Euroopassa markkinat eivät tykänneet Kreikan, Italian ja Espanjan huonosta taloudenhoidosta, joten keskuspankki puuttui asiaan aloittamalla massiivisen velkakirjojen osto-ohjelman. Imuroidaan markkinoilta velkakirjat pois, jotta markkinat eivät pääse niiden arvoa määrittämään.
Mikään ei maiden politiikassa muutu. Ilmainen raha kyllä piristää taloutta, koska ei kauppias kysy mistä rahasi on peräisin. Jos rupeaa hidastumaan, EKP tarjoaa kyllä lisää samaa lääkettä. 5 % korkoympäristössä velkataso oli sellainen että koron pystyi maksamaan. Velkaantuminen jatkuu siihen saakka kunnes 0,5 % ympäristö on sama kuin 5 % ympäristö ennen. Jos pankki kertoo ettei jokaiselle persaukiselle lainaaminen ole hyvää bisnestä, keskuspankki sanoo ettei meilläkään kannata rahojaan pitää. Minne siis menet, pääoma? Uudelleenrahoita 26 tonnin kulutusluottosi nyt meillä edulliseen kuukausihintaan.
3 sijoituskämppää ja siirtyminen neljän päivän työviikkoon oli erään nuoren sijoittajan strategia. Sopi hyvin mielenlaatuun että on kivempi viettää aikaa perheen kanssa. Kuinka monta kämppää saa 30 tonnin omalla pääomalla? Riippuu kuinka epätoivoiselta pankkiirilta kysyy. Täällä sijoitusseminaarissa opitaan mitä tarkoittaa korkoa korolle ja sitten että kymmenkertaisella vivulla saa kymmenkertaisen tuoton.
Miksi tämä meidän talousjärjestelmä on tällainen? Eihän velan ikeestä pelasta se että sitä otetaan lisää. Mitä iloa on ylikuumentuvassa velkataloudessa kun lasku tulee olemaan kahta karmeampi?
Alhanen korkotaso näkyy pitkällä aikavälillä vain hinnoissa. Mitä kauemmin matala korkotaso jatkuu, niin sen vähemmän sen elvyttävä vaikutus toimii. Rationaalinen toimija ottaa lisää lainaa korkotason laskiessa, joten tästä nykysestä tilanteesta voidaan syyttää keskuspankkeja. Niillä ei vaan ole rohkeutta toteuttaa neutraalia rahapolitiikkaa. Mitä kauemmin korkotaso säilyy alhasena, niin sen enemmän se muuttuu rakenteelliseksi haitaksi. Reilu koronnosto ei enää ole mahdollista ilman, että hinnat laskee. Sitähän ei keskuspankit salli.
Ovatkohan suomalaiset hyötyneet keskimääräistä vähemmän alhaisten korkojen ympäristöstä. Ainakin stereotypianahan suomalaiset suhtautuvat aika nihkeästi velkarahaan.
Onkohan tästä mitään tilastoa miten Euroopassa jakautuu esimerkiksi sijoitusvelka eri maiden kansalaisille?
Tarkasteluu ei pidä rajottaa pelkästään tavanomaiseen sijoitusvelkaan vaan velkaan yleensä mukaanlukien asuntolainat yms.
Tästä syystä elvytyksen suurimpia hyötyjiä ovat olleet omaisuutensa jo kartuttaneet ikäluokat. Ne, joita sdp kosiskelee oikein urakalla lupaamalla lisää eläkettä. Suurimpia häviäjiä ovat olleet nuoret, joiden omistusasumismahdollisuudet on tehty entistä tukalammaksi ja vielä entisestään vaikeutetaan asiaa rajottamalla velanottoa.
Viimeset 10 vuotta on leikattu nuorilta, jotka luonnostaan kuluttaa enemmän valtion varoja, ja velkaelvytyksellä tuoettu varttuneempaa väestöryhmää. Samaan aikaan nää nuoret joutuu maksamaan nykyset eläkkeet, jopa siis osan työeläkkeistä. Samalla nuorten tulevaisuudesta on leikattu näitä samoja etuukisa, joita tarjotaan nykypäivän eläkeläisille.
Koko järjestelmä on mätä ja vanheneva väestö voi demokratiassa pelata kaiken omaa pussiinsa. Mitä sitä nuorten tulevaisuudesta välittämään, kunhan itselle kustannetaan kaikki verovaroista ja samaan aikaan saa kartuttaa omaisuuttaa keskuspankkien suosiollisella avustuksella.
Olen muutamaa asiaa pohdiskellut reilun vuoden koskien eläkkeitä:
Radiossa oli kesällä Varman tai Ilmarisen kaveri, joka kertoi että työelämästä jo poistunut sukupolvi on saanut sijoituksensa (työeläkemaksut) noin 7-kertaisena takaisin.
Lähiaikoina eläköityvät saanevat takaisin 3-kertaisena.
Väestörakenne on menossa aivan vinksalleeen (V-kirjaimen kaltainen), järjestelmä ei kestä nykyisen kaltaisena jatkossa (huononee).
Talouskasvatuksen puutteesta johtuen jopa tuo aikaisemmin eläköitynyt sukupolvi on jättänyt itsensä eläkejärjestelmän varaan, ts. työikäisenä ei olla säästetty ja sijoitettu vaan kaikki on laitettu autoihin, matkoihin ym.
Kuunnelkaapa yle radiosta joku sunnuntai Kansan radio -ohjelma. Varmaan 60-70% soittajista on näitä jo aikaisemmin eläköityneitä, joilla ei tahdo rahat riittää elämiseen.
Tätä taustaa vasten nykyisen nuoren sukupolven, kuten ikäiseni 30v+ tulevaisuus on todella huolestuttava.
Oma johtopäätös oli tehdä osakesäästämistä kuukausittain 30 vuoden tähtäimellä pitkäjänteisesti. Välillä tuntuu että vaarana on ajautua ajattelemaan lyhytnäköisesti mediaotsikoiden kautta, mutta indereksen syvät analyysit ovat auttaneet ymmärtämään liiketoimintojen arvoa ja siten olo on luottavainen markkinoiden heiluessa.
Noi on just niitä pointteja, joihin tulisi kiinnittää huomiota. Politiikka on kuitenki niin lyhytnäköistä, ettei ketään kiinnosta nykysten nuorten tulevaisuus siinä vaiheessa, kun siirtyvät eläkkeelle. Se tulee todella kalliiks siinä vaiheessa, kun monet elää sosiaaliturvan varassa. Tällä ikärakennekehityksellä ja politiikalla hyvinvointiyhteiskunta tulee romahtamaan. Kun ihmiset on totutettu ajatukseen, että tulevaisuudessa kyllä saa eläkkeet, niin todella harva säästä systeemattisesti eläkeikää ajatellen.
Tässä on vielä ongelmana sekin, että monella eläkeläisellä on omistusasunto ja nuoret vuokralla asuvat työssäkäyvät joutuu kustantamaan tämän eläkeläisen elämisen verovaroin, vaikka varallisuutta on vaikka kuinka tän asunnon muodossa. Ilmeisesti tällasia tapauksia on helsingissäkin pilvin pimein.
Tähän nykyiseen rahan lappaamiseen eläkeläisille pitäisi kyllä saada jotain järkeä ja leikkaukset ei saa aina kohdistua vain työssäkäyviin, nuoriin ja lapsiin.
