Osingoilla vai ilman? Osinkoketju

Osakkeet
212

Sampon jättimäinen osinko lähenee, kurssi on noussut sotakuopasta rajusti, mutta edelleenkin osinko olisi 9,1%.
Millainen aavistus tietäjillä on kurssin notkahduksesta ja palautumisesta osingon jälkeen?
Mä oon jemmannut lähes 70% rahana koska kurssien ollessa koholla, haluan päästä ostamaan markkinapaniikeissa. Toisaalta mietin, että painamalla kaiken kiinni vaikka Sampoon, saisi 10% lisää käteistä kun osinko maksetaan. Kurssi nouskoot sitten aikanaan. Mutta jos ei nousekaan🤔
Tai jos tulee markkinapaniikki just kun käteiset on jemmattu sammon osakkeisiin…

Lisäksi, ostilta saisi osingot nostettua verottomana koska ost on nyt pakkasella.

2 tykkäystä
213

ei kai kukaan voi kurssin palautumista tietää, mutta ainakin vuoden aikana kertyvä vakuutusosinko tulee takaisin pikkuhiljaa kurssiin. eihän kertaluonteiset palaudukkaan.

214

Osinkoaristokraateista (>25v peräkkäin osinkoja nostaneita yhtiöitä) T. Rowe Price (TROW), Lowe’s (LOW) ja Medtronic (MDT) näyttäisivät ao. artikkelin mukaan olevan nyt ostohinnoissa:
The Dividend Aristocrats Ranked By Quality Scores | Seeking Alpha

3 tykkäystä
215

Jokaisella myös kasvun kanssa ongelmia. Blackrock ja Home depot olisi paremmat vaihtoehdot, kunhan halventuvat vielä hiukan. Medtronicille en äkkiseltään keksi korvaajaa. JNJ splitin jälkeen tai Abbott laboratories.

2 tykkäystä
217

Remedy keulii sitten varmaan 8% kun irtoaa mahtiosinko 0,10€/osake.
Tuollainen osinko lämmittänee huimasti niitä jotka 50 eurosta tankkasivat… Osinkotuotto kyseiltä ostohinnalta 0,2% :grinning:
Nykykurssilla tuotto 0,4% eli miljoonan remedypotilla saisi 4000 euroa.

Miksi tuollaisia osinkoja edes jaetaan, onko kassalla joku yläraja jonne se saa paisua jos yrityksellä ei ole kehityskohtia?

(siirto oikeaan paikkaan…)

2 tykkäystä
218

Kyllähän suurimmat omistajat 10:kin sentin osingolla vaikkapa maksaa yhden putkiremontin :grinning:

https://investors.remedygames.com/fi/osakkeenomistajat/

1 tykkäys
219

Yritykset eivät jaa osinkoa kuin 40-60% voitosta, loput yritys pitää investointeja ja muita menoja varten. Tietysti ihanne tilanne olisi, jos yritys investoisi kaikki voitot liiketoimintaan kaannattavasti ja kohottaisi näin yrityksen arvoa.
Omien osakkeiden takaisinostot ovat myös jossainmäärin riskialttiita ( Nokia taannoin oli varottava esimerkki), jos ne tapahtuvat korkeasti hinnoitellun osakkeen aikana, kassa tärväytyy ja myöhemmin huomataan osakkeen hinnan sukeltaneen vaikka 15%, niin rahat ovat vaihtaneet omistajaa, eli osakkeen myyjät ovat rikastuneet ja yritys köyhtynyt. Takaisinostoissa pitää olla selvä osakkeen aliarvostus.

220

Nokiassa ongelma oli firman pilaaminen, väärä strategia jne, ei varsinaisesti voitonjaon menetelmät.

3 tykkäystä
221

Perimmäinen syy oli tietysti ylimielinen suhtautuminen, mutta tuo Nokian omien osakkeidenosto meni juurikin tästä syystä pieleen, kun luultiin Nokiasta liikoja ja vähäteltiin muita, eikä uskottu Nokian kyykkäämiseen, mutta niin vain kävi, eli asenne oli pitkältä ajalta pielessä.
Ylipäätään kun tällä hetkellä katselee kursseja, vaikka joku yritys aloittaa omien ostot, ne ei tässä tilanteessa paljon nosta kursseja, vaan kurssit heiluu kuinka sattuu, pelkojen mukaan, toki onhan niin, että jos osakkeiden lukumäärää pienennetään, niin jäljellä olevien osakkeiden arvo nousee, ainakin teoriassa, mutta epävarmoina aikoina muut ulkoiset seikat vaikuttavat väkevästi kursseihin.

1 tykkäys
222

Tykkään vanhempana isommasta osingon jaosta, koska koen saavani siitä verohyötyä. Vanhemmissa rahastoissa on hyväkin, että osingot tulee verottomana sisään.

223

Millä tavalla saat osingonjaosta verohyötyä?

1 tykkäys
224

Voitoista kait maksetaan pääomavero. Pörssilistattujen osingoista osa (15%) on verovapaata.

1 tykkäys
225

Käytännössä pääomatulojen verotus osinkoina on kovempaa kuin myyntivoittoina.

OST tapauksessa molemmat ovat verottomia, joten tarkkaillaan vain AOT.

Osinkoveron hyvitysjärjestelmää alettiin purkaa oliko se nyt 2004 vai 2005. Sitä ennen osingoista ei tarvinnut maksaa veroa, ja osingot olivatkin täydellinen väline voittojen maksuun, eikä omien ostoja tarvittu.

Jos haluat tietyn summan käteistä verojen maksun jälkeen, ja vertaillaan tapauksia joissa yritys jakaa voittoa osinkoina, tai sitten ei jaa osinkoa ja joudut myymään osan osakkeista saadaksesi saman summan käteistä verojen jälkeen.

Osinkojen bruttosummasta 85% on verollista. 13423 € brutto-osingot antavat verojen jälkeen 10t€ netto käteistä. Valtiolle menee 3423€.

Jos osakkeesi on yli 10v omistettu, tai noussut alle 150%, on myynnin bruttosummasta korkeintaan 60% verollista. Korkeintaan 12195€ bruttomyynneistä jää 10t€ netto käteistä verojen jälkeen. Valtiolle menee korkeintaan 2195€.

Jos osakkeesi on alle 10v omistettua, on myynnin bruttosummasta korkeintaan 80% verollista, ja näin korkeisiin lukuihin ylletään lyhyillä omistusajoilla harvoin. Korkeintaan 13158€ bruttomyynnit, 10t€ nettokäteinen ja valtiolle korkeintaan 3158€.

Jos taas puhutaan pienistä arvonnousuista, suurin osa bruttomyynnistä muuttuu nettokäteiseksi ja valtiolle menee hyvin vähän tai ei mitään.

Jos sijoittajan osakkeiden käypä arvo on sijoittajan saamien kassavirtojen diskontattu nykyarvo, niin silloin edellämainittujen esimerkkien valossa on verotehokkaampaa myydä osakkeita käteisen tarpeeseen kuin vastaanottaa osinkoja.

Tämä voi tuntua nurinkuriselta, mutta näin se kuitenkin on.

Poikkeuksena sijoittaminen pienillä summilla, jolloin kaupankäyntipalkkiot saattavat muuttaa laskelman osinkojen eduksi.

Ja mikä parasta ilman osinkoja: Silloin kun ei tarvitse käteistä, ei ole pakko myydä mitään, eikä valtio vedä välistä mitään.

5 tykkäystä
227

Olet ymmärtänyt hankintameno olettaman jotenkin hassusti. Hankintameno olettama on esim. alle 10 vuotta omistetusta osakkeesta 20% myynti hinnasta. Verottaja valitsee verovelvollisen kannalta paremman vaihtoehdon.

228

En ole, ymmärrän täysin miten se toimii.

Väitteeni ei kyllä edes käytännön tilanteissa vaadi hankintameno-olettaman olevan edes olemassa.

1 tykkäys
229

Toki sitten käytännössä tuossa voi tulla ongelma siitä, että ei-härkämarkkinoissa voit jäädä hyvinkin jopa tappiolle “pakkomyynnissä”, kun taas osinko noin periaatteessa ei voi tuottaa tappiota. Jos siis ajattelee holdaavansa pitkään/ikuisesti, eikä myydä irtoamisen jälkeen.

5 tykkäystä
230

Näin on. Mutta ei ole pakko myydä, jos ei tarvitse käteistä. Osingoissa jää verojen verran tappiolle.

Tosin osingon jakaminen voisi ideaalisesti olla hienovarainen signaali siitä, että yhtiö itse ajattelee oman osakkeensa olevan yliarvostettu, ja kuplamarkkinassa omien ostojen sijaan suosittaisiinkin osinkoja.

231

“En ole, ymmärrän täysin miten se toimii.”

Nyt ymmärrän minäkin paremmin. Kiitoksia.

1 tykkäys
232

Ikävä puolihan tässä on, että se ei ole ollenkaan intuitiivista.

Mutta laskin noita esimerkkiskenaarioita tuossa auki, jotta tarkoitukseni aukeaisi.

Tiivistettynä siis, jotta saat saman summan rahaa käteen lopulta verojen jälkeen, ja jos sinulla olisi mahdollisuus valita muuten identtinen sijoitus, mutta joko osinkoa jakava versio, tai vain myydä osa itse silloin kun haluat (millaista lahdollisuutta ei ikävä kyllä ole, vaan joutuu sijoittamaan eri firmaan), niin tuo missä ei jaeta osinkoja siirtäisi vähemmän rahaa valtion kassaan ja näin ollen sinulle jäisi enemmän käteen.

233

Tottakai kurssit heiluu makron ja sentimentin mukaan, mutta kyllä se EPS kasvu, jota omien ostotkin saavat aikaan on se perustavanlaatuinen syy miksi kurssit pitkällä aikavälillä nousee. Jos tähän ei usko, ei osakkeisiin kannata sijoittaa.

2 tykkäystä