö siis toimitusjohtajalle pitäisi juuri maksaa palkkaa omistaja-arvon luomisesta?
Ehkä jos kyse olisi pitkäaikaisesta alisuoriutumisesta, mutta kun kyse on lähinnä yksittäistapauksesta, niin en itse näkisi että johto pantaisiin vaihtoon 
Omasta mielestä Sydänlammella on hemmetin hieno trackki omasp:n johdossa ja sitä ei kannata unohtaa. Tsemppiä hänelle ja hieno osakkeen hankinta tähän väliin.
Lisää vettä kiukaalle:
Finanssivalvonta (Fiva) on löytänyt useita osaamispuutteita pörssiyhtiö Oma Säästöpankin (OmaSp) hallituksesta. Kyse on esimerkiksi finanssialan kokemuksesta ja kyvystä ymmärtää alaa koskevia riskejä.
Ainoastaan yhdellä seitsemästä hallituksen jäsenestä oli Fivan arvion mukaan kokemusta finanssialasta.
Samaan aikaan yhdelläkään OmaSp:n hallituksen jäsenellä ei ollut kokemusta informaatio- tai tietotekniikasta tai digitalisaatiosta, viranomainen katsoi.
Toivottavasti Sydänlammen tilalle ei valita ainakaan S-Pankin ex-Tj:tä Ylihurulaa, jolla oli markkinatietojen perusteella taipumusta ahdistella naisia kahden varoituksen edestä.
Samalla 12% tuottovaatimuksella voi sijoittaa myös Nordeaan, jossa on kertaluokkia matalampi luottotappiotaso eli selvästi parempi lainakanta. Tällöin esimerkiksi taantumassa Nordea on huomattavasti resilientimpi sijoitus. Tämä voimakas negatiivinen tail-risk pitäisi ottaa huomioon analyysissa ja Omaspille pitäisi asettaa verrokkeja korkeampi tuottovaatimus.
Niin, että FiVa on ilmoittanut pankille, ettei pankin hallituksessa ole finanssiosaamista ja tätä paikataan nimeämällä hallitukseen Mersulta joku. Enpä itsekään osannut ajatella osaamattomuutta toimaria pidemmälle, mutta nähtävästi hallitukseenkaan ei luottamusta. Harmi, että yhtiökokous ehti jo menemään. Saattais uudellekin olla tarvetta.
Vähän mietin aamulla, että ostaisin, mutta nähtävästi pankissa ei sitten ole oikein ketään varmistamassa, että riskejä katsottaisiin. Saattaa vähän selittää pankin mainetta vähän löyhempänä rahantarjoajana. Ihmeen hyvin toistaiseksi tosin kestänyt korkojennousun, jos vedetty kovalla riskillä ja nähtävästi vähän vajaalla osaamisella. Muut pohjolan pankit olleet sitten yltiövarovaisia?
Hallituksen jäsenet ehdottaa yhtiökokoukselle pankin 5 suurimman osakkeenomistajien edustajista koostuva nimeämistoimikunta, Onkohan tuolla toimikunnalla osaamisvajetta tai puutetta ymmärtää minkälaista tuntemusta ja osaamista luottolaitostoiminnasta ja sen riskien hallinasta hallituksen jäsenyys vaatii, koska FIVA puuttunut asiaan. Eihän tuo jäsenen ehdottaminen Mersulta kovin vakuuttavalta vaikuta edellä mainittuja vaatimuksia ajatellen. Pitäisköhän nimeämistoimikunnan pätevyys arvioida uudestaan.
OmaSpn viisi suurinta omistajaahan ovat Etelä-Karjalan, Parkanon, Liedon, Töysän ja Kuortaneen Säästöpankkisäätiöt. Ymmärtääkseni kaikilla hallituksen jäsenillä (pois lukien uusin lisäys Essi Kautonen, joka joutunut pätevyytensä osalta Finanssivalvonnan hampaisiin) on jonkinlainen, ainakin alueellinen kytky, johonkin edellä mainituista Säästöpankkisäätiöistä.
Eli eiköhän tässä ole lähinnä kyse siitä, että valitaan pankin hallitukseen ”omia” ja ”tuttuja” kandidaatteja, jotka ajavat yhtiön toimintaa suuromistajia miellyttävällä tavalla. Toki tämä on varmasti täysin ymmärrettävää, mutta johtaako se muiden omistajien kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen? Uskaltaako ja osaako hallitus haastaa riittävällä tasolla toimivaa johtoa?
Tässä (ja monessa muussakin yhtiötä koskevassa asiassa) piensijoittajien vaikutusmahdollisuudet ovat kovin pienet (lue olemattomat) viiden suurimman osakkeenomistajan omistaessa noin 59,7% yhtiön osakkeista.
Nopeasti yhtiön hallituksen jäsenistä luettaessa, hiipii mieleeni se ajatus, että kuinka relevanttia kokemusta nykyisillä omistajilla on nykyaikaisesta pankkitoiminnasta, digitalisaatiosta, riskienhallinnasta saati edes hallitustoiminnasta yleisesti OmaSpn hallitustoiminnan ulkopuolelta.
Linkin takaa löytyy tarkemmat kuvaukset hallituksen jäsenistä sekä heidän työ- ja koulutushistorioistaan.
Hallitus vaikuttaa kyllä melkoisen osaamattomalta sekä pörssin päälistayhtiölle että pankille yleensä. Mikä mahtaa olla esimerkiksi hallituksen puheenjohtajan kompetenssi pankkitoimintaan liittyen? OmaSP:n hallitussivuilla olevan cv:n mukaan hänellä ei ole minkäänlaista pankkikokemusta, ja hänen oma asianajoyhtiönsä tekee noin 100 000 euron liikevaihtoa, eli senkään en usko hoitaneen rahoitus- tai pankkisektoriin liittyviä toimeksiantoja.
Eiköhän noissa säästöpankkitaustaisien hallituksen jäsenten kohdalla ole kysymys siitä, että ovat olleet vain sopivasti paikalla ja mukavia henkilöitä ja päässeet ensiksi säästöpankkien hallintoon ja sitten Omasp:n hallintoon. Ei perusteeena ole ollut mitenkään asiantuntemus luottolaitostoiminnasta tai riskien hallinnasta samoinkuin nimitystoimikuntakaan koostu edellä mainittujen asioiden tuntijoista ja siksi valinnat ovat kohdistuneet tuttuihin kavereihin ja kompetenssi on jäänyt selvittämättä, koska ei ollut kykyä siihen. Hyvä, että FIVA puuttunut asiaan ja toivottavasti perkaa perusteellisesti.
Myin kaikki OmaSpn osakkeet pois. Töysän Säästöpankista alkanut maailmanvalloitus näyttää nyt eskatoituvan. Ei hallita enää maanlaajuista liitosrypästä. Melkein kaikki työntekijät ovat jotain päälliköitä, jotka kuitenkin lainaa hakiessa ilmoittavat, että ei ole päätösvaltaa. Säästöpankkiryhmä mainostaa nyt kovasti ja hykertelee käsiään. OmaSp erosi säästöpankkiliitosta ja lähti omille teilleen.
Pasi Sydänlammin kommentit liittyen tutkintaan:
Toimitusjohtaja on tyytyväinen siihen, miten pankki on tutkinnoista tiedottanut.
– Olemme noudattaneet tiedottamisvelvoitetta ja tiedottaneet viiveettä.
Oma Säästöpankki on pörssiyhtiö. Tuo asema lisää toimitusjohtajan mukaan vastuullisen toiminnan merkitystä.
– Toimimme kaikessa sen sääntelyn puitteissa, joka koskee pörssilistautunutta pankkia. Pörssilistatun yhtiön toiminta on poikkeuksellisen avointa ja julkista, kuten kuuluukin olla, Sydänlammi sanoo.
Nyt uhkaa hallitusjäsenyyden riskit konkretisoitua ikävällä tavalla. Sen ensimmäisen peliriippuvaisen suoranaisen kavalluksen osalta on tiettävästi rikostutkinta menossa ja tämän viimeisimmän Fivan alulle saattaman jutun osalta on myös rikostutkinta menossa. Niiden välissä on tämä vastoin ohjeita myönnettyjen lainojen tapaus, josta on jo merkitty 19,5 M€ harkinnanvaraista luottotappiovarausta.
Sen osalta toimitusjohtaja jutteli mediassa, että rikostutkintapyyntöä ei ole tehty. Hallitushan tästä tietysti päättää, eikä tj. Jos hallitus ei tee asiasta rikostutkintapyyntöä, ottaa se röhlömin omalle vastuulleen.
10% osakekannasta riittää ylimääräiseen yhtiökokoukseen, jossa hallituksen jäseniä voidaan syyttää yhtiölle eli osakkeenomistajille aiheutetusta vahingosta ja päättää rikostutkinnan pyytämisestä hallituksen jäsenten osalta.
Oikeus sitten määrää vahingonkorvaukset ei tasaosuuksin, vaan yhteisvastuullisesti. Korvaus otetaan siltä, kellä on. Saavat tuomitut hallituksen jäsenet sen jälkeen käräjöidä keskenään takautumisvastuujutuissa.
Tähän ei tietysti tarvitse mennä, vaan hallitus pelastaa oman nahkansa tekemällä rikostutkintapyynnön. Tervetuloa 2000-luvulle tunkkaiselta “korppi ei korpin silmää noki” -70-90-luvuilta.