@Rauli_Juva olikin nopea tuloskommentissaan: Oriola Q2-aamutulos: Tulos odotetusti viime vuotta parempi, mutta jäi meidän odotuksistamme | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
4 tykkäystä
Ohjeistus edelleen ärsyttävän väljä. Ei tarkennusta annettu. Eikö johto näe vai uskalla tarkentaa.
Markula laittoi asioita järjestykseen, teki paskaduunit (alaskirjaukset/yt-neuvottelut). Firma alkoi näyttään hyvältä käänneyhtiöltä ja sijoittajilla oli luotto Markulaan.
Nyt tuntuu taas siltä, että samainen puuhastelu jatkuu firnassa nykyisessä johdossa.
5 tykkäystä
3 tykkäystä
Oriola aikoinaan osti varsin kalliilla Ruotsin apteekkitoimintaa ja siten poistot olivat varsin suuria. Nyt poistojen määrä puolittui lopullisesti apteekkifuusion ansiota. Joten tulos kasvoi samoin erittäin paljon. Jatkossa osinko on aivan eri luokkaa kuin taaperrusvuosilla. Tulos oli toisella neljänneksellä selvästi analyytikoiden odotuksia korkeammalla tasolla. Jatkuvien ja lopetettujen toimintojen kertaeristä oikaistu liikevoitto oli 15,3 miljoonaa euroa. Ynnäten liukuva vuositulos on 61,2 miljoonaa euroa. Tästä jokainen voi P/E kertoimia laskea Oriolalle. En olisi yllättynyt 3,5-4,5 euron osakekohtaisesta hinnasta parin vuoden sisällä. Lääkkeiden kulutus jatkaa väestön ikääntyessä jatkuvaa tasaista nousua.
8 tykkäystä
Laitetaan tännekin @Rauli_Juva :n aamukommentti tuloksesta, lisää-näkemys tavoitehintoineen säilyy: Oriola: Tulosparannus jatkui, potentiaalia parempaan | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
3 tykkäystä
Pieni huomio raportin ennusteisiin liittyen:
Eräs tarkkaavainen sijoittaja huomasi, että Oriola on kertonut että tulevan Ruotsin apteekki-yhteisyrityksen tulos raportoidaan liikevoiton yläpuolella. Meidän tuoreessa päivityksessä tuo osakkuusyhtiötulos on liikevoiton alapuolella, joka on tavallisempi tapa. Tullaan siis korjaamaan tämä, joka nostaa tulevien vuosien liikevoittoennusteita mutta arvonmääritykseen tai muihin kommentteihin muutos ei vaikuta.
Itse asiassa omasta mielestäni tämä enemmänkin sekoittaa lukuja, sillä tuo liikevoittoon laskettava osakkuustulos ei ole liikevoittotason tulos vaan nettotulos. Kuten raportissakin mainitsen, kun yhtiön velka ei sisällä jatkossa yhteisyrityksen velkaa, eikä myöskään factoringia, myös EV-pohjaiset kertoimet ylipäänsä ovat hankalia käyttää koko yhtiön arvostamiseen.
6 tykkäystä
Nyt erittäin epävarmassa maailmantilanteessa jokainen pohtii, mikä ala voisi selviytyä täysin kurimuksesta. Äkkiseltään tulee mieleen pakottavat tarpeet. Ihmisen täytyy syödä, saada lämpöä ja pyrkiä olemaan terveenä. Nyt on osoittautunut, että elintarviketeollisuus on valtavassa kriisissä kustannuspaineiden kanssa, Peruslämpökin on pettänyt tyystin, kun energian hinnat ovat aivan sekaisin, joten jäljelle on jäänyt terveys. Harva meistä on valmis tinkimään lääkkeistään. Onhan se käytännössä joko nopea tai hidas itsemurha. Joten lääketeollisuus menestyy ja samalla lääkkeiden välitys. Myös lääketeollisuus kohtaa kustannuspaineita ja tuotantoesteitä, mutta Oriola lääkkeiden välittäjänä ei näitä koe. Tukku ja apteekkitoiminta siirtää marginaalissaan samointein ostohinnan eteenpäin. Oriola on apteekkifuusion jälkeen uudessa vaiheessa. Ruotsin apteekkimarkkinoiden osto oli varsin kallista ja näin poistot veivät valtavan osan tuloksesta. Fuusio puolitti nuo harmittavat poistokulut. Ja kuka sanoo, etteikö fuusiokumppani haluaisi haukata loputkin apteekkiketjusta - hyvään hintaan. Tämän jälkeen Oriola olisi edelleen trimmattu tukkuliike, jota ei maailman tapahtumat juuri heilauttelisi.
3 tykkäystä
Oriolan kilpailija Apotea on kohdannut merkittävän mainehaitan Ruotsissa.
Yhtiö on sekoittanut asiakkaiden reseptit ja
asiakas on aloittanut jollekin toiselle asiakkaalle tarkoitetun kuurin.
”Apotea blandade ihop patienternas recept
En Apoteakund hann börja ta en medicin som egentligen var utskriven till en annan patient.
Detta på grund av felmärkning innan produkten skickades ut. Det står att läsa i en lex Maria-anmälan till Inspektionen för vård och omsorg, IVO.”
4 tykkäystä
Näin kirjoittaa DI 19.7.
1 tykkäys
Se.trustpilot sivuston mukaan Apotealla näyttäisi tällä hetkellä olevan suuria vaikeuksia toimittaa lääkkeitä ajallaan ja reseptin mukaisina.
Peräti 37% asiakkaista piti palvelua huonona.
Lääkkeitä ei tule ajallaan ja asiakaspalvelun puhelinpalvelu odotuttaa kymmeniä minuutteja ennen kuun vastaa.
Apotea on suurin peluri lääkkeiden verkkokaupassa Ruotsissa. 20% lääkemyynnistä tapahtuu verkossa ja Apotea osuus voi olla puolet tästä.
Oriolalta valmistuu uusi logistiikkakeskus nyt toisella vuosipuoliskolla nimenomaan palvelemaan verkkokauppa
9 tykkäystä
@Rauli_Juva on tehnyt uuden laajan raportin Oriolasta. Laajat raportit ovat kaikkien luettavissa eikä vaadi Premiumia. 
Rapsasta kopsattua:
“Oriolan jatkuvien toimintojen liikevaihto tulee käytännössä Suomesta ja Ruotsista, joissa molemmissa
Oriola hallitsee noin puolta lääkkeiden tukkumarkkinasta, eli sen markkina-asema on erittäin vahva ja haastajien on hyvin vaikeaa tulla markkinalle. Tukkukaupassa liikevaihto ja volyymi kasvaa melko tasaisesti markkinan mukana ja etenkin väestön ikääntyminen tukee lääkemarkkinan kasvua jatkossakin. Markkina-asemien ja markkinakasvun näkökulmasta Oriolan tilanne ja näkymät ovat mielestämme positiiviset.”
Laitan tähän alle vielä Yhtiöraportin, joka on tehty jo 24.7.2022. Yhtiöraportit ovat vain Premium-jäsenille, jos ei toisin sanota.
“Oriolan Q2-tulos parani viime vuodesta, mutta odotuksiamme vähemmän. Ohjeistus paranevasta koko vuoden vertailukelpoisesta liiketuloksesta pidettiin odotetusti ennallaan. Uskomme yhtiöllä olevan edelleen edellytyksiä parantaa tulosta sekä jatkuvissa liiketoiminnoissa että yhteisyritykseen siirtyvässä Ruotsin apteekkiliiketoiminnoissa. Teimme rakenteellisista muutoksista johtuen isoja ennustemuutoksia, mutta näemme edelleen Oriolan tulevaisuuden positiivisesti.”
https://www.inderes.fi/fi/tulosparannus-jatkui-potentiaalia-parempaan
3 tykkäystä
Kiitos hyvästä raportista. Kysyisin, miksi osien summa laskelmassa on negatiiviset nettovelat vähennetty, vaikka ne varoina pitäisi lisätä osien summan arvoon.
Oriolallahan ei ole käytössä factoringia. Miksi tällainen velka on vähennetty osien summassa. Jos kirjanpidon mukaisen taseen ulkopuolelta huomioidaan joku taseen ulkopuolinen luku velkana, niin sitten pitäisi lisätä samalla summalla myös varoja. Mieluummin ei toki kumpaakaan.
Näiden oikaisujen jälkeen osien summa olisikin jo lähes 4 euroa.
4 tykkäystä
Terve.
Hyvä huomio, nettovelat on tosiaan lipsahtanut väärällä etumerkillä eli negatiivisen nettovelan pitäisi tuossa näkyä positiivisena lukuna. Onneksi luku on niin pieni että sillä ei tässä yhteydessä ole isompaa merkitystä, mutta korjataan asia seuraavaan julkaisuun.
Oriolalla on käytössä myyntisaatavien myyntiohjelma, jota olen tuossa kutsunut factoringiksi. Onko tämä mielestäsi väärä termi? Se on mielestäni taseen ulkopuolista velkaa, joka pitää arvossa huomioida, tästä on kyllä erilaisia mielipiteitä. Mikä se vastaava varallisuus olisi mikä mielestäsi pitäisi lisätä? Myyntisaatavien myynnistähän on saatu käteistä kassaan, joka kyllä taseessa näkyy.
7 tykkäystä
Tutkin tätä Oriolan tilinpäätöksestä ja siellä ei kirjoiteta factoringista mitään eli sellaista ei ole. Jos olisi, niin factoringvelka pitäisi toki huomioida korollisena velkana.
Tässä lienee kyseessä enemmin maksuaikajärjestely, jossa eräänlaista käteisalennuskulua vastaan myydään saamiset pois. Velkaa ei tässä muodostu, eikä ole.
Kuten sanoin, se on myyntisaamisten myyntiä. Mun mielestä menee termin factoring alle, mutta voin olla väärässä. Toki se on eri asia kuin factoring-järjestely jossa luottoriski jää vielä myyjälle. Tämä myyntisaamisten myynti löytyy kyllä Oriolan raporteista, esim tuoreimmasta Q2 raportin sivulta 11:
“Ruotsissa on käytössä myyntisaamisten myyntiohjelmia. Kesäkuun 2022 lopussa myyntisaamisia oli myyty yhteensä 172,7 (180,6) miljoonalla eurolla sisältäen lopetetut toiminnot.”
Eihän se tosiaan teknisesti velkaa ole, muutenhan se näkyisi veloissa. Mutta me ollaan se mielletty velaksi. Samoin tekee itse asiassa Oriola itse, jos katsot heidän taloudellisia tavoitteita gearingin osalta niin siellä todetaan “Korollisiin nettovelkoihin lisätään myydyt myyntisaamiset” (Strategia ja tavoitteet). Tosin he eivät tätä kovin johdonmukaisesti näin kuitenkaan raportoi.
Tässä asiassa on kyllä varaa eri tulkinnoille/mielipiteille. Rahoituskustannus tässä tosiaan ainakin syntyy, joka on hyvä huomata, vaikkei tuota velkana pitäisikään. Jos noita ei laske velkana, osake on tosiaan varsin edullisen näköinen.
3 tykkäystä
5 tykkäystä
Ei kai korollisen velan olemassaoloa tai olemattomuutta voi kovin monella tapaa tulkita.
Korollisella velalla on aina velkoja, jolle velka maksetaan.
Jos osien summa laskelmassa huomioidaan korollinen velka yhtiön arvoa vähentäen, niin kenelle tuo noin 173000000 euroa tulee Oriolasta maksaa
On niissä usein tulkintavaraa mikä määritellään mitenkin.
Tätähän voi lähestyä esim. näin: yhtiöllä on taseessa erilaisia varoja, jolla liiketoimintaa pyöritetään. Näiden varojen rahoittamiseksi yhtiöllä on toisella puolella tasetta osakepääomaa ja velkaa (karkeasti yksinkertaistaen). Tässä tapauksessa yhtiö myy varojaan (saatavia) ja maksaa siitä rahoituskulun, joka vähentää sen taseessa näkyvää rahoitustarvetta. Tämän vaihtoehto olisi että saatavia ei myytäisi vaan ne olisi taseessa, jolloin Oriolalla tulisi olla vastaava määrä lisää velkaa. Tähän päädytään myös, jos jostain syystä myyntisaatavia ei enää pystytä myydä.
Kuten sanoin, ei siis teknisesti ottaen ole velkaa, mutta yhtiön rahoituskeino. Ehkä Oriolan osalta helpointa on seurata firman omaa määritelmää, joka lisää myydyt saamiset velkaan.
2 tykkäystä
Tarkkaan ottaen Oriolan korollisiin nettovelkoihin ei Oriolan mielestä lueta myytyjä myyntisaamisia.
Tavoitteissa, joissa ei muuten korollisiin nettovelkoihin lueta IFRS16 velkoja, todetaan, että OIKAISTUA nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollisiin nettovelkoihin LISÄTÄÄN myydyt myyntisaamiset. Myydyt myyntisaamiset eivät Oriolan mukaan siis sisälly, eivätkä siten kuulu korollisiin nettovelkoihin. Mielestäni tämä on hyvin selvä ja johdonmukainen ilmaisu.
Myydyt myyntisaamiset ovat suuruusluokaltaan koko ajan noin 2-3 viikon myyntiä vastaava määrä. Oriola voisi antaa asiakkailleen 1% käteisalennuksen, jos asiakas maksaisi heti, jolloin rahoituskustannus olisi vuositasolla vajaa 2 miljoonaa euroa. Oriola ei kuitenkaan voi olla varma siitä, että kaikki asiakkaat hyödyntäisivät käteisalennuksen, joten sen on varmempi myydä samalla kustannusvaikutuksella myyntisaamiset eteenpäin. Kyseessä on siis maksuaikajärjestely, ei korollisen nettovelan ottaminen.
Kaikkeen tähän saamme varmaan parempaa tietoa CMD:ssa, jossa kerrottaneen myös uudet taloudelliset tavoiteet.
1 tykkäys