Mielestäni puhut nyt itse erikoisesti. OmaSp:llä ei ole mitään PANKKITOIMINTAAN merkittävästi vaikuttavia kriisejä takana / ei ole mitään träck recordia riskienhallinnasta luotoituksessa. Kasvu on tapahtunut 2010-2023. Eli kertaakaan ei ole pankkia vielä stressitestattu.
Koronan aikana kiinteistöjen arvot vain nousivat + ihmisillä oli rahaa kuletettavana enemmän kuin koskaan (jos siihen viittaat kriisillä).
Tämä koko case on mielestäni juuri siksi erittäin herkkä, koska nyt näämme oikeasti ensimmäistä kertaa, mitä tuli viimeiset 10 vuotta tehtyä. Luottotappiot alkavat yleensä realisoitua 2-4 vuoden kuluttua siitä, kun ongelmat alkavat. Nollakorkoaikana jokainen case periaatteessa kannatti tehdä, niin pitkään kunnes korot pysyvät nollassa, koska ei tarvinnut kantaa huolta että tappioita tulisi. Asia on hieman eri, kun likviditeetti realisoinnista on poistunut lähes kokonaan + kassavirralla onkin jotain merkitystä.
Toki olen samaa mieltä, että “huhut” yksittäisistä keisseistä eivät ole relevantteja. Kuitenkin jos niitä on tarpeeksi paljon, voi olla että asia onkin eri.
Esimerkiksi nyt on heitetty ilmoille että kyse ei olekaan siitä 200miljoonan väärinkäytöksestä vaan että koko 5800miljoonaa olisi jotenkin kuraa.
Voitko ystävällisesti auttaa kanssafoorumisteja löytämään että missä tämä väite esiintyy?
Pankkitoiminnassa on sellainen jännittävä erityispiirre, että lainaportfolio ei ole omaa rahaa, jolla voi välillä tehdä tappiollisen vuoden, vaan se on käytännössä kokonaan talletuksista hankittua. Jos keskuspankit nostavat ohjauskorkoa negatiivisesta merkittävän positiiviseksi, on mahdollista että talletusten määrä pienenee ja pankin tulee jotenkin myydä luottoja tai hankkia jostain lisätalletuksia isolla korolla. Vastaavasti jos nollakorkoaikaan luottoja on levitelty pitkin kiinteistömarkkinoita, lainojen ja vakuuksien arvo voi kokea pientä supistumista. Suomen erityispiirre on toki se, että kiinteäkorkoiset lainat ovat harvassa, jolloin pankit ovat paremmin turvassa korkojen noustessa. Toisaalta näissä esillenostetuissa esimerkeissä on seassa mm. kiinteistösijoittava lääkäripariskunta, joka on toistuvasti mediassa kertonut lainojen olevan suurelta osin kiinteäkorkoisia.
Laitan tähän esimerkin pankista, jonka tuloskehitys on erittäin vakuuttavaa ja vähäriskisellä portfoliolla on tehty vakuuttavaa tulosta:
First Republic Bank ei kuitenkaan saanut vuoden 2023 lukuja ulos itsenäisenä pörssilistattuna yrityksenä, sillä lainasalkun kasvu ja menneiden vuosien kirjanpidollinen voitto eivät ole kovinkaan merkityksellisiä asioita arvioidessa pankin riskisyyttä.
Mielestäni tälläiset viestit kuten JuhaR ja ValkoinenPeura ovat kirjoittaneet tähän ketjuun ovat sijoitusfoorumien ja yleensäkin nettifoorumeiden paras asia.
Itse ainakin luen mielelläni jos joku on perehtynyt asioihin syvemmin ja osaa kertoa asioita joita en pysty itse suoraan Kauppalehdestä tms lukemaan. Näiden viestien informaatioarvo on minulle satakertainen verrattuna suurimpaan osaan viesteistä. Esimerkiksi JuhaR on hienosti myös Asuntosijoitus-ketjussa kaivanut tietoja yksittäisistä taloyhtiöistä.
Mielestäni on sitten lukijan vastuulla suhteuttaa miten yksittäinen OmaSP lainoitus- tai sijoituskohde vaikuttaa kokonaisuuteen, mutta minulle ainakin keskustelu nimenomaan yksityiskohdista on arvokasta. Kiitos mielenkiintoisista viesteistä kaikille!
Kyllä Finanssivalvonta (Fiva) on myös OmaSp:lle stressitestit tehnyt. Fivan nettisivuilta:
" - - Finanssimarkkinoiden vakautta voidaan edistää turvaamalla yksittäisten finanssimarkkinatoimijoiden ja koko finanssijärjestelmän riittävä riskinsietokyky sekä tarvittaessa toteuttamalla ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä finanssimarkkinoiden vakautta uhkaavien riskien vähentämiseksi."
"Finanssivalvonnan pankkivalvonta vastaa luottolaitossektorin vakavaraisuusvalvonnasta yhteistyössä Euroopan keskuspankin kanssa. Valvomme luottolaitosten luotettavuutta, riskienhallinnan menettelyjä ja riskinottoa - - "
Lisätietoa 7/2023 myös OmaSp:tä koskevasta stressitestin tuloksesta:
Joo uskon kanssa että Fiva on oman hommansa hoitanut stressitestauksen osalta.
En pelkää Oma SP:n kohdalla mitään katastrofia tapahtuvan, yksityishenkilöt hoitavat asuntolainojaan Suomessa pedantisti!
OmaSp toisen Pasin stressitesti jo tehtynä (failed), toinen Pasi vielä odottaa vuoroaan, ehkä myös hallitus pohtii ovatko tehtäviensä tasalla… Aki Pyysing pisti jyrkästi X:ssä.
Kaikki pankkien stressitestit ja riskien arvioinnit meni itselläni ainakin uudelleen arvioitavaksi, kun ymmärsin omaa asuntolainaani hakiessani 3 vuotta sitten, että a) pankki olisi lainoittanut minua ja kohdettani huomattavasti suuremmilla summilla mitä itse konservatiivisena ihmisenä olisin ikinä voinut edes harkita, b) koko arvio maksukyvystäni pohjautui JUURI SEN HETKEN TULOJEN (huom! vain palkkatulojen) määrään, mutta itse pohdin eurokriisin työttömyysaikoja ja sitä miten nopeasti huonossa, eikä varsin mahdottomassa skenaariossa, palkkatuloni romahtaisivat sen yksittäisen ajan hetken tasolta. Ei siihen vaikuta se, olenko pedantti lainanmaksaja, jos olen ollut ahne lainamäärän kanssa ja en ole sisäistänyt, että riskejä arvioidaan lainanottoajankohdan mukaan.
Eli on varmasti olemassa skenaario, jossa kaikki stressitestit ja lainanottajan tulojen yliarviointi realisoituu ja pankit (sekä luonnollisesti lainanottajat) joutuvat ongelmiin. Se on vain ajan kysymys, jos ei talouden suunta muutu.
OmaSP on tulossa liikkeitä, jotka tarjoavat upsidea merkittävästi nykyiseen tilanteeseen verrattuna. OmaSP kärsii ottaa luottotappioita enemmän kuin muut tulojen puolesta, mutta mitään ylimääräistä ei kyllä sopisi kuvioihin. Jos kaikki olennainen normaalista poikkeava on tässä, niin OmaSP tulee olemaan vähintään yhtä hyvä sijoitus, tai yhtä huono sijoitus kuin muut verrokkipankit.
Toki nämä riskit on sääntelyn myötä paljon pienempiä kuin ehkä luulisi, etenkin Euroopassa. Käsittääkseni näillä ongelmissa olevilla Yhdysvaltalaispankeilla oli tiettyjä helpotuksia, joita ei Eurooppalaisilla pankeilla ole, liittyen mm. likviditeettiin ja korkoriskiin.
Esimerkiksi Omalla oli kuitenkin vuoden lopussa likvidejä varoja (keskuspankkitalletuksia ja hyvälaatuisia joukkovelkakirjalainoja) 1,1 miljardin edestä, joka on 30% koko talletuskannasta. Pankki kestää aika merkittävänkin talletuspaon - niin kestää itse asiassa jokainen EU alueen pankki, koska likvidejä varoja pitää olla sen verran että 30 päivän stressiskenaario pystytään kattamaan. (LCR-tunnusluku)
Lisäksi myös korkoriskiä säädellään - jos pankilla olisi lainapuolella 30v kiinteää ja kaikki rahoitettu talletuksilla, niin tämä ylittäisi annetut raja-arvot korkoriskille → valvoja puuttuisi ja mahdollisesti asettaisi lisäpääomavaateita. (Tätä kyseistä Basel-sääntelyä ei käsittääkseni ole Yhdysvalloissa otettu käyttöön, joka selittää ehkä siellä näitä HTM-portfolioiden massiivisia tappioita. Iso korkoriskiasema on ollut siellä mahdollinen, täällä ei pitäisi olla. Monen pohjoismaisen pankin korkoriskiasema on “väärin päin” - taseen nykyarvo kasvaisi korkojen noustessa, mikä on hieman hassu erityispiirre.)
Kaiken kaikkiaan itse olen Eurooppalaisten pankkien osalta ainakin likviditeetin ja korkoriskin osalta aika rauhallisin mielin. Toki ei paraskaan sääntely sulje kaikkea pois - jos 40% talletuskannasta lähtee päivässä kävelemään, niin mikä tahansa pankki on ongelmissa.
Mutta ero on mielestäni selvä näihin pieniin jenkkipankkeihin, jossa ilmeisesti regulaatio on ollut kevyempää. Jopa pienemmillä toimijoilla, kuten Omalla. Helpotuksia ei juuri ole.
Sinun vastaus menee nyt mielestäni niin ohi, etten lähde jatkamaan tätä enempää. Jos mielestäsi se on tyhjentävää, että “fiva” sanoo ok, niin se on sinun oikeutesi. Stressitestillä tarkoitan sitä, että kun taloussykli heittää ympäri, niin nähdään, mitä oikeasti käy. Se että fivalle tehtävä raportointi on ok ei liity siihen mitenkään. Fiva ei voi mitenkään tietää, mitä omaSp rahoittaa. He ovat täysin sen varassa, mitä heille raportoidaan lukuina.
Jokainen pankki raportoi kuukausittain yritysluottosalkkunsa (poislukien yksityiset elinkeinonharjoitttajat eli ns. toiminimiyritykset) luottotasolla, mukaan lukien vastapuolet ja annetut vakuudet. Raportointi tehdään Suomen Pankille ja tietoja voidaan käyttää pankkivalvonnassa.
Tuossa minun viestin yläpuolella mainittu/vihjattu ainakin seuraavaa. Ja tämä on siis vain ensimmäinen viesti mikä tuli vastaan:
Nyt alkaa näyttämään siltä, että väärinkäytökset pankin sisällä ovat olleet varsin suuria ja johto on siloitellut (jos ei suoranaisesti valehdellut) ongelmien mittaluokkaa.
Ongelma OmaSP:n ongelmien todellisen määrän arvioinnissa on, että meillä ei ole esimerkiksi tietoa mikä tuossa asiantuntijoiden “kampauksessa” on ollut ongelmaluoton määritelmä. Ja miten tarkasti siellä on aidosti arvioitu taloyhtiöiden kykyä selviytyä lainoistaan keskipitkällä aikavälillä.
Tällä hetkellä OmaSP:n sijoituscase on mielestäni todella riskinen. Negatiivinen uutisvirta rapauttaa nopeasti luottamusta pankkisektorilla eikä näytä siltä, että osakkeenomistajien enemmistö (pankkisäätiöt) olisivat aktiivisia omistajia jotka tarvittaessa tekisivät tuuletuksen pankin johdossa ja kävisivät ongelmiin aktiivisesti kiinni.
Erittäin negatiivisessa skenaariossa lainakannasta niin merkittävä osa on roskaa, että pankki tanssii itsensä konkurssiin kun mainehaitta lisääntyy ja uskottavuus romahtaa case kerrallaan.
First Republic bankin ja Oma SP eroavat merkittävästi toisistaan, puhumattakaan ilmapiiristä joka vallitsi kun FRB kaatui. Tämän lisäksi näiden pankkien taseet ja ongelmat eivät ole olleet ollenkaan samankaltaisia.
Yleisenä kymyksenä voisin kysyä, että kuinka isoja luottotappioita täällä odotetaan oma SP:ltä?
Ei vääristyneitä tietenkään, kuka niin sanoi. Kyse siitä jos omaSp toimittaa nipun lukuja, kuten viime vuoden tilinpäätöksessä, niin eihän ne ota kantaa, onko kyseisten lukujen joukossa kyseenalaisia casejä. Esimerkki:
Tehdään rahoitus 1 000 000 meur arviokirjalla ja se esim 50-60 % lainoitusasteella (eli ihan peruskaavan mukaan).
Osaako Fiva arvioida tästä, mikä on kiinteistön tosiasiallinen arvo jos se realisoitaisiin. En usko, että tutkivat asiaa mitenkään / sellaiseen olisi edes resursseja.
Tällöin jos tiedettäisiin että 1 000 000 arviokirja on hieman kyseenalainen, niin kyse enemmänkin hyvän tavan vastaisesta toiminnasta (ei kovinkaan eettistä bisnestä), ei vääristyneitä lukuja.
Kyse on täysin siitä, mitä itse uskot, ovatko he rahoittaneet roskaa vai eivät. Fiva ei siinä auta.
Olihan case zharissakin varmaan yli 20 meur arviokirja. Noh, 70 te realisoitui?. Olisiko Fiva voinut mitään? ei.
Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta sama koskee kaikkia sektorilla toimivia. Kyllä Fivakin ihan tuota käyttää:
Toki systeemisen riskin mittaaminen on ihan lastenkengissä (VaR Value at Risk + ~variaatiot) ja oletan että nyt viittaat jotenkin tähän. Verkkoteoria-pohjaiset mallit ja kehitys saisivat ottaa tuulta alleen. Mutta ei varsinaisesti OmaSP liittyvä asia.
Yhtiön spread-riski lasketaan säännöllisesti sisäisellä
laskentamallilla ja spread-riskin määrä raportoidaan
säännöllisesti hallitukselle. Laskentamalli perustuu
Value at Risk (VaR) -malliin, jossa lasketaan 95
prosentin luottamustasolla maksimitappio 12
kuukauden horisontilla. Lisäksi mallissa hyödynnettäviä
jakaumia seurataan säännöllisesti, jotta vältytään
häntäriskiltä. VaR-riskille on asetettu erilliset
seurantalimiitit sekä enimmäismäärä.
Näissä tuppaa unohtumaan keskustelijoilta että riskienhallinta ei ole sitä että jokainen euro tuloutuu, ja varmasti laitatapauksia on. Silti omasp:n kokoisen pankit riskit on helpommin hahmotettavissa kuin isommissa pankeissa.
On toinen asia jos väitetään että näihin malleihin syötetään virheellistä aineistoa, mutta sille pitäisi sitten löytyä perustelut. Tämän epäily taas on naurettavaa niinkauan kuin ketään ei ole tuomittu.
Fiva valvoo säännöllisesti pankkien käyttämien arviolausuntojen laatua. Teoriassa arviolausuntojen tulisi kertoa sen ajankohdan todennäköinen IVS-standardin mukainen markkina-arvo. Siis ainakin silloin kun kyseessä on AKA-arviolausunto.
Mutta todellisuudessa, etenkin kun kyseessä on epälikvidi kohde (esim. teollisuuskiinteistö 5 000 ihmisen taantuvassa kunnassa), realisointihinnan muodostuminen on osittain “sattumanvaraista”, koska markkinat eivät toimi yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi suuremmissa kaupungeissa. Mutta uskoisin pankkien luottopäättäjien ymmärtävän tämän luottopäätöksiä tehdessään. Kiinteistökiinnitykset ovat vain osa luottopäätösprosessia.
Lisäksi kaikilla pankeilla lienee vakuusarvon laskennassa arvonleikkurit käytössä. Tuleeko peräti sääntelystä? En tiedä.
Kovasti täälä spekuloidaan kiinteistöjen arvonmääritystä lainan vakuutena sijoittajankin näkökulmasta.
Valitettavasti pitkissä keskusteluketjuissa ei olla kertaakaan sivuttu tärkeintä määrittävää tekijää, joka on naisenlogiikalla KASSAVIRTA ja MATURITEETTI.
Ei siis tarvitse olla kehä III:n sisäpuolella, jos on luotettava pärjäävä vuokralainen ja riittävän pitkä vuokrasopimus.
Juuri niin, ehkä tässä taustalla että konsensus ajattelee, että kassavirrat eivät kestä. Kiinteistöala, mihin pitkälti omaSpn koko lainakanta kohdistuu on aika mankelissa kassavirran osalta. Ne kellä kassavirta on kunnossa löytänevät itsensä muista pankeista (yrityspuoli).
En nyt kyllä ymmärrä miksi ne joilla on kassavirta kunnossa löytävät itsensä muista pankeista.
Jälleen naisenlogiikalla, lainat kilpailutetaan ja kokonaisuutena edullisemman tahon kanssa jatketaan keskusteluja.
Useissa pankeissa vastauksia joutuu prosessien ja eri luottokomiteoiden hitauden takia odottelemaan kohtuuttomia aikoja, jopa kuukausia.
Vaikka päätös olisikin positiivinen saattaa kala olla jo karkumatkalla.
Jos luottotappiot olisivat 5 % luottokannasta yhdeltä vuodelta niin olisihan se tietenkin ongelma. Yhtiön omapääoma on jotain päälle 550m ja muistaakseni CET1 pääomaa on yli 300m. Ei tämä konkurssia suoraan aiheuttaisi, mutta olisi kova isku.
Historiallisesti luottotappiot ovat olleet muistaakseni noin 0,3% luottokannasta (kilpailijoilla huomattavasti alempana) ja se että tuo nousisi 16-kertaiseksi kuullostaa kovin erikoiselta. Inderes ennustaa nyt, että luottotappiot olisivat 50-100% normaalitasoa korkeampia. Mutta ehkä tämä ei riitä? Ehkä luottotappiot ovat 200% suuremmat? Silloin luottotappiot olisivat noin 55-60m vuodessa ja liikevoitto asettuisi hieman päälle 100m.
Näitä lukujahan ihmisten olisi hyvä pyöritellä.
Mikä määrä luottotappioita kuuloistaisi realistiselta ja mikä vaikutus sillä olisi pankkin tulokseen? Tosin kaikki laskelmat voi hettää roskiin jos ajattelee, että tallettajat pakenevat ja rahoitusta ei saa mistään milloin pankki menee konkkaan.
Luottotappiot eivät pankkia kaada vaan talletuspako. Jos alkaa rytisemään kunnolla huonoja uutisia, niin prosentin desimaalien tai jopa prosenttien luottotappiot pankki kyllä kestää. Siinä vaiheessa jos tämä johtaa ihmisien ja yrityksien talletuksien siirtoon kilpailijoille alkavat ne oikeat isot ongelmat.
