Piilevä markkina-arvo lisääntyy, kun valtaosa omistajista ei älyä, että omien osakkeiden osto lisää heidän omistusosuutta firmasta.
Tätä jankkaavaa keskustelua ehkä auttaisi, jos se jaettaisiin kolmeen osaan.
Matemaattinen totuus a’la omistusosuuden muutos, joka ei välttämättä näy heti osakekurssissa ja avaa näin hyvän alennusmyynnin niille, jotka sijoittavat tunnus-ja arvostuslukujen perusteella.
Pörssikurssien kehitys ja sen vastaamattomuus talouden ja muihin pörssin ulkopuolisiin tapahtumiin.
Markkina-arvohan laskee kummassakin tapauksessa yhtä paljon ja on lopussa sama, sillä ihan sama käteinen katoaa taseesta, muu ei muutu yrityksen arvossa. Eli osinkotapauksessa kurssi laski koska osakemäärä ei muuttunut, omien ostoissa taas kurssi ei muutu, koska markkina-arvo laski samassa suhteessa kuin osakemäärä laski. Eli sillä tavalla “näkyy kurssissa”, mutta kurssi ei muutu.
Tämä pitää paikkansa täysin. Mutta tosiaan OmienOsto-OY:n kurssi ei nouse. Se vaan jää alkuperäiselle tasolle toisin kuin Osinko-OY:n kurssi joka laski.
Esimerkki: Kummallakin oli alussa 100k osaketta ja markkina-arvo 1M ja kurssi siis 10e. Voittoa jaetaan 100k euroa.
Osinko-OY: lopussa 100k osaketta, markkina-arvo laskenut 900k:hon (koska 100k käteistä katosi) eli kurssi 9e. Sijoittajan omistusosuus ei muuttunut.
OmienOsto-Oy: lopussa 90k osaketta (koska 100k:lla sai ostettua 10k osaketta 10e kurssilla), markkina-arvo laski 900k:hon, ja kurssi pysyy 10 eurossa. Sijoittajan, joka ei myynyt, omistusosuus kasvoi.
Tämä on ihan validi pointti ja varmasti totta. Moni luulee että “ennen oli 1000 osaketta, nyt 1000 osaketta, joten sama osuus”. Ja musta osingot vs omien ostot on yksi kaikkein eniten väärin ymmärretty sijoittamisen perusasia. Tämän tajuaa väärin niin piensijoittajat kuin ammattilaiset. Syytä en tiedä, mutta virheet alan kirjoissa eivät asiaa auta.
Piensijoittajat eivät osin ymmärrä voitonjakoa, joten se johtaa siihen, että he eivät arvota yritystä samalla tavalla ennen ja jälkeen voitonjaon tai eivät arvota samalla tavalla kahta eri tavalla voittoa jakavaa yritystä. Se on vähän sama asia kuin jos haluaisi maksaa S-kirjaimella alkavista yrityksistä 10% preemion. Ei mitään järkeä mutta kyllä niin voi tehdä ja se ainakin teoriassa nostaa S-alkuisten kertoimia.
Mutta mä ennen kaikkea peräänkuulutan sitä periaatteellisen tason ymmärrystä voitonjaosta. Eli tajuaa mitä siellä taseessa tapahtuu ja miksi niiden välillä ei ole periaatteellista eroa. Ja mikä niiden välillä voi aiheuttaa syyn haluta toista enemmän. Se ehkä vähentää sitten sitä arvostusvääristymääkin ja niitä typeriä “Saisko sitä lisäosinkkoa??”-puheenvuoroja yhtiökokouksissa.
Kyllä, juuri näin. Tarkoitin, että näiden kahden firman markkina-arvo on keskenään sama. Toisessa kurssi laski osingonjaon vuoksi osakkeiden määrän pysyessä samana ja toisessa osakemäärä laski, mutta kurssi ei laskenut kun osakkaiden yhteismäärä pieneni saman verran.
”Näkyy kurssissa” siis siten, että jäljellä olevien osakkeiden kurssi on isompi kuin tuon ”Osinko-Oy:n”
Aikaisempien viestien perusteella uskon, että jaamme saman käsityksen omien ostoista ja osingoista.
Vanha juttu - toissapäiväinen. Realtylta 1,5% korotus kuukausittaiseen osinkoon.
Trumpin politiikka tuntuu olevan inflaatiota kiihdyttävää ja kymppivuotinen korko sahaa tällä hetkellä 4,5% tuntumassa. Toisaalta tällaisena tasaisempana sijoituksena, voi olla että Realtyyn löytyy kiinnostusta (koko Reit sektorin tavoin).
Realty noussut vuoden alusta 5,8% + osingot.
Tän päivän kurssilla Realtylle saisi aika tarkalleen 5,7% osinkotuoton.
Mielestäni omien osto/osinko ei ole aivan niin yksi selitteinen.
Jos firma ostaa väärään aikaan ylihinnalla omia osakkeita niin
se lähinnä tuhoaa omistaja arvoa ( kuten Nokia aikanaan )
Omien ostot ok silloin kun osake aliarvostettu ok. Mutta Suomessa ei edes
yritysjohto tunnu tietävän milloin kannattaa ostaa.
Omien ostot ei paljon lämmitä jos yhtiön johto tössii ja
se vaikka 10e lappu ( 10e kurssilla ostettu omia ) tippuu esim. 3e.
Jos on saanut vuosien mittaan osinkoja niin se hieman lievittää tappioita
( esim. Fortum jos on ostanut yli 20e kurssilla)
Itse olen elänyt ( osingoilla/sijoittamisella ) yli 13 vuotta niin se on kiva saada
osinkoja eikä tarvitse miettiä mitä möisi ja mihin hintaan.
Jos lähden esim. myymään 5e ostettuja
Nordeoita osinkojen verran niin veroa menee siinäkin mukavasti ( hieman vähemmin
tietty kuin osingoista )
Kun kurssit aika ajoin tippuu kunnolla niin ei tarvitse myydä alihintaan jos
saa osinkoja ja tarvitsee rahaa/elää osingoilla.
Suurimmalle osalle piensijoittajia riittää 100.000e OST-tili jolloin osingot on myös
verottomia…ainakin Suomi osakkeet.
Salkkuni suurimmalla positiolla Accenturella on ollut itseäni miellyttävä tyyli allokoida pääomaa:
1/3 tuloksesta yrityskauppoihin jotka ovat pieniä suhteessa firman kokoon mutta niitä tehdään paljon; keskimäärin kolme per kuukausi. Yritysostoilla säädetään yhtiön tarjoomaa siihen suuntaan mitä asiakkaat haluavat.
1/3 osinkoon joka on ollut hyvin kasvava koska tulos on kasvanut.
1/3 omien ostoon säällä kuin säällä.
Kassavirta on vahvaa ja niin on tasekin.
Tämä ei tietysti sovi kaikille yrityksille kaikkina aikoina mutta Aksun tapauksessa on toistaiseksi toiminut hienosti.
Ei siis tarvitse olla joko tai vaan voi tehdä kaikkea sopivasti.
Sun argumentit toimisivat vain jos et voisi tai saisi myydä osakkeita. Mutta se ei pidä paikkaansa muuta kuin ehkä joidenkin säätiöiden kohdalla joilla on tiukat säännöt.
Aivan kuten jos firma jakaa osinkoja kun osake on halpa, se “tuhoaa omistaja-arvoa”. Paitsi että ei tuhoa koska aina voi ostaa/myydä sitä firmaa ihan vapaasti kummassakin tapauksessa. Omistaja päättää arvostustason eikä vointonjakotapa tähän vaikuta. Ei P/B, ei P/E, eikä mikään muukaan tunnusluku.
Aivan kuten osinko ei paljon lämmitä, jos yhtiön johto jakaa osinkoja ja sössii ja se 3e lappu nousee esim. 10 euroon. Aivan, taas kerran voitonjako ei liity tähän mitenkään vaan siitä riippumatta voi sijoittaja myydä tai ostaa osaketta. Kummassakin tapauksessa “johto sössii” ihan yhtä paljon.
Ja kun keskimäärin osakkeet nousevat, niin osingon jaossa sitä “sössimistä” tapahtuu paljon useammin.
Eikä tarvitse omien ostojenkaan kohdalla. Myyt vain markkinahintaan joka vuosi juuri sen verran kuin voittoa jaettiin ilman mitään kummempaa harkintaa. Ei eroa osingoista mitenkään.
Omien osto vastaa samaa tilannetta kuin se, mitä rahastosijoittaja tekee kun on hankkinut kasvuosuuksia. Ei siinäkään “johto sössi”, vaan sijoittaja voi koska tahansa vaihtaa rahan osakkeiksi ja osakkeet rahaksi.
Tuossakaan ei mitään eroa osingoilla ja omien ostoilla. Saat myynneillä tismalleen saman summan rahaa ja vähän enemmän koska verot. Kurssien romahtaminen tai raketoiminen ei tähän vaikuta millään tavalla. Saat saman summan ja maksat vähemmän veroja.
OST parantaa tilannetta osinkojen osalta ja tasoittaa tilannetta. Mutta toimii vain kotimaisten osakkeiden kohdalla. Ulkomaisissa on sitten lähdevero jota ei OST:llä hyvitetä missään vaiheessa. Sielloinkin omien ostot tulevat halvemmiksi OST:llä koska lähdeveroa ei mene.
Kyllä, se olisi hyvä jos suomessa omien ostoista tulisi säännöllinen osa voitonjakoa kuten jenkeissä on tehty vuosikymmeniä. Voitonjaosta puolet osinkoihin ja puolet omien ostoon ihan aina kurssista riippumatta.
Koko myyntihinta ei ole myyntivoittoa. Saat myydessä aina vähintään 20 % myyntihinnasta verovapaasti (alle 10v omistetun assetin hankintameno-olettama).
Hatunnosto Paapaalle että jaksaa vääntää samaa asiaa rautalangasta päivästä toiseen.
Siinä on vain se kysymys, kannattaako tappiollista osaketta omistaa Jos se vain tuottaa verovähennyksiä joka vuosi, on sen (tekninen) arvo lopulta nolla.
Tämä on taas eri kysymys. Jos olet sitä mieltä että tämä osakehan on niin kallis että kuka hullu tätä ostaa niin miksi se edes on enää salkussasi? Kevennä edes jos tuntuu liian kalliilta ostettavaksi. Jos harjoittaa osakepoimintaa niin on oltava joku käsitys osakkeen arvosta.
Ja ennen kuin seuraava kaveri ehtii tulla lätisemään “mutta kuka Pihtiputtaan mummo muka haluaa sellaista wanhoilla päivillänsä miettiä, ossinko on helpompi ja se ompi jämpti se”, niin kyllä, sekin on eri kysymys.
Osingoille on täysin rationaalisessa, sijoitustuottojen maksimointia tavoittelevassa sijoittamisessa vain pari häviävän pientä ja harvinaista käyttökohdetta, ja ne liittyvät usein jollain tavalla osakkeen puutteelliseen likviditeettiin. Pääasiassa aliarvostetuilta yhtiöiltä halutaan kuitenkin nähdä buybackeja, ja yliarvostetut/muuten heikon tuotto-odotuksen firmat halutaan myydä markkinaan.
Vaikka osingot ovatkin käytännöllisempiä ja monilla tavoin helpompia sijoittajalle, niin pohjimmiltaan ne ovat kuitenkin (lähes) aina vasta toiseksi paras vaihtoehto.
Vihreässä on lähtökohtana 1000 kpl omistus firmassa, jonka osakekurssi on lähtövuonna 10 €, se maksaa 5 % osinkoa ja sen kurssi kasvaa 0,50 € vuodessa. Netto-osingoilla ostetaan sitten lisää samaa yritystä (välityskuluja ei huomioitu). 10 vuoden jälkeen omistus on 1442 kpl, joka 15 € kurssilla tekee 21 630 €. Netto-osinkoja tänä aikana kertyi 6282,29 € ja 805,72 € netto-osingot jatkuisivat sitten tästä eteenpäin, jos et myy ja firma jatkaa tasaista suoritusta.
Sinisessä sama firma, mutta siten että se ei maksa osinkoa lainkaan ja myyt itse sitä vuoden kurssiin saman verran kuin jos se maksaisi 5 % osinkoa. Myynneistä jää 80 % osuudesta ja 30 % luovutusverosta käteen koko aikana 6408,78 €, joka on 2,01 % enemmän kuin sait netto-osinkoina. 10 vuoden jälkeen sinulla on salkussa sitä 892 kpl, joka 15 € kurssilla tekee 13 380 € eli huomattavasti pienempi kuin osinkoa maksavalla versiolla yrityksestä. Tässä nyt ilmeisesti on jokin laskuvirhe sitten? Eihän tässä muuten olisi mitään järkeä, kun omistuksen arvo olisi n. 38 % pienempi.
Oranssissa jälleen sama osinkoa maksamaton, mutta tyydyt vain holdaamaan sitä 10 vuotta, jolloin 15 € kurssilla omistuksen arvo on siltikin vain 15 000 €.
Olisi kannattanut ehdottomasti ostaa omia. Ja jokainen sijoittaja jonka mielestä kurssi oli väärä omistusosuuden lisäykselle tai olisi muutoin halunnut käteistä tai jonka mielestä osinko on parhautta, olisi pitänyt myydä jolloin olisi saanut enemmän käteen kuin jos Nokia tai Neste olisi omien ostojen sijaan jakanut osinkoja.
Toki meillä oli 90-luvulla vielä avoir fiscalia sun muuta mutta jos leikitään että olisi ollut nykyinen verolainsäädäntö.
Ps. Kannattaa lukea tätä ketjua sillä nämä kaikki asiat on selitetty vaikka kuinka monta kertaa. Samat virheelliset Nokia-argumentit käyty monta kertaa läpi.
Se, että oletat lopputilanteessa osakekohtaisen arvon olevan molemmissa tapauksissa 15€. Vertaat siis kahta eri tilannetta, jolloin laskelma ei liity haluamaasi asiaan.
Jotta tämä olisi vertailukelpoinen, sinun pitäisi verrata tilanteita joissa koko yhtiön arvo on lopussa sama. Ja koska omia osakkeita hankkiessa osakkeita on vähemmän, niin koko yhtiön arvoa jaetaan pienemmälle osakemäärälle ja siten osakekohtainen arvo on korkeampi.
Jos osinkoja voisi jakaa ilman että se vaikuttaa yhtiön arvoon, niin kaikki vastaanottaisivat varmasti osinkoja niin paljon kuin mahdollista.
Jos se vain tuottaa verovähennyksiä joka vuosi, on sen (tekninen) arvo lopulta nolla.
Jos olet sitä mieltä että tämä osakehan on niin kallis että kuka hullu tätä ostaa niin miksi se edes on enää salkussasi? Kevennä edes jos tuntuu liian kalliilta ostettavaksi. Jos harjoittaa osakepoimintaa niin on oltava joku käsitys osakkeen arvosta.