Metsäliitto nosti odotetusti osuuskorkoja:
Sääntömääräisille perusosuuksille maksetaan vuoden 2022 tuloksen perusteella korkoa 7,0 % (vuonna 2021: 6,0 %). Metsä1-lisäosuuksille maksetaan korkoa 6,5 %, A-lisäosuuksille 4,0 % (5,0) ja B-lisäosuuksille 1,0 % (1,0). Osuuskorot maksetaan jäsenille 12.5.2023.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että ylijäämänpalautuksena jaetaan 0,30 euroa per jäseneltä vastaanotettu teollisen ainespuun kuutiometri edellisen neljän päättyneen tilikauden aikana.
Itsekin otin Tradekan jäsenyyden tuon Kuluttaja-lehden vuoksi. Lehti olisi maksanut sen saman kuin osuuskunnan jäsenyys. Erona se, että lehti maksaa joka vuosi, osuuspääoman saa jopa takaisin sitten joskus.
Ruokakuponkeja en ole hyödyntänyt, mutta pari kertaa on Tradekan pubi osunut kohdalle ja olen käyttänyt omistajaetua juomien ostoon!
Kupongeilla voi ostaa myös juomia. Ainoastaan tupakkatuotteet on rajattu pois.
Metsälehti on haastatellut Ilkka Hämälää Metsäliiton Metsä Boardin osakkeiden ostoista, uusista investoinneista ja Kiinan haasteesta.
Osuuspankki näyttää eilen viestittäneen, että tuotto-osuuksien tuottotavoite nousee ensi vuoden osalta 5,5 %:iin. Oletan ja odotan, että Tradeka seuraa perässä ja laittaa vielä hieman paremmaksi.
Kuluvalta vuodelta OP:n tuottotavoite on siis 4,5 % ja Tradekan tuottotavoite 4,75 %.
Kuulostaa lupaavalta. Avasin taannoin pienenpienen position Tradekan tuotto-osuuksiin.
Poliittisista syistä olen jo vuosia nostanut reaaliosinkoja eli 33,64€:n osuusmaksulla on saanut 20€:n lahjakortit vuosittain ja Restelin ravintoloista -20%:n hinnastosta.
Hyvä kombo.
Tradekan tuotto-osuudesta piti tulla mailia, kun kirjautuu järjestelmään ja merkintä on hyväksytty. Siihen meni päivä, mutta kuittausta ei tullut. Tutustellaan ja katsotaan, miten korot alkaa kertyä, sitten lisämerkkauksia.
Olisiko voinut mennä viesti roskapostikansioon? Itselle on ainakin tullut nuo viestit aina ihan sujuvasti. Viimeisimmän talletuksen tuonne tein maanantaina ja samana päivänä merkittiin tuotto-osuus ja tuli myös sähköpostia aiheesta.
Osuuskuntien tuotto-osuuksien korkoja aiempina vuosina jotkut arvostelleet, että tuotto “ei ole riittävä” joidenkin mielestä.
Vertailukohtana tähän: monella on osakesalkun arvo puolittunut tänä vuonna. Valitettavasti vielä osakevalinnat olleet sellaiset, että arvo ei välttämättä ikinä palaudu entiselleen kun firman tulevaisuus näyttää huonolta. Tähän lopputulokseen verrattuna monen kohdalla osuuskuntien tuotto-osuuden 4% korkotuotto olisi ollut lottovoitto.
Kun pääoma ei tuhoudu ja saat vakaata korkotuottoa, se voi olla hyvä osa omaa sijoitussalkkua. Tradekan ravintolasetelit tuli itsekin käytettyä nyt syksyllä ja muita alennuksia hyödynnetty. En voi todellakaan valittaa.
Tästä sivusta pääsee katsomaan Tradekan osavuosikatsauksia. Itse olen seurannut lähinnä Tradekan salkun kokoa.
Tuotto-osuuksia on tosin marginaalinen määrä sijoitussalkusta. Toki hyvää olisi, että salkun koko pysyisi kasvussa.
Jos laittaisin kaikki osuuskuntaomistukseni salkkuuni, osuuskunnat muodostaisi noin 70 prosenttia salkusta. Ole kuitenkin jättänyt suoraan ammatin harjoittamiseen liittyvät ja yhteisomistuksessa olevat osuuskunnat pois salkkukatsauksistani. Esimerkiksi metsäyhtymä voi sijoittaa pelkästään Metsäliiton osuuksiin metsän lisäksi.
Noissa tradekoissa on hyvä palauttaa mieleen myös ko. osuuskuntien ideologiset syyt niiden olemassaololle ja pohtia, haluaako pääomittaa samoja arvoja ja aatteita.
Kyllä, näihin yhteiskunnallisen vaikuttamisen muotoihin osuuskuntatoiminnan kautta kannattaa ehdottomasti tutustua ennen jäseneksi liittymistä.
Tradeka jakaa tukea esimerkiksi SDP:n ja Vasemmistoliiton vaaliehdokkaille tietyin ehdoin.
Lisäksi Tradeka on vuosien varrella lahjoittanut ja myöntänyt apurahoja monenlaiseen toimintaan:
Lahjoitukset ja apurahat | tradeka.fi
Kannattaa tutustua vuosikertomuksiin. Paljon tuetaan tiedettä ja taidetta, mutta myös esimerkiksi historiallisten työväentalojen remontointia, TUL:n urheiluseuroja, osuustoiminnan kehittämistä, vasemmistolaisen toiminnan tutkimista & siitä kirjoitettavaa kirjallisuutta.
Lisäksi vuosittain jäsenäänestyksellä jaetaan tukea hyväntekoon, jonakin vuonna suurin tuki meni SPR:n katastrofirahastoon, yhtenä vuonna taisi mennä Luonnonperintösäätiölle suojelumetsien ostoon.
Työnantajapolitiikaltaan Tradekan yhtiöt ovat myös näyttäytyneet hieman erilaisina moniin osakeyhtiöihin verrattuna, esimerkiksi ravintoloiden koronatuet taidettiin jakaa suoraan työntekijöille, joita oli jouduttu lomauttamaan ja taitaa olla myös mm. erillinen henkilöstökassa, josta tuetaan terveyteen liittyviä hankintoja.
Lisäksi Tradekan yhtiöiden vastuullisuusraportti näyttää pidemmältä kuin tilinpäätöksestä kertova osuus vuosiraportista.
Ideologia jyllää isosti, mikä mielestäni on vain plussaa.
Lisäksi hyvä huomata, että tuotto-osuuksia oli vuoden 2022 lopussa merkattu noin 6 miljoonalla eurolla, kun esimerkiksi Tradeka-Sijoituksen sijoitusvarallisuus on pitkästi yli 500 miljoonaa euroa. Näillä ei ole Tradekan rahoittamisen kannalta mitään relevanttia merkitystä.
Ja tämä viimeisin antaa myös vahvan turvan näille tuotto-osuussijoituksille. Kvartaaliraportoinnista ja vuosiraporteista näkee nopeasti, että yhtiöllä on varsin vahva tase verrattuna esimerkiksi tuotto-osuuksien pääomaan (yllä mainittuna) sekä varsinkin maksettaviin osuuskorkoihin.
Tuossa vielä Tradeka-Sijoituksen sijoitusten jakauma:
Nuo ovat Q2/23 lukuja. Q3:n jälkeen salkun koko oli 553 miljoonaa euroa.
Konsernituloslaskelmaa katsellessa huomaa, että itse Tradekallakin velkaa on koko ajan entistä vähemmän ja Q3:n jälkeen oltiin 91 miljoonassa eurossa. Parissa vuodessa velkamäärä on laskenut lähes 40 miljoonaa euroa.
Kohtuullisen turvallisin mielin voi siis olla tuotto-osuuksiensa kanssa. Jos Tradeka olisi oyj, silloin toki voisi peräänkuuluttaa suurempaa tuottotavoitteellista riskinottoa, mutta osuuskunnnan kohdalla hyvä näin.
Tradeka liittyi 2017 Pellervo-Seuraan. Noin 100 vuotta kestänyt vastakkainasettelu päättyi tähän.
Lisäksi Tradekan jäsenmäärä vähenee tuhansilla vuodessa johtuen ikääntyneestä jäsenistöstä. Liittymällä Tradekaan pääsee vaikuttamaan mihin suuntaan osuuskunta kehittyy tulevaisuudessa. Jos osuuskunta surkastuu ja kuolee, pääomat siirtynee säätiöihin, jotka ovat lähellä vasemmistopuolueita.
Kannattaa tosin huomata, että osuuskunta omistaa liiketoiminnot lähes kokonaan, mutta äänivaltaa on vain 49% ja perustetut säätiöt pääasiassa hallitsevat loppua ääniosuutta. Ilmeisesti nämä ovat vasemmistotaustaisuuden vuoksi perustettu, kun oli jotain kärhämää tulevaisuuden suunnasta. Joku voisi kertoa tästä tarkemmin, jos on tietoa. Nettisivulta löytyy selventävä organisaatiokaavio.
https://www.tradeka.fi/osuuskunta-tradeka/organisaatio-ja-hallinto
Jokaisella jäsenellä on pelkästään Tradekan salkusta noin 2800 euron osuus. Jäsenyys maksaa reilut 30 euroa. Mikäli säätiöitä ei olisi Tradekaan voisi liittyä porukkaa, jotka haluaisivat purkaa osuuskunnan ja myydä liiketoiminnat. Rahat voitaisiin sitten jakaa jäsenten kesken. Mitään tämä tapaista pikavoittoa Tradekaan liittyessä tuskin saa. Säätiöt pitävät siitä huolen. Pelkäsivät kuulemma, että Perussuomalaiset valtaisivat osuuskunnan. Minusta olisi kuitenkin mielenkiintoista nähdä osuuskunnan aatteellinen eriytyminen näistä säätiöistä. Nyt ollaan hyvin kaukana tästä.
Mitään kärhämää ei ole ollut vaan pelko osuuskunnan valtaamisesta.
Pohdin vain, onko säätiöthän liittyvät tuohon liiketoimintaan, mutta itse osuuskunta on jäsenvetoinen ja sitä säätiöt eivät ole turvaamassa. Saa korjata, jos ymmärsin väärin. Voisiko siten edelleen edellinen skenaario olla mahdollinen eli osuuskunnan valtaus ja liiketoiminnan myynti?
Varmaan osuuskunnan purku ja liiketoimintojen myynti on teoriassa mahdollista. Jos nyt otetaan tässä skenaariossa alkuasetelmaksi, että säätiöt ovat toista mieltä kuin osuuskunta, niin liiketoimintojen myynti olisi hankalaa, jos säätiöt jäisi edelleen omalta osuudelta omistajaksi ja päätösvallan enemmistöksi. Olisi varmaan vaikea löytää ostajaa liiketoiminnalle, johon ei saa päätösvaltaa. Punapääoman linnake on siis rakennettu siten, että varallisuus ja päätöksentekovalta on erotettu toisistaan.
Tradeka nostaa tuotto-osuuksien tuottotavoiteen 5,75 prosenttiin:
“Jäsenistö on ottanut tuotto-osuuksien merkintämahdollisuuden hyvin vastaan. Kaikkiaan tuotto-osuuksia on merkitty noin kuuden miljoonan euron edestä. Osa on merkinnyt enimmäismäärän kerralla, mutta monet jäsenistä ovat löytäneet tuotto-osuudesta pitkäjänteisen säästämisen muodon ja he tekevät merkintöjä säännöllisesti”, Puro sanoo.
Tradeka liittyy Laboreen, joka on ollut alunperin KAMALA (Kansan Markkinatutkimuslaitos) , johon Tradekan edeltäjän Kulutusosuuskuntien Keskusliitto kuului:
Toinenkin uutinen oli:
Q4:n osavuosikatsauskin on julkaistu:
Tradekan sijoitus ja ruuan verkkokauppa Kauppahalli24 lopettaa toimintansa:
Luo uutta - kategorian sijoitus
Kategoriaan kuuluvat pääomarahastosijoitukset mm. ICT-, cleantech- ja media-alan rahastoihin, Seulo-palvelut Oy (Kauppahalli24) sekä FIFAX Ab. Kategorian kaikki sijoitukset listattuna täällä.
Tämä oli myös yksi Tradekan jäsenen vuosieduista:
Suurin muutos taitaa olla tuon vuosiedun loppuminen. Sijoitus on varmaan pieni ja Seulo-Palvelut Oy jatkaa muuta toimintaa eikä ole menossa konkurssiin. S-ryhmää ja Keskoa ei pysty Suomessa haastamaan verkkokaupassakaan.
