Äh, tulkitsin NN:n lainoitusasteen aivan metsään (omavaraisuusasteeksi tjsp)
Kiitos muistutuksesta … Pari vuotta sitten mlp-varoitukseen törmäsinkin.
Tarkkana siis oltava Lisävalppautta vaatii monen yhtiön oikutteleva osinkopolitiikka.
Global X NASDAQ-100 Covered Call ETF ?
Onkos tässäkin jokin koira haudattuna? Idea ainakin hyvä eli tosiosaajat tuhahtavat osingoille ja keräävät moninkertaiset rahat optioilla.
Tsekkasin tuon Covered Call -ETF:n osinkohistorian … Ei paha mutta S&P 500 tuottanut enemmän …
Covered call rahastot myyvät ATM covered call eli jäävät pois suurimmasta osasta kovia kurssinousuja, joka häviää bull markkinoilla ETF rahastoille pitkässä juoksussa jos ei tule romahduksia. Kun mennään karhu markkinoille alkaa tuo olla paljon houkuttelevampi vaihtoehto, jolloin saadaan edelleen covered call premium osinkoina vaikka kurssinousua ei tapahtuisikaan.
Kiitos hyvästä selostuksesta.
Tällainen ketju voisi muutenkin tarjota erilaista hyötytietoa (*).
Selostamasi voisi olla syy kahden prosentin osinkopudotukseen melko tuoreissa sijoitusvihjeissä.
USA:n osinkoyhtiötilanne on sekavahko ja täytynee kertynyt käteinen pysäköidä (jumiin) indeksirahastoon.
(*) Hyötytietoa olisi ainakin tikkeri, jotta voi esim. allaolevasta tarkistaa historian eli onko osinkoa usein muuteltu:
Ostamisia ja myymisiä ei kuulemma saa sennimisellä perustella, joten kysellään täällä:
"New Residential Investment Corp (NRZ) … Onkohan näkopiirissä että osinko palaa nykyiseen (hyvään) nähden 2½-kertaiseksi (0.20->0.50) takavuosien tapaan?
Suro Capital Corp. / SSSS
“Paperilla” näyttää liiankin hyvältä, onko tuttu muille tälle palstalla?
Vilkaisin vähän keskusteluita Yahoossa. Tuolla on siis tänä vuonna jokin poikkeusosinko, joita makselevat pois nyt kolmessa erässä: toukokuussa, elokuussa ja vielä yksi tulossa marraskuussa. Sen jälkeen palautuu tavalliseen 7,7 % osinkoon.
4 tykkäystä
Miten muuten kanssafoorumistit ovat ratkaisseet “dilemman” OST:n ja AOT:n välillä, liittyen ulkomaisiin osinkofirmoihin? Kaikki AOT:lle? Kaikki OST:lle, jos joskus tulisikin myytyä? Tasaistet mörnijät AOT:lle ja hyvin kasvavat OST:lle?
Vai onko juurikaan väliä, jos aikomus olisi holdailla 10-20 vuotta ja uudelleensijoittaa osingot?
Ulkomaisia osinkopapereita ei toistaiseksi kannata OST:lle laittaa, koska ulkomaan vero (15 %) menee joka tapauksessa. Tällöin OST:n osinkojen uudelleensijoitushyöty menee hukkaan. Toki jos päätavoite on myydä osinkopaperi kasvun jälkeen ja osingot ovat vain siinä sivussa pieni bonus, niin “haitta” on pieni.
Tämä on juuri se huonoin vaihtoehto OST:n käyttöön ulkomaisissa osinkopapereissa. Jos siis osingot ovat vähänkään merkittäviä eikä tyyliin 0,5 %.
5 tykkäystä
Pitoajan mukaan oon ite toiminut. Jos on 1-5v pitunen veivi, niin ostille. Jos ikiholdiin niin aot:lle.
Hankintameno-olettaman merkitys on erittäin merkittävä pidemmissä omistuksissa, joten siksi pidempiaikaiset ulkkarit kannattaa laittaa sinne aot:lle.
Vinkkinä vielä, että britti ja irkkulapuista ei mee lähdeveroa, joten ne voi laittaa myös ostille.
4 tykkäystä
Kiitoksia vastauksista. Itsellä toki AOT oli ensisijaisesti mielessä, kun osinkofirmoja olisi tarkoitus haalia ihan eläkepäiville sinne 30 vuoden päähän.
Jostain muistin vain lukeneeni/kuulleeni, että kun aikahorisontti on tarpeeksi pitkä, niin OST:n “haitat” ulkomaisissa osinkofirmoissa pienenisivät tms.
NordNetin Black Friday-tarjousta odotellessa 
2 tykkäystä
Voit helposti laskea tuon excelissä itse.
Laske vaikka 10 000 alkusijoitukselle 30v:n ajalle tuotot, jossa arvonnousu olisi esimekiksi, vaikka 5% vuotta kohden ja keskimääräinen osinkotuotto 5%. Eli sijoitustuottaisi vuodessa 10%, joista puolet arvonnousua ja puolet osinkoja.
Sitten vaan lasket paljonko tuottoa kertyisi kummallakin tilillä, kun miinustaa verot. Ostilla lähdeveroa osingoista menee joka kerta se 15% lähdevero + tililtä nostaessa minimissään se 30%. Aot:lla taas osingoista menee veroa se 25,5% aina siihen pääomatulorajaan 30 000 saakka, jonka jälkeen vero kasvaa.
Lopuksi vertaa kummassa jää enemmän käteen, kun lopulta myyt lapun. Sitten, kun olet kerran tuon kaavan tehnyt, niin voit muokkailla noita tuottoprosentteja haluamaasi suuntaan. Tässä esimerkissä käytin sitä perusolettamaa, että osakkeen arvo koostuu puoliksi osingoista ja puolet arvonnoususta.
6 tykkäystä
Resurs Holdingille ennustettiin kevät/kesällä 2,97 kr osinkoja vuoden toiselle osingolle, ja lähelle meni, sillä virallinen päätös on tasan 3 kruunua. Tää tosin tuli jo tuossa jonkin aikaa sitten, mutta missään ei näköjään mainittu siihen aikaan 
Under förutsättning att regulatoriska myndigheters begränsningar inte
förlängs eller förändras efter den 30 september 2021 avser styrelsen kalla till
en extra bolagsstämma och föreslå en utdelning om 3,00 SEK per aktie under
det fjärde kvartalet 2021. 1,80 SEK per aktie avser återstoden av förutsebar
utdelning till och med 2020 och 1,20 SEK per aktie motsvarar 50 procent av
koncernens nettoresultat under första halvåret 2021.
4 tykkäystä
Otin uutena salkkuun BCE inc. (BCE.TO) Johtava Tele-/mediafirma Kanadassa ja nykyhinnalla 5.4 % osinko. Korkea vapaa kassavirta ja nettotulos, osinko noussut n. 5-7 % vuosittain ainakin vuodesta 2014 (vanhempaa ei TV näytä). Payout ratio kylläkin yli 100 % 2020 alusta lähtien… Pieni avauspositio tosiaan vasta, pitää ehkä selvitellä tarkemmin. Ajattelin mainita täällä jos jollain herää innostus tonkia
5 tykkäystä
Samaa olen silmäillyt, Teluksen ohella. Molempien korkeat velat ja payout ratiot ovat saaneet epäröimään.
1 tykkäys
En fiksumpaa ketjua heti löytänyt, mutta tähän heti varoituksen sana. Tuo 8% yieldi ei ole kauaa 8%. Yhdistävät Warnerin liiketoiminnat Discoveryn kanssa ja jakavat kyseisen yhtiön osakkeet osinkona osakkeen omistajille. T:n Yieldi tippuu sinne 1,2$usd/year tuntumaan.
6 tykkäystä
Ja Telenorista sen verran myöskin, jos ei ole muistanut huomioida, että Norjan osinkoverotus on persiistä, eli jää 10% vähemmän käteen, jos ei jaksa alkaa säätämään ja hakemaan ylimääräisiä sieltä takaisin.
5 tykkäystä
