Viimeaikaiseen suureen osinkokeskusteluun sopii tämä vuoden takainen Heikkilä & Vilen -jakso osingoista. Omien ostoista on myös asiaa videossa.
4 tykkäystä
Sauli ja Verneri juttelivat osingoista:
Kuuntelusuositus tuolle jaksolle!
10 tykkäystä
Hyvä oli @Sauli_Vilen & @Verneri_Pulkkinen osinkopodi! Ei ehkä kannata alkaa kehumaan jokaista sanottua lausetta yli tunnin videolla, niin pikemminkin parista 
-asiasta:
-
Miksiköhän Suomen tilannetta verrattiin vain yhteen muuhun maahan eli USA:aan? O’Sinkko meno melkein kuin Suomessa esim. Pohjoismaissa, Saksassa jne. Ei Suomi ole tässä asiassa jotenkin erityisen erityinen maa.
-
Vernerin BuyBack-prätkä lähti parissa kohdin keulimaan, kun ”omien ostoilla omistaja voi itse päättää verotuksen ajankohdasta”. Ikään kuin osinkojen maksun verottamista ei omistaja voisi vastaavasti ajoittaa esim. osakesäästötilillä tai vakuutuskuorilla. Ja kun osingot kytkettiin juopotteluun😂
Ja USA:n viimeimmistä osinkotilanteesta:
https://www.wsj.com/finance/stocks/dividend-stocks-market-swings-strategy-d8301d88
8 tykkäystä
Tässä on Jukka Oksaharjun kirjoitus liittyen osinkoihin, joka sopii tähän hetkeen, kun osinkokevät on alkamassa. 
Osinkokevät 2025 on alkamaisillaan. Helsingin pörssin yritysten omistajilleen tänä vuonna jakama potti saattaa yltää jopa 14 miljardiin euroon. Asia on erittäin merkityksellinen, sillä pitkäjänteinen sijoittaja saa sijoitusaikana tulovirtansa osingoista ja niihin rinnastuvista pääomanpalautuksista. Itse asiassa osingot ja pääomanpalautukset ovat muodostaneet viime vuosina Helsingin pörssiin sijoittaneelle jopa ainoan positiivisen tuottoelementin, kun yleisindeksi on laskenut kolme peräkkäistä kalenterivuotta.
6 tykkäystä
Haluaisin vähän haastaa tuota ajatusta siitä kuinka Suomessa on “osinkokulttuuri” tai sitä kuinka Helsingin pörssi on “osinkopörssi”.
Käytännössä ainoat seikat, jotka Helsingin pörssissä osinkosijoittajaa voisivat kiinnostaa, ovat halvat arvostukset suhteessa jenkkilään sekä se että Suomessa suurimmat pörssiyhtiöt toimivat hyvin perinteisillä ja hitaasti kasvavilla aloilla; pankki, konepajat, telekommunikaatio, metsäteollisuus, vakuutukset jne. Näistä jälkimmäinen piirre ajaa pääoman allokointia yhtiöissä enemmän voitonjaon suuntaan. Näiden lisäksi Suomessa ei omien ostoja pidetä juuri minään vielä (vaikkakin tämä näyttää olevan muuttumassa), ja voitonjako on käytännössä lähinnä osinkoja. Se, että onko omien ostojen puute osinkopörssin piirre vai sittenkin toisin päin, on eri väittelyn aihe. Monet osinkosijoittajat suosivat enemmän omien ostoja tekeviä firmoja sillä ostot tuppaavat vahvistamaan myös osakekohtaista osinkoa. Voitonjako on tunteita herättävä aihe, kuten tässäkin ketjussa on nähty ja luonnollisesti media nyhtää kaikki mahdolliset klikit irti siitä miten monta miljardia Fortum ja Nordea jakaa tänä vuonna. Kauppalehti ei ole kuitenkaan yhtäsuuri kuin kaikki suomalaiset sijoittajat ja klikkiotsikoita seuraamalla saa vääristyneen kuvan maailmasta.
USA:ssa puolestaan on tuhansia listattuja yrityksiä. Näiden joukossa on valtava määrä sähköyhtiöitä, energiayhtiöitä, vesiyhtiöitä, valtavia kuluttajabrändejä, REITtejä, suuria ja kasvavia osinkoa jakavia teknologiayhtiöitä jne. USA:ssa yritykset jakavat osinkoa tyypillisesti neljä kertaa vuodessa ja siellä on monia kuukausittain osinkoa jakavia yrityksiä. Näiden yritysten joukossa on paljon todella korkean osinkotuoton firmoja. Jenkeissä omien ostot ovat suositumpia ja moni hieman taantuvalla alalla toimiva firma on onnistunut kasvattamaan osakekohtaista osinkoaan ja osakkeen arvoa omia ostamalla. Ainoa seikka, mikä kunnolla sotii osinkosijoittajaa vastaan on pörssin korkea arvostus, mikä taitaa kuitenkin enemmän johtua yhtiöjakaumasta.
Kun vertailua tekee tältä kantilta, näyttää minusta nimenomaan jenkkien pörssi siltä pahamaineiselta osinkopörssiltä. Toisaalta tuo koko termi taikka leima on mielestäni hieman turha sillä markkinahan ei ole “osakemarkkina” vaan “osakkeiden markkina”, kuten @Verneri_Pulkkinen ystävällisesti meitä muistuttaa aina silloin tällöin. Mukaan siis mahtuu monenmoista soutajaa. Osuvampaa olisi puhua siitä, että USA:ssa sijoittamisen kulttuuri yleisesti on pidemmällä kuin täällä pohjolassa, mikä ilmenee parempina osinkosijoittamisen puitteina.
Nyt kun pääsin vauhtiin, voisin hieman haastaa ajatusta, jonka mukaan suomalaiset yhtiöt jakavat vaan osinkoja eivätkä investoi. Kuten mainitsin, jenkeissä yhtiöjakauma on hieman eri kuin Suomessa ja luonnollisesti isolla tekoälyn kehittämistä harrastavalla teknologiafirmalla on suuremmat haaveet ja investointimahdollisuudet kuin pankilla tai vakuutusyhtiöllä. En tiedä miten paljon tähän vaikuttaa se kuuluisa mielikuvituksen puute, sillä Suomessakin tilaisuuksiin osataan kyllä tarttua silloin kun ne tulevat vastaan. Rusinat pullasta nyppien voidaan käyttää esimerkkinä Harviaa. Listautumisen jälkeen (2018-2019) Harvian osingonjakosuhde oli lähellä 100 % ja yhtiön piti olla noin 5% vuodessa kasvava tylsä osinkoyhtiö. Sitten alkoi korona ja jenkkien markkinan nopea kasvu. Markkinan kasvun voimistuessa yhtäkkiä Harvialla olikin selkeästi hyviä investointikohteita ja osingonjakosuhde painui noin 50% hujakoille. Sijoittajille tämä maistui hyvin sillä osakekohtainen osinko jatkoi kasvuaan vaikka yhtiö jakoi tulokseen suhteutettuna pienemmän potin. Osinkoa jakavat yritykset eivät siis välttämättä ole “kypsiä” vaan odottelevat vain uusia myötätuulia ja ideoita.
Yhtiöt eivät jaa osinkoa siksi etteivät ne halua investoida vaan siksi ettei selkeitä hyviä kohteita löydy. Uskallan väittää, että harvassa ovat ne yhtiöt, jotka eivät kasva siksi koska eivät halua tinkiä tulevasta osinkovirrasta. Toisaalta on monia esimerkkejä siitä kuinka firma ilmoittaa leikkaavansa nykyistä osinkoa koska haluavat “panostaa kasvuun”. Tyypillisesti tämä on kuitenkin peitetarina sille ettei firmalla vain ole varaa maksaa osinkoa (esimerkiksi Case Kamux)
Pitääkö se uusia investointeja odotteleva kassa sitten jakaa pois osinkoina? Sittenhän pitää ottaa kallista lainaa siinä vaiheessa kun niitä uusia kohteita löytyy? - Mikäli olettaa markkinan tuotoksi 8% ja firman ottamien lainojen koroksi esim 4-5% niin tällöin voisi olla omistajien kannalta perusteltua sylkeä kaikki mahdollinen raha ulos yhtiöstä omistajille. Toki tuo ei aina ole näiden kysymysten parissa painivan firman tilanne eikä tämä muutenkaan ole niin fiksua äärimmilleen vietynä kuin lukujen valossa voisi kuvitella sillä vahvan taseen ja kassan omaavat yritykset tuppaavat menestymään paremmin syklien aallokoissa.
En ole varmaan koskaan kirjoittanut näin paljon osingoista yhteen soittoon, mutta toivottavasti tästä irtosi muutama hyvä pointti tähän aiheeseen liittyen.
26 tykkäystä
Ainut minkä sudenkuopan tajuan on osakkeiden pakkomyynti yleisessä taantumassa, tai kun firma töppää oikein kunnolla, ajatellaan, että yhtiö ei ole maksanut osinkoa vuosikymmeneen ja joudut jostakin syystä myymään osakkeet hinnalla millä tahansa, jos olisi saanut kymmenenvuoden osingot, niin olisi jäänyt jotain rahaa, mutta nytkin osake rojahtaa kunnolla kymmeniä prosentteja, niin huonosti käy. Aika harvinaista edellä mainittu romahtamien ja toisaalta pakkomyynti on sijoitusvirhe.
2 tykkäystä
Joku sentään on asian ytimessä. Osinkokeskustelussa menee tyystin puurot ja vellit sekaisin, kun voitonjaon tavasta vedetään suora johtopäätös firman laadusta
Keskinkertaisen bisneksen ei kannata investoida merkittävästi kasvuun, koska tuotto-odotus voi tällöin olla jopa negatiivinen. Niitä hesulissa keskimäärin riittää ja todella paljon ja tällöin oikea johtopäätös hallitukselta on ehdottaa suurimman osan tuloksesta jaettavan ulos
Toki jos haluaa nyansseihin tarttua niin voi alkaa spekuloimaan maksaako osinkoa vai ostaako omia osakkeita. Suuressa kuvassa tuo on aika turhaa mikäli kannattava kasvu jää pitkällä aikavälillä uupumaan.
Mikäli kunnon tuottoja haluaa niin noita edellä mainittuja firmoja kannattaa yrittää välttää parhaansa mukaan
2 tykkäystä
Kyllähän omien osakkeiden osto on firmalle keinotekoinen tapa kasvattaa osinkoaan. Tottakait osinko nousee seuraavana vuonna vaikka tulos olisi sama. Jaetaanhan se tulos tasan pienemmälle määrälle osakkeita.
Omien ostohan on hallituksen ja toimivan johdon tapa hämärtää osakkeenomistan tajuntaa yhtiön voitonjaosta. Se on kuin kusisi osakkeenomistajan kintuille.
Miten se on osakkeenomistajan kintuille kusemista jos saa kasvavaa osinkoa, ja todennäköisesti myös voittoa osakkeen arvon muutoksen myötä?
6 tykkäystä
Tähän ketjuun pitäisi saada pakolliseksi ketjun lukeminen ja tentti, jotta saa kirjoittaa uuden viestin. Samat viestit toistuu vähän väliä.
21 tykkäystä
Kyllä. Nyt tuli sellaista aivopierua etten viitsi edes vastata, sillä taitaa olla vain halu trollata.
7 tykkäystä