”##Osakesäästötili vaikuttaa opintotukeen, jos rahaa nostetaan tililtä
Osakesäästötili vaikuttaa opintotukeen vain, jos tili on voitolla ja sieltä nostetaan rahaa. Opiskelija voi vaikuttaa voittojen nostamisen ajankohdalla siihen, minkä vuoden verotukseen sijoitustuotot tulevat. Jos osakesäästötili on tappiolla, tililtä nostettu raha ei vaikuta opintotukeen. Menettely poikkeaa muista etuuksista siksi, että opintotuen tulovalvonnassa otetaan huomioon verotuspäätöksen mukaiset veronalaiset ansio- ja pääomatulot.”
Ts. osinkoja käsitellään tuloina useimmissa etuuksissa heti tilille tultuaan, kuten esitit, mutta ei opintotuessa.
Niistä vähennetään lähdevero mikä menee yrityksen kotimaahan. Tämä prosentti vaihtelee mutta usa/ruotsi/kanada sektorilla se on verosopimuksen mukaan 15%. AOT:lla tämä otetaan huomioon ja se vähentää osinkoa veroa. OST:lla tätä ei oteta huomioon ja joudut sitten nostaessa maksamaan vielä 30% tästä veroa.
Jos aiot uudellen sijoittaa osingot ja onnistut saamaan ostille jonkin erittäin kovan osinkotykin tyyliin +10% osinko, niin pitkässä juoksussa korkoa korolle efekti kääntää tuon voitolliseksi esim. jenkkiosakkeissa, joissa lähdevero on +15%, mutta kyse siis todellakin pitkästä juoksusta. Tietty kannattaa myös huomioida se, että valuuttatilejä ei ole ostilla käytössä, eli jokainen takaisin sijoitus esim. Nordnetissä maksaa 0,25% + 0,25% vaihtokuluja. Kannattaa lyödä exceliin ja laskea millaiset osingot / kuinka pitkäksi aikaa ostille voittaisivat AOTn kevyemmin verotetut osingot + valuuttatilit.
Missä väitetään ettei lähdeveroa oteta huomioon OST:llä? Minulle ainakin esim. Danske on lähetellyt lippuja ja lappuja, jotka täyttämällä vaikutetaan siihen että kokonaisverotus menee oikein. Eli esim. Canadan osakkeilla muuten menisi veroja enemmänkin noista osingoista.
Osakesäästötilin verohyötyä arvioitaessa heikoimmasta päästä ovat ulkomaiset osakkeet, joiden kokonaistuotto perustuu osinkotuottoon. Poiketen kotimaisista osinko-osakkeista, ulkomaisista osingoista menetetään osakesäästötilillä osinkojen verohuojennuksen lisäksi myös yrityksen kotimaassa pidätetty lähdevero, joka esimerkiksi ruotsalaisilla ja amerikkalaisilla yhtiöillä on yleensä 15 %.
Jos osingosta on peritty lähdeveroa, osakesäästötilin tuottoa on aina verovelvollisen saaman osingon nettomäärä, eli osingon bruttomäärä vähennettynä ulkomaisella lähdeverolla. Esimerkiksi, jos lähdevaltio on perinyt osingosta lähdeveroa enemmän kuin Suomen ja kyseisen valtion välisen verosopimuksen mukaan on sallittua, luetaan osakesäästötilin tuotoksi tästä huolimatta vain saadun osingon nettomäärä. (TVL 53 b §:n 2 momentti). Myös jos lähdevaltion kanssa ei ole verosopimusta, luetaan osakesäästötilin tuotoksi vain saadun osingon nettomäärä.
Joo, eli näin se menee sitten.
edit. ja tuohon siis oikeastaan tämä verottajan sivuilta:
Osakesäästötilillä olevan ulkomaisen yhtiön osakkeiden perusteella saadusta osingosta perittyä lähdeveroa ei voida missään tilanteessa hyvittää verovelvollisen verotuksessa kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (1552/1995) mukaisesti.
Muistakaa että kaikki firmat jotka sijaitsevat maissa joiden kanssa Suomella ei ole verospimusta (monet tankkerifirmat mm.) saavat erikoiskohtelun osinkojen suhteen eli AOT:lle osingoista maksetaan ansiotulovero-% mukaan ja OST:lle ei makseta mitään veroja (koska näissä maissa harvoin on lähdeveroa)
Vielä kerran tarkentava kysmys, palstalla on paljon tietoa tästä, mutta osa vähän ristiriitaisia. Eli miten ne osingot nyt menevät Jenkkimarkkoiden osakkeille OST:llä?
Nyt tarvitsee huomata että jenkkimarkkinoilla on monta erilaista lappua verokohtelun osalta, riippuen siitä missä firmojen pääkonttorit sijaitsee.
Tankkerifirmojen päämajat on yleensä Bermudalla tai muissa veroparatiiseissa, mm. Scorppareilla Monacossa. Näiden maiden kanssa Suomella ei ole verosopimusta joten osingot menee ansiotuloverotuksen mukaan, nämä veroparatiisit ei pidätä lähdeveroa joten osingot sataa suoraan OST:lle (toki myöhemmin maksat niistä verot kun nostat OST:ltä rahaa).
Jenkkien ja Kanadan kanssa Suomella on verosopimus eli jenkeissä/kanadassa päämajaan pitävien firmojen osingoista menee lähdevero 15% jonka saa AOT:lle hyvitettyä Suomen verottajan kanssa siten että kokonaisvero on sama kuin suomalaisten firmojen osalta, OST:lle tätä hyvitystä ei tehdä.
@KalleH Tämä on varmaan sopivampi lanka OST-aiheelle
Omat mietteet OST-parannuksista:
Shorttaamisen tai edes inverse ETF:ien salliminen. Tällä hetkellä ei ole oikein mitään hedge-mahdollisuutta jos käy kauppaa kokonaan OST:n kautta muuta kuin ottaa kaikki käteiseksi tai ostaa kaivosfirmoja. Kun tilin ideana on välttää käteisen nostoa katkeraan loppuun asti niin toivoisi jonkinlaista keinoa hyötyä laskevista kursseista. Jos mennään pitkään laskumarkkinaan samalla kun saadaan huomattavaa inflaatioita niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää sulkea tili.
Tämä siis omaa toiveajattelua, en usko hetkeäkään että tätä mahdollisuutta on tulossa.
Oikeasti mahdolliset parannukset mitä toivoisin, tärkeysjärjestyksessä:
Valuuttatilit, rahaa palaa todella paljon valuutanvaihtoihin ulkomaiden aktiivisella kaupankävijällä
Maksimitalletusmäärän nosto, vähintään tuplaus sataan tonniin
ETF:ien salliminen. Osakepohjaiset ETF:ät sallittu käsittääkseni muiden pohjoismaiden OST-versioissa.
Eiköhän tämä “ei shortteja” ole ihan tahalleen tehty… nimellisesti tietenkin nyyppäsijoittajien suojelemiseksi. Se vanha totuus että shortatessa tappioilla ei ole ylärajaa. Longeissa voit korkeintaan vain menettää sijoittamasi pääoman…
Tuskin “suora” shorttaaminen ainakaan tulee mahdolliseksi, olisi ollut välittäjillä ongelmia kun joku olisi laittanut 50k OSTlle, shortannut GMEtä vaikka 10k:lla. Joku päivä avauksen jälkeen kun oot 100k pakkasella ja et voi tallettaa lisää rahaa niin vois päästä itku, välittäjällä ja treidaajalla.
Total on rekisteröity Ranskaan, eli osinkoverotus sen mukaan. Vaikka Ranskan kanssa on verotussopimus, niin ei mene ilmeisesti oikein kaikilla. Veikkaisin, että esim. Mandatum kautta menee se 30%, kun saivat vasta äskeittäin Ruotsin verotuksenkin kuntoon. Jos Totalia ostaa osinkokoneeksi, kannattaa varmistaa tuo verotus omalta välittäjältä.
Tainnut Kauppalehden toimittajalla käydä pieni kämmi. Nordean osingoksi ilmoitetaan jutun taulukossa 0,07 euroa eli 7 senttiä ja osinkotuottoprosentiksi 1%. Koko osinkohan tältä vuodelta tulee olemaan luultavimmin 0,79 euroa, joka koostuu lykätystä vuoden 2019 osingosta (0,4e) ja vuoden 2020 osingosta (0,39).