Oma Säästöpankki

Joo kyllä kysymyksiä on nyt ilmassa enemmän kuin vastauksia. Onhan se outoa ostaa City kauppapaikat Oy:stä melkein puolet ja yhtiö tekee miljoonatappiota vuosittain. Ei pieni osakkeenomistaja ymmärrä ja tunnen OmaSP liiketoimet paljon huonommin kuin olen kuvitellut.

5 tykkäystä

Jussi Halmeen mietteitä Oma SP:stä.

6 tykkäystä

OmaSp:n vuosikertomuksista löytyy varsin niukasti tietoa osakkuusyhtiöstä GT Invest Oy, kuten eilisessä viestissäni kerroin. Eilinen keskustelu asiasta sai minut kuitenkin tutkimaan yhtiötä perusteellisemmin:

GT Invest Oy:n osakkaita ainakin yhtiön alkuvaiheessa olivat Oma Säästöpankki Oyj, LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Wall-Yhtiöt Oy, Uness Capital Oy, City KP Invest Oy, Parcola Oy ja VKE & J Sijoitus Oy. OmaSp:n osuus yhtiöstä on noin 49% ja LähiTapiolan n. 13%. Loput omistajat ovat Parcola Oy:tä lukuunottamatta Sarajärven ja Keskisen lähipiiriä. Sarajärvi toki istuu ikään kuin varmuuden vuoksi myös LähiTapiolan hallituksessa.

GT Invest Oy on puolestaan enemmistöomistaja 51% osuudella Fincap Asunnot Oy nimisessä yhtiössä, jonka toinen omistaja on YIT 49% omistusosuudella. Yhtiö sai alkunsa vuonna 2019, kun YIT dumppasi myymättä jääneet asuntonsa tähän yhteisyritykseen. Tuolloin kerrottiin myytyjä asuntoja olevan lähes 600 ja myytyjen asuntojen arvon olevan yli 100m€. Myymättömien asuntojen dumppausta mitä ilmeisemmin jatkettiin viime vuoden kesäkuussa, kun YIT ilmoitti myyneensä 190 asuntoa yhteisyritykselle. Ostajan nimeä ei kuitenkaan tuolloin kerrottu, jota Kauppalehtikin tuolloin ihmetteli:

YIT myy 190 asuntoa ja 63 autopaikkaa - Ostaja ja kauppahinta jäävät mysteeriksi
Rakennusyhtiö YIT on allekirjoittanut sopimuksen asuntojen ja autopaikkojen myynnistä, mutta kenen kanssa, sitä ei tarina kerro.
30.6.202314:34

Cilla Bhose
Rakennusyhtiö YIT julkisti torstaina (30.6.) tiedotteen, joka herätti enemmän kysymyksiä, kuin antoi vastauksia.

Tuoreimpien saatavilla olevien tilinpäätöstietojen mukaan Fincap Asunnot oy teki vuonna 2022 käytännössä nollatuloksen 5,4m€ liikevaihdolla. Yhtiön taseen loppusumma oli 23,4m€ ja omavaraisuusaste näennäisen korkea 96%. Tätä kuviota tarkastellessa on hyvä huomata, että yhtiön omistamiin asuntoihin kohdistuu taloyhtiölainoja luokkaa 100m€:n arvosta, etenkin mikäli YIT:n viime vuonna dumppaamat asunnot päätyivät tämän yrityksen omistukseen. Tarkka luku voi olla yli tai ali, mutta lukua en ymmärrettävästi pysty tähän kertomaan kun sitä ei minun konsteilla ole saatavilla. Lienee kuitenkin täysin selvää kaikille, että nykyisellä korkotasolla tällaisen virityksen tulos ja kassavirta huutaa kilpaa hoosiannaa, kun taloyhtiölainojen korkoja ja lyhennyksiä aletaan maksamaan. OmaSp:n taseessa GT Invest Oy:n sijoituksen arvo kasvoi viime vuonna 1,2m€, mikä viittaisi lisäpääomitukseen.

Tähän viritykseen tarkemmin tutustuttuani oma ihmettelyni määrä pankin johdon toimia kohtaan lisääntyi entisestään. Mikä ihme tai paremminkin kuka on pankin johdossa saanut päähänsä, että lähdetään vivuttamalla omistajina mukaan asuntobisnekseen ja ostetaan rakennusyhtiöltä kaikki myymättä jääneet asunnot, kun omassa taseessa on jo kiinteistö- ja asuntoluottoja yli 4mrd€ edestä? Toinen ehkä vielä oleellisempi kysymys on: Osaako pankin johto käydä edes vessassa ilman Sarajärven avustusta ja sotkemista asiaan?

Lopuksi on toki hyvä muistuttaa, ettei tämän sijoituksen kohtalo tule sinällään heilauttamaan OmaSp:n tulosta mihinkään suuntaan ja virallisesti tiedossa oleva riski tähän sijoitukseen liittyen oli vuoden 2023 lopussa 6,7m€. Tilanne voi toki olla toinen, mikäli OmaSp on ollut merkittävässä roolissa rahoittamassa yhteisyrityksen omistuksessa olevia taloyhtiöitä. Positiivista kassavirtaa tai tulosta tältä yritykseltä on kuitenkin lähivuosina turha odottaa.

26 tykkäystä

Miksi sitä pitäisi sitten noteerata millään tavalla sijoittajille?

YIT:llä oli kassavaje 2019 - 2020 aikoihin, jonkatakia se myi tuottavan asfalttiliiketoimintansa Peabille. Tuo vuokrabisneshän oli samanlainen pyrkimys parantaa kassavajetta, jos mietit miten raha tuloutuu vs asuntojen myynti.

1 tykkäys

Itse sijoittajana kiinnitän paljonkin huomiota yhtiön johdon toimintaan, hyvään hallintotapaan ja moneen muuhun asiaan jotka eivät ole numeroilla mitattavissa. Vuosikymmenten kokemukselle voin kertoa, että näillä asioilla on sijoitustoiminnan lopputuloksen kannalta suurempi merkitys kuin yrityksen yhden kvartaalin tuloksella.

YIT:llä on ollut krooninen kassavaje jo vuosia, mutta sitä kannattanee käsitellä YIT:n omassa ketjussa.

6 tykkäystä

Kirjaimellisesti OmaSP:ltä löytyy rahassa enemmän maksukyvyttömiä roskalainoja vuosikertomuksesta kuin tuo sinun ihmettelemäsi sijoituksen arvo, itse kiinnittäisin ehkä enemmän huomiota niihin, mutta toisaalta sinullahan se vuosikymmenien kokemus on. Voi varmasti olla että se pommi onkin juuri noissa mitättömissä osakkuuksissa, eikä siellä sulavassa luottokannassa.

1 tykkäys

Juu uskon, että OmaSp hallituksessa keskustellaan hallintotavan syvimmistä kysymyksistä.

Toisekseen on niin, että OmaSp ilmeisimmin joutuu käyttää rahaa pääomituksiin jatkossakin, jotta City kauppapaikat yms kuviot pysyvät maksukykyisinä.

Mitä tulee noihin YIT:n myymiin isoihin asuntomassoihin, niin ne ovat kassavirtanegatiivisia, eli kaipaavat pääomaa omistajilta kokoajan.
Vaikka ne olisi saatu ostaa -25% listahinnasta, niin hoito- ja rahoitusvastikemenot ovat enemmän, kuin vuokratuotto. Siis pelkät hoitomenot ja yhtiölainan korkomeno ylittää vuokratuoton.

OmaSp pankkina hyötyy toki nykyisestä korkotasosta, mutta nämä hiukan yllättävät “sivubisnekset” uivat yhä syvemmällä, koska sitä korkojen laskua ei tullutkaan jo kesällä 2023, kuten silloin odotettiin.

Se on hyvää osakkeenomistajan näkökulmasta, että isoja asioita ei enää OmaSP:ssä kukaan päätä yksin, tämä on ainakin 100% varma asia. Voisin siis uskoa, että myös Sydänlammin kynä on tylsynyt.

4 tykkäystä

Heitän tähän nyt ihan retorisen kysymyksen: Tiedätkö kuinka paljon tähän yritykseen, sen omistajiin/niihin yhteydessä olevien tahojen ja yhteysyrityksen omistuksiin liittyvien lainojen määrä on yhteensä OmaSp:n taseessa ja paljonko niistä on vaarassa defaultata? Minä en tiedä ja siksi en esitä asiasta väitteitä suuntaan enkä toiseen. Sinä olet ilmeisesti kuitenkin asiasta paremmin perillä… :wink:

5 tykkäystä

Eikö tässä pankin oma tiedotus ole ollut sillä tavalla selvää, että ainakin kyynisten silmälasien läpi katsoen näistähän on tiedotettu avoimesti: vajaa 200 M€ lainakanta ja siitä kohonnut luottotappioriski 50 M€ koskien. Uskon parempaa, kun pankin toimesta tiedotetaan parempaa.

3 tykkäystä

Pahoittelut jos tulen sivusta, mutta eikö ValkoinenPeura juuri kyseenalaista sen, että näillä himmeleillä olisi peitelty, kuinka paljon todelliset luottotappiot ovat + mahdollisesti haettu jotain muita, “ei omistajan” hyötyjä, vaikka näin voisikin teknisesti toimia?

En ymmärrä itse, millä tavalla on omistajan edun mukaista siivota “roska” toiseen yhtiöön ja jatkaa sen pääomittamista. Eikö lopputulema ole, että luottotappiot kirjataan joskus + täytyy pääomittaa yhtiötä, eli mahdollisesti tulee isompi turska, kun olisi vaan kerralla kirjattu alas. Toki on aina mahdollisuus, että “roskan” voisikin joskus myydä kalliimmalla jos haluaa ottaa näkemystä.

EDIT: totta kai lisää aikaa tällä saadaan ostettua

3 tykkäystä

Puhumattakaan vakuuskannan laatuun.

Me tiedämme, että OmaSP on rahoittanut muuttotappioalueiden asuntosijoittajien touhuja siltä pohjalta, että heikkokuntoisia ja heikon kysynnän omaavia asuntokohteita/taloyhtiöitä on ostettu “alle markkinahinnan”, ne on arvioitettu välittäjillä uudelleen ja lainaa on nostettu siltä pohjalta koko hankintahinnan edestä. Näin siis tilanteessa, jolloin asuntojen hinnat olivat korkeammalla kuin nyt.

Me tiedämme, että OmaSP on rahoittanut kasvukaupunkien ulkopuolella vanhoja peruskorjaamattomia taloyhtiöitä, joiden niskassa nyt oleva velkakuorma koostuu muusta kuin taloyhtiöiden kunnossapitoon käytetyistä remonttilainoista.

Nämä ovat kaikkien asuntosijoittamiseen vähänkään vakavammin perehtyneiden tietämiä asioita. Samaan aikaan me tiedämme, että monet suuremmat pankit ovat suhtautuneet tuollaiseen toimintaan paljon pidättäytyvämmin. Sitä kutsutaan riskienhallinnaksi.

Hommat menee hyvin niin kauan kuin ne menee hyvin. En nyt lähde ketjuun tuomaan esimerkkejä siitä, kuinka nuo asuntobisnekset voi mennä huonosti, kun viestien liputtamisen kynnys on tässä ketjussa melko alhaalla ja eilen näiden huolien esiin nostamisesta sai syytöksiä yrityksestä manipuloida kurssia ja pelotella piensijoittajia.

Mielestäni aivan kiistämätön johtopäätös on kuitenkin se, että asuntosijoittamisen saralla OmaSP on joko oivaltanut jotain sellaista mitä suuremmat pankit eivät ole oivaltaneet, tai sitten suuremmat pankit ovat oivaltaneet jotain sellaista mitä OmaSP ei ole oivaltanut.

43 tykkäystä

Näin aloittelijatason sijoittajana ihmettelen, miten tälle pankille on käynyt näin. Ikäviä juttuja ja hyvä, että niistä otetaan selvää. Varmasti ihan aiheesta ollut esillä mediassa eikä turhaan Keskusrikospoliisi ole aloittanut esitutkintaa Oma Säästöpankin epäillystä arvopaperimarkkinarikoksesta.

Ehkä yksittäisiä tapauksia ja juttuja ei sinällää liiemmin kannattane nostaa esille. Omien mielikuvieni mukaan monesta pankista löytyy mielenkiintoisia tapauksia ja mielestäni on hienoa, että tämän pankin toimintaa tutkitaan - ei KRP pienestä “liikkeelle lähde”, joten en kiistä etteikö nyt olisi vakavampi paikka tällä pankilla.

Ehkei toistaiseksi laiteta mitään yksittäisiä esimerkkejä, omia kokemuksia tai muuta sellaista, jos ei ole vahvempia todisteita tai suurempaa sisältöä tuovaa juttua sijoittajalle. KRP tutki Finanssivalvonnan pyynnöstä ja katsotaan, mitä sieltä löytyy.

Nyt on jotain asioita nostettu julkisuudessa esille, mutta muuten ehkä omia erilaisia yksittäisiä nostoja ja kokemuksia tarvinne tuoda - varmasti saamme lisätietoja asiasta pankin, KRP:n, Finanssivalvonnan ja muiden kanavien kautta, jos hyvin olennaista ja varmaa ilmenee. Oletan myös, että analyytikko vielä selventää meille tarkemmin aina, kun jotain ilmenee ainakin tärkeimpien käänteiden osalta.

Näin aloittelijatason sijoittajana olen lukenut hyviä viestejä, mutta ei spekuloida liikaa siten tai luetella syytöksiä ilman kovempaa todistuspohjaa. Asia on puhututtanut ylläpidon keskusteluissa ja ennen kuin tulee kovempia syytöksiä ja virheellisiä sellaisia, niin kannattaa hengähtää ja odotetaan, mitä tulee. Yksittäisten asioiden liikaa pyörittäminen voi hämätä piensijoittajaa, vaikka kokeneempi saattaa osata lukea oikein.

Hyvää pohdintaa on ollut paljon kyllä joiltakin, enkä ole ketään teistä viisaampi ja tällaiset tapaukset ovat haastavia ymmärtää kokonaisuudessaan eikä meillä vielä olekkaan valtavasti tietoa asiasta.

Analyytikolta varmasti tulee vielä kommentteja olennaisimmilta osin. Tämä on vakava paikka ja hyvä, että Finanssivalvonta sai KRP:n liikkeelle.

@Kasper_Mellas aiemmin laittoikin tällaisen kommentin, mutta laitan sen vielä uudellen. :slight_smile:

Kiitoksia ymmärryksestä ja mukavaa viikon jatkoa! :slight_smile:

26 tykkäystä

Juu, jos nyt ainakin hetkeksi palataan numeroiden pariin, niin itse tein yhtiöstä pari havaintoa:

OmaSp:n varainhankinnan hinta on tähän mennessä reagoinut todella hitaasti kohonneeseen korkotasoon. Esimerkiksi Nordeaan verrattuna OmaSp:n korkokate suorastaan raketoi viime vuonna ja sama kehitys jatkui myös vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Nordean korkokulujen suhde korkotuottoihin oli viime vuonna yli 62%, kun OmaSp:n vastaava luku oli n.29%. Tämä selittyy osin varainhankinnan erilaisella rakenteella, mutta tärkein selittävä tekijä lienee asiakaskunnan käyttäytymisessä. OmaSp:n talletusasiakkaat eivät selkeästikään ole vielä laajemmassa mittakaavassa reagoineet kohonneeseen korkotasoon, kun vuosikausiin talletuksille ei saanut mistään pankista tuottoja. Samalla pankilla on merkittävä määrä nollakorkojen/alhaisen korkotason aikana liikkeelle laskettuja bondeja.

OmaSp:n tulonmuodostus on korostuneen voimakkaasti korkokatteen varassa. Palkkiotuotot muodostavat noin 20% pankin tuotoista, kun Nordealla vastaava luku on noin 30%. Toki pankkien liiketoimintamalleissakin on merkittäviä eroja.

Tuli myös lukaistua Inderesin osavuosikatsauksen jälkeinen tuloskommentti ja itse kiinnitin eniten huomiota ennustettujen tuottojen kehitykseen lähivuosina. Itse en usko että OmaSp pystyy ylläpitämään nykyistä korkokatetta edes korkotason säilyessä nykyisellä tasolla, saati sitten jos korkotaso laskee. Bondien erääntyessä ja asiakkaiden valpastuessa varainhankinnan hinta tulee väistämättä nousemaan ja viimeisten kvartaalien aikana nähdyt ylisuuret tuotot tulevat uskoakseni normalisoitumaan.

Joka tapauksessa minun mielestäni suurelta osin tähän sijoittamisessa ottaa hurjasti näkemystä tulevasta korkojen kehityksestä, vaikka kaiken muun pankin ympärillä olevan hälinän jättäisi ulkopuolelle.

11 tykkäystä

Hei, olet uppoutunut sen verta syvälle, niin kysäisen:

Voisiko tuohon hintaan vaikuttaa suojaukset, eikö niillä ole alentava vaikutus korkokatteeseen, koska joutuu maksamaan preemioita? Lähinnä siis mietin, voisiko Nordea käyttää enemmän rahaa hedge-instrumentteihin / onko niihin näkymää / vaikutusta?

2 tykkäystä

En nyt kovin syvälle ole tähän enkä Nordeaan uppoutunut, kunhan parina päivänä vilkaissut… :wink:

En siis osaa täsmällisesti kysymykseesi vastata, mutta olettaisin että Nordea aktiivisemmin suojaa korkokatettaan johdannaisilla, joka korkojen noustessa leikkaa osan tuotoista ja taas laskiessa tasaa tuottoja. Itse en alkanut asiaa tarkemmin tutkimaan, mutta Nordean vuosikertomuksesta löydät varmasti vastauksen.

Mielestäni on kuitenkin selvää, ettei viime aikoina nähdyt tasot OmaSp:n korkokatteessa ole pysyvä ilmiö. Yksikään pankki ei pysty ylläpitämään yli syklin 3,5% korkokatetta ulkona olevalle lainakannalle. Pikavippifirmat on tietysti erikseen, mutta siellä on aika suuri erä luottotappioita ennen tulosriviä.

5 tykkäystä

Olisi hyvä saada inderesiltä jonkinlainen video- yms tästä vallitsevasta tilanteesta. Itselleni on tällä hetkellä vähän auki, miten inderes kokonaisuuden näkee (yhdistettynä kaikki informaatio lähiviikoilta).

3 tykkäystä

Ei tästä tilanteesta valitettavasti ole sen parempaa kuvaa tarjota, sillä yhtä lailla olemme julkisen tiedon varassa. Edellisen päivityksen mukainen näkemyksemme on voimassa ja tätä luonnollisesti päivitetään tarpeen vaatiessa. Keskeinen kysymys liittyy luottotappiotasoon, ja olemme jo olettaneet selvästi historiallisia tasoja korkeampia luottotappioita lähivuosille. Näistähän mitään uutta relevanttia tietoa ei ole tulosjulkistuksen jälkeen saatu. Korostan, että luottotappioiden taso voi lopulta jäädä myös hyvin maltilliseksi. Alla kuitenkin muutamia huomioita foorumin keskusteluun liittyen.

Toistaiseksi ilmi on tullut: yksittäisen henkilön väärinkäytös, petostapaus sekä rikostutkinta arvopaperimarkkinarikoksista.Näistä vain ensimmäinen liittyy mielestäni suoraan riskienhallintaan. Työntekijöiden petostapaukset ovat yllättävän yleisiä ja näitä on vuosien varrella tapahtunut valtaosalle pankeista. Ei johto tai sisäinen tarkastus voi reaaliajassa kaikkia työntekijöiden tekemiä tilisiirtoja tarkastaa, joten ei tällaisia tapahtumia mielestäni voi millään täysin estää.

Rikostutkinnasta ei taas tällä hetkellä ole minkäännäköistä varmaa tietoa, joten en lähtisi liikaa spekuloimaan mitä on tehty ja kenen toimesta. Painotan, että minä tai kukaan muukaan ei voi varmuudella tietää mitä pankin sisällä tapahtuu, mutta kirjanpitorikoksilla spekulointi menee kyllä jo turhan pitkälle.

Tarkoitukseni ei missään nimessä ole toimia tässä yhtiön tai johdon advokaattina, korostaisin vain malttia kommentoinnissa. Täällä esitetyt arviot mahdollisisita kirjanpitorikoksista ja suoranaisista lahjuksista ovat hyvin raskaita syytöksiä eikä mielestäni tällaisiin ole minkäänlaisia perusteita. Toki spekuloida saa, ja pankin tapauksessa jokaisen sijoittajan täytyykin muodostaa näkemyksensä riskienhallinnan toimivuudesta ja johdon pätevyydestä. Koitetaan kuitenkin pitää keskustelu mahdollisimman asiapitoisena ja saatavilla olevaan tietoon pohjautuvana. Olen toki keskustelijoiden kanssa samaa mieltä siitä, että eivät tällaiset uutiset missään nimessä hyvä asia pankin kannalta ole.

Yleisesti korkokatteen mallintaminen usean vuoden päähän on erittäin haastavaa, sillä korkokehityksellä ja talletusasiakkaiden käyttäytymisellä on tähän olennainen vaikutus. Olen itse hahmotellut korkokatemarginaalin (korkokate/lainakanta) laskevan yleisen korkotason mukana, tämä lienee ainoa järkevä oletus. OmaSp on kuitenkin tehnyt jo nollakorkoaikana noin 2,1 %:n marginaalia, joten tuohon suhteutettuna en pidä meidän ennusteissa olevaa ~2,7 %:n tasoa vuodelle 2027 lainkaan mahdottomana. Mutta kuten itsekin sanoit, vaikuttaa tähän antolainauskoron lisäksi muun muassa markkinaehtoisen rahan riskipreemio. Nämä ovat hyvin vaikeasti ennakoitavissa eikä minulla mitään kristallipalloa ole käytössä, joten arvioni tulee aivan varmasti elämään matkan varrella. Lisäksi korkokatteen kehitykseen vaikuttaa marginaalin ohella lainakannan kasvu.

Tämä pätee pitkälti koko pankkisektoriin. Toki pankkien erilaiset korkokatteen suojauspolitiikat vaikuttavat siihen, miten muutos korkotasossa vaikuttaa tulokseen lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä pankkitoiminnan dynamiikkaa ei kuitenkaan pääse karkuun, vaan korkokate muodostuu anto- ja ottolainauksen erotuksena johon kulloinkin vallitsevat markkinaolot vaikuttavat pankista riippumatta.

Käytännössä tämän takia suosituksemme onkin tällä hetkellä lisää-tasolla kovasta potentiaalista huolimatta. Mitään äärimmäisen huolestuttavaa tietoa ei kuitenkaan mielestäni ole tullut esille, mutta luonnollisesti seuraamme tarkasti tilanteen kehittymistä.

38 tykkäystä

Ottamatta kantaa itse ennusteeseen, niin tässä on hyvä muistaa, että pankeilla on luontainen suoja koronlaskulle 0% alapuolella, koska ainakin kaikki asuntolainat sisältävät 0%-korkolattian (ts. pankki veloittaa aina vähintään marginaalin), mutta samaan aikaan etenkin tukkurahoitus joustaa alle 0%. Voisi siis olettaa, että tämä nyt nähty korkoliike 0%-4% välillä on se haarukka, joka iskee lähes täysmääräisesti läpi korkokatteeseen ellei sitä suojilla ole napattu jossain vaiheessa kiinni.

4 tykkäystä

Korkomarginaaleihin vaikuttaa myöskin asiakaskunnan rakenne. Voimakkaan kasvun mukana on varmaan seuloutunut pankkiin asiakkaita, joilla on voinut olla vaikeuksia saada luottoja muista pankeista. Korkeammalla riskiprofiililla on mahdollista siis saada korkeampia marginaaleja. Aika sitten näyttää realisoituuko riskit ja miten kestävä marginaalitaso on. Merkittävät poikkeamat markkinoiden keskimääräisestä tasosta herättävät aina ainakin kysymyksiä.

Toisaalta voisi argumentoida että myös talletuskoroille on ”luontainen” lattia nollassa. Ainakin hyvin harva pankki uskalsi niitä painaa miinuskorkoaikana negatiiviseksi, etenkään vähittäisasiakkaille, joka näkyi heikkona korkokatteena pankeissa jotka talletusvetoisia.

Hauska miten tuo kääntyi päälaelleen - miinuskorkoaikana paljon esim. covered bond rahoitusta käyttävät olivat etulyöntiasemassa kun tuottoa tuli taseen ”väärälläkin” puolelta ja etenkin isot tallettajat olivat pankeille ennemmin ongelma. Nyt ollaan taas ehkä normaalimmassa tilanteessa missä talletukset kullanarvoisia.