Wendover julkaisi varsin kiinnostavan videon siitä, miten risteilyjätit reagoivat ja sopeutuivat koronaan:
2 tykkäystä
Eckerö Lineltä tuli sähköposti jossa sanottiin, että “Ulkoministeriö on luopunut Viroa ja muita EU- ja Schengen-maita koskevasta suosituksesta välttää tarpeetonta matkustamista.” Tämä on hyvä merkki. Itse olen hieman tankkaillut kolmen suurimman risteilyvarustamon osakkeita pitkin talvea ja kevättä joten en malta odottaa että laivat on taas kohta lastattu maksavilla asiakkailla…
Onko jollain näkemystä, että mikä painaa tuota Carnival Corporation osaketta? Sen arvostahan on nimittäin hävinnyt kolmannes tässä parin viikon sisällä? Käytännössä ollaan siis jo sillä koronadipin aikaisella tasolla. SP500 on kyllä kanssa tullut alas, eli onko kyseessä vaan yleinen markkinataantuma vai onko multa mennyt joku Carnival Corporation uutinen ohi?
2 tykkäystä
Luulen vahvasti kyseessä olevan ennakointi kysynnän laskusta. Inflaatio ajaa hintoja ylös ja kuinka monella jää sitten sitä ylimääräistä matkusteluun? 2008 kysyntä romahti rajusti ja joutuivat myymään hyvin halvalla saadakseen asiakkaita.
Hyvä huomata energian hintojen ja inflaation vaikuttavan melko ikävällä tavalla näiden yhtiöiden tuloksentekokykyyn ilmankin kysynnän mahdollista notkahdusta.
Sitten lisäksi yhtiöillä raskaasti velkaa, joten markkinat alkavat luultavasti hinnoitella ch. 11 riskejä näissä.
Edit: Niin ja tuon velan takia markkinakorkojen nousu ei ole mitenkään positiivinen asia näille yrityksille. Esim. CCL täytyy kerätä uusia lainoja markkinoilta (maksaaksen tänä vuonna erääntyviä) tämän vuoden aikana ja näissä saattaa alkaa korot nousta aika korkealle. Korkokulut v. 2021 oli $1.6mrd ja esim. normaalina vuonna 2019 myynti oli $14.1mrd (viime vuonna $1.9mrd), niin näkee että korot alkavat olla hyvin merkittävä kuluerä.
2 tykkäystä
CCL haastavia aikoja edessä mikäli tähän uskoo. Itse pysynyt katsomossa näistä syistä.
Morgan Stanley analysts slashed their base case price target to $7, according to Bloomberg, and maintained an Underweight rating on the stock. In a worst, or “bear case” scenario, Carnival’s (ticker: CCL ) price could reach zero, they added.
The firm also thinks CCL’s leverage looks unsustainably high, with net debt remaining above $30B for the foreseeable future, nearly triple the pre-COVID level. MS thinks leverage needs to come down to under 4X in FY23 to ~$20B or so, which implies a ~$12B equity raise.
2 tykkäystä
Olin lomailemassa paikassa, jossa isot risteilylaivat pysähtyy. Yhtään, minkään yhtiön laivaa ei näkynyt kahden viikon aikana. Kertonee yleisellä tasollakin siitä, että jos laivat liikkuu, niin jollain typistetyillä reiteillä ilmeisesti. Kyllä koko sektori on vaikeuksissa, ei vain CCL.
4 tykkäystä
Videon katsottuani voisin huijata itseni tutustumaan Lynchimäisesti viikon reissulle Norwegian Cruisen kyytiin.
5 tykkäystä
Hyvä video myös sijoittajalla. Aika käsi kädessä ovat kasvaneet ja tuottaneet ennen pandemiaa. Jos aikoo matkustaa, niin Norwegian tulee keskimäärin tuplasti kalliimmaksi kuin Carnival ja Royal Caribbean (1500$ vs 2900$). Näinkin suuri ero on yllätys, mutta Norwegian rahastaa kaikella mahdollisella lipun oston jälkeen. Eli jos ei halua itseään kipeäksi maksaa, niin kannattaa valita Carnival tai Royal Caribbean.
Mutta jos aikoo sijoittaa niin Norwegianin matkustaja määrät(suhteellisesti) kasvaneet parhaiten. Kasvu on tapahtunut myös katteita polkematta ja heillä on paras marginaali näistä kolmesta. Ovat onnistuneet myös kasvattamaan per asiakas tulovirtaa konsistentisti sekä lipuissa että palveluissa.
Heillä on myös tyyli jonka uskon purevan paremmin globaaliin asiakaskuntaan pelkkien jenkkien sijasta. Pienimpänä heillä on myös eniten kasvuvaraa.
1 tykkäys
Voi hyvinkin olla, että sijoituksena Norwegian on näistä paras, kun tavoittelevat hieman eri asiakaskuntaa (varakkaampia) kuin kaksi muuta.
Olikohan jossain tilastoja kuinka paljon liikevaihdosta syntyy Pohjois-Amerikasta lähtevillä matkoilla? Tuollaisella matkalla joskus olin ja silloin laivassa kuulutettiin, että 87% matkustajista on Usa:sta tai Kanadasta. Kasvuvara näissä Jenkkilähdöissä globaalisti ei ole mielestäni kovin kova, koska lentomatkat ovat liian pitkät ja kokonaiskulut nousevat liian suuriksi. Jenkit siis määrittävät jatkossakin pitkälti toiminnan kannattavuuden.
Mututuntumalta sanoisin, että Norwegian toimii aktiivisimmin Euroopassa (suhteellisesti).
Näitä kun katselee, niin kannattaa tutkia kertynyttä velkataakkaa ja miten paljon siitä tulee maksuja. Sen verran vilkuillut näitä ihan uteliaisuudesta ja huomannut että yrittävät kyllä jossain määrin kiinnittää sijoittajan huomiota epäolennaisuuksiin mielestäni.
Mihin itse kiinnitän huomiota on:
Revenue
Cruising Opex
Marketing, G&A
Norwegianin tapauksessa viimeiseltä kvartaalilta tuon listan kun summaa saa oikeaksi operatiiviseksi tulokseksi (omasta mielestä ilma marketing, G&A kuluja homma ei vain pyöri):
$205508k
Eli 11% operatiivinen marginaali. Ei mikään häikäisevä.
No sitten kun katsoo tasetta ja siellä liki $12mrd velkaa, niin asiat ovatkin jo huolestuttavampia (BTW liki $630M/paatti - uuden aluksen hinta noin ~$1000M/keskimääräinen NCL alus).
Erääntyvä erä velasta /kvartaali on $1,2mrd. Eli tuolla operatiivisella toiminnalla ei lähellekään kateta noita velkakuluja. Eli uutta lainaa otettava kokoajan sitä mukaa kuin vanhat erääntyvät vuotoa paikatakseen. Ja korot ovat edelleen kuitenkin nousussa, eli jos haarukoi vaikka velkarahalle 7% hintaa, niin korkokulut vuodessa olisi $840M (eli $210M/Q). Eli korkokulut jo yksinään tulevat painamaan tuon miinukselle.
Nyt vielä heillä on melko matalalla korolla olevaa velkaa, mutta aina kun noista vanhoista pitkistä veloista jokin päätyy maturiteettiin, uutta on nostettava korkeammilla koroilla. Pisimmällä maturiteetilla olevat lainat pyörivät 8-10% välillä korkoina (HUOM. nuo on kiinteitä korkoja, eli vaikka rahan hinta laskisi, joutuvat maksamaan todella kovaa hintaa edelleen).
Toki käyttöasteen pysyminen korkealla auttaa, mutta onko heillä varaa kuinka paljon kasvattaa täyttöastetta? Oma käsitys on että laivat ovat sesonkeina ainakin jo melko täynnä. No toki täyttöasteen ollessa tapissa voi nostaa hintoja, mutta onko asiakkailla varaa tähän? Entä jos kysyntä heikkeneekin?
Sitten tarkemmin tuohon NCL asemaan markkinoilla. Katsoin alusten GT/DO (eli GrossTon ja Double occupancy) ja koko laivaston keskiarvo on 39GT/DO, joka on ihan normaalia massamarkkina tasoa. Oikeilla luksuslaivoilla vastaava luku on 70-80 (tuo siis kertoo kuinka paljon tilavuutta laivassa on per matkustaja - ruotsinlaivoilla vastaava luku on esimerkiksi 20 paikkeilla, tosin ei aivan vertailukelpoisesti).
Noita osakkeita kyllä saa siis hyvin edullisesti, mutta riski konkurssille on mielestäni vielä turhan korkea. Oman käsityksen mukaan kehitys on vielä menossa huonompaan suuntaan tuon rahoituksen hinnan nousun takia ja itse vielä uskon (pelkään veronmaksajana) jonkin noista kolmesta kaatuvan. CCL kenties todennäköisin Ch.11 päätyvä.
Sinällään nuo laivat ovat ihan mukava tapa matkustella ja viettää lomaa, jos tykkää olla merellä ja vierailla eri kohteissa loman aikana. Tosin tuollainen >140000GT alus, jossa yli 3000 matkustajaa voi olla ajoittain melko ruuhkaisan oloinenkin (satamat esimerkiksi).
Disclaimer: Olen realisoinut tappioita näistä ja en ole ainakaan halukas kokeilemaan vielä uudelleen. Luulen tässä menevän 5-10v. ennenkuin näistä tulee taas terveempiä yrityksiä, jos saavat tuon vuodon loppumaan.
5 tykkäystä
Hyvä analyysi yllä. Ala on kuitenkin tasaisesti kasvanut ennen koronaa elintason nousun myötä, enkä näe tälle estettä. Risteilybuumi on hyvin vahva ja kasvu-uralla palataan lähes varmasti nyt kun korona lienee ohi. Historiasta näkee ennen pandemiaa, että matkustajamäärät ovat hyvin ennakoitavissa vuodesta toiseen.
Yhtä pahaa kriisiä kuin pandemia on vaikea alalle keksiä. Jos nykykorot yhtiöitä kaatavat, niin joku on mennyt pieleen ja pahasti riskienhallinnassa.
Velkaa taitaa näillä aina ollut erittäin runsaasti, koska laivat tilataan niin paljon etukäteen.
1 tykkäys
Velkaa on ollut aiemmin aluksia vastaan. Eli alusten rahoittamista, mutta ei sitä tehdä niinkään paljoa etukäteen. Itseasiassa risteilijöitä rakentavat maat rahoittavat laivojen rakentamisen ja varustamoiden rahoittamisen laivojen valmistuttua (vientirahoitus - tämän takia lopultakin alusten pääomakustannuksen rakentamisen aikana ei ole niin merkittävä tekijä, käytännössä alukset maksetaan vasta luovutuksen jälkeen).
Koronan takia joutuivat maksamaan alusten ylläpidosta vaikka laivat vain seisoivat ja tämä kasvatti tuota velkavuorta. Eli aiemmin oltiin ihan kannattavaa toimintaa, mutta nyt tuo velkataakka on aivan uudella tasolla. Operatiivisen toiminnan tuotot eivät riitä enään tuohon velanhoitoon. Aiemmin jäi jopa yli osinkojen maksuun.
Eli nyt varustamot joutuvat hakemaan rahoitusmarkkinoilta erittäin kallista rahaa kattaakseen kulunsa kun aiemmin saivat hyvin edullista rahaa laivoja rakentavilta valtioilta (ml. Suomi - ja siksi olen veronmaksajana erittäin huolissani).
Lisään vielä: Finanssikrisi oli todella kova isku näille. Markkinat menivät käytännössä useaksi vuodeksi todella heikoiksi ja alukset täytettiin hyvin edullisilla hinnoilla (risteilyn hinta saattoi olla alle $100/päivä). Eli kuluttaja kysynnän lasku näkyy näissä todella voimakkaasti lipputulojen kutistumisena ja nyt ennakoidaan taantumaa… Eli pelko on taantuman iskiessä osa rahoittajista voi todeta parhaaksi rajata tappiot
1 tykkäys