Osuuskuntien tuotto-osuudet

Avataanpa ketju osuuskuntien tuotto-osuuksista, joita on palstalla joissain ketjuissa ohimennen sivuttukin. Kaiken kansan ulottuvilla olevista firmoista noita omistaja-asiakkailleen tarjoavat kaikkien tuntema Osuuspankki sekä punakone Tradeka.

Osuuspankin tuottotavoite on ollut aiempina vuosina 3,25 %. Tältä vuodelta OP pyrkii maksamaan vielä pankkiryhmän 120-vuotisjuhlien kunniaksi 1,2 %:n lisätuoton, eli kokonaistuotto olisi 4,45 %. Viime viikolla OP ilmoitti, että se nostaa ensi vuoden tuottotavoitteen 4,5 %:iin. Noin laajemmin OP avaa voitonjakopolitiikkaansa: “pyrimme maksamaan Tuotto-osuuksille tuottoa vähintään 1-2 prosenttiyksikköä yli Suomen valtion 10 vuoden viitelainan keskimääräisen koron”.

Tradekalla aiempi tuottotavoite on ollut 3,5 %. Tällä viikolla osuuskunta kuitenkin ilmoitti nostavansa tuottotavoitteen 4,75 %:iin. Valitettavasti Tradeka ei ole avannut OP:n lailla voitonjakopolitiikkansa periaatteita. No ehkä se on hiljaisesti se, että pyritään nokittamaan OP.

OP:n tuotto-osuuksista löytyy lisätietoa pankin sivuilta: Tuotto-osuus - sijoita omaan pankkiisi | OP

Tradekan tuotto-osuuksista löytyy oiva blogiteksti Downshiftaus - Elämän Leppoistaminen: Tradeka Tuotto-osuus - Kannattaisiko sijoittaa? . Tässä puolestaan firman oma sivu aiheesta: Tradekan tuotto-osuus | tradeka.fi

Tuotto-osuuksien ehdoton valtti on niiden verotus: “Tuotto-osuutta verotetaan kevyemmin kuin useimpia muita sijoitustuotteita. Tuotto-osuudelle maksettava korko on pääomatuloa ja korosta toimitetaan 7,5 prosentin ennakonpidätys 5000 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta 25,5 prosenttia.” (Lähde: OP)

Kovin lyhytaikaisiksi sijoituksiksi tuotto-osuudet eivät sovellu, sillä ne irtisanoessasi saat rahasi takaisin vasta seuraavan vuoden lopulla. Ts. jos tänään irtisanot tuotto-osuudet, palautuu niistä rahat sinulle vuodenvaiheessa 2023-2024. Jos irtisanominen venyy vaikka ensi tammikuun alkuun, palautuu rahat sinulle vuodenvaihteessa 2024-2025. Korkoa tuotto-osuuksista maksetaan aina siihen päivään saakka, kunnes rahat on palautettu.

Tuottotavoite on vain tavoite, eli siihen liittyy riski siinä missä yritysten osingonmaksuunkin. Käytännössä osuuskunnan ovat kuitenkin pysyneet tavoitteessaan, sillä siitä poikkeaminen johtaisi väistämättä tuotto-osuuksien laajamittaiseen irtisanomiseen ja pysyvään mainehaittaan.

Tuotto-osuuksien merkitseminen edellyttää osuuskunnan jäseneksi liittymistä. Useimmilla Osuuspankeilla kertaluontoinen jäsenmaksu on yleensä 100 euroa ja Tradekalla se on 33,64 euroa. Jäsenmaksut saa takaisin osuuskunnista erotessa. Osuuspankin jäsenyyden merkittävin hyöty on edullisemmat pankkipalvelut ja OP-bonusten kertyminen. Tradekan jäsenyys taas tarjoaa alennuksia osuuskunnan palveluista sekä omasta mielestäni merkittävimpinä etuina parinkympin ravintolalahjakortit vuosittain sekä Kuluttaja-lehden digiversion maksuttomuuden.

Itse olen hajautuksen nimissä sijoittanut jonkun verran myös osuuskuntien tuotto-osuuksiin.

16 tykkäystä

Eikö ketjun otsikkoa kannattasi muuttaa s.e. käsittelee myös muita yleisesti saatavilla olevia osuuskuntia? Näistä varmasti suosituimpana on S-ryhmän eri alueosuuskunnat.

1 tykkäys

Vaihdoin otsikkoa. S-Ryhmässä ei kai ole voinut merkitä tuotto-osuuksia, mutta jotkut ovat maksaneet korkoa osuuspääomalle?

Jos näitä vastaavia tuotto-osuuksien tarjoajia löytyy enemmänkin, niin lukisin niistä mielelläni täällä.

2 tykkäystä

Osuuskuntien jäsenosuudet vaikuttavat olevan osakesijoituksen ja korkosijoituksen välimuoto. Epävarma tuotto-odotus muistuttaa osakesijoitusta mutta pääomaturva korkosijoitusta. Osuuskunnat tarjoavat myös bonuksia, eli alennuksia tarjoamistaan palveluista. Alennukset tulee siis kilpailukykyisistä markkinahinnoista, mitä voi pitää varsin houkuttelevana. Bonusten määrä riippuu omistaja-asiakkaiden määrästä. Mitä enemmän omistaja-asiakkaita, sitä suuremmalle joukolle bonukset “dilutoituu”. Tämä näkyy siinä että Tradekalla on paljon paremmat edut kuin S-ryhmällä.

Osuuskunnat ovat vasemmistohengessä epävarmoja kapitalisteja. Tehdystä liikevoitosta liikeylijäämästä jaetaan takaisin asiakkaille ja pienempi osuus tulee tuotto-osuuksien haltijoille. Vaikka pääoman saa takaisin erotessaan, sen ostovoima on kärsinyt inflaatiosta. Kannattaa siis miettiä myös omia kulutustottumuksiaan jos harkitsee osuuskuntaan liittymistä, kun siitä se suurin hyöty tulee.

1 tykkäys

Metsäliitto on tuottajaosuuskunta, jonka perusosuuksille maksetaan n. 5,5 - 7,5% korkoa. Viime vuodelta korkoa maksettiin 6,0%.

Perusosuuksien määrä riippuu omistetun metsän määrästä ja sijainnista. Minimiedellytys on 3 ha talousmetsää.

Jos metsää on yhtään isompi määrä, perusosuuksien määrä on helposti useita tuhansia euroja.

2 tykkäystä

Jos me nyt mietitään sen osuuskunnan liittymismaksun tuomaa hyötyä, niin OP:ssä se hyöty on suoraan sidoksissa palveluiden käyttöön. Tradekan kohdalla en itse juurikaan osuuskunnan palveluita käytä, mutta jos sillä 33 euron osuusmaksulla saa joka vuosi esim. juuri ne 20 euron ravintolalahjakortit (mikä kohdallani tarkoittaa paria ilmaista Burger King -ateriaa vuodessa; ja juuri enempää hamppariravintoloissa ei sitten tulekaan käytyä) ja Kuluttaja-lehden ilmaistilauksen, niina aika hyvää vastinetta tulee rahalle.

Mutta tuossa mennään vähän eri teemaan kuin tuotto-osuudet. Osuuskuntien jäsenedut sinällään on sekin oikein hyvä aihe.

En huomannut, että alkuperäinen otsikko koski vain tuotto-osuuksia. Jos rajataan vain tuotto-osuuksiin, sitten S-ryhmä ei taida tähän kuulua - tosin tässä voi olla paikallisten osuuskuntien välillä erojakin.

Eri S-osuuskuntien perusjäsenyydeelle on kyllä korkoa saanut. Historiallisesti korkotuotot olivat jopa todella loistavia(joillain jopa yli 10% pääomalle), eivätkä edellyttäneet ostoja ko. osuuskunnan alueeulta. Muutama vuosi sitten niistä ei tarvinnut maksaa verojakaan. Mutta nyt korkoja maksaa enää huomattavan harva. Olenkin miettinyt pitäisikö purkaa nuo ylimääräiset jäsenyydet.

Mitä tulee alkuperäiseen otsikkoon, niin uskoakseni osuuskuntia löytyy suomesta aika paljon. Sellainen löytyy itseltäkin perhepiiristä ja on kaikennäköisiä tieosuuskuntia yms. Joillain näistä lienee myös tuotto-osuuksia. Useimpiin näistä ei kuitenkaan voi liittyä vapaasti kuka vain eli eivät ole yleisesti saatavilla sijoituskohteina.

1 tykkäys

Alkuperäinen otsikko oli muuten sama kuin nyt, paitsi sulkeissa mainittiin Tradeka ja OP.

Jep. Osuuskuntia maassa riittää. Mutta tällaisia kaiken kansan sijoituskohteita on nähdäkseni vain OP ja Tradeka. Edellä mainittu Metsäliitto olisi tietenkin loistava vaihtoehto, jos sattuisi omistamaan metsää.

Ps. Se S-junan vauhti on tosiaan tainnut hyytyä aika pahasti: Yleisön pyynnöstä: S-juna 2021 - Vieläkö irtoaa osuusmaksun korkoja?

1 tykkäys

Hyvää pohdintaa osuuskuntien tuotto-osuuksista. Valtaosa suomalaisista ei halua mitään osakemarkkinariskiä, koska väliaikainenkaan -40% kurssilasku ei yksinkertaisesti kiinnosta. Aiheuttaa liikaa stressiä ja omaa elämänlaatua ei haluta heikentää tällaisella. Kun kurssiromahduksen syytä ei usein ymmärretä (onko väliaikainen “vain” vuosia kestävä tilanne vai pysyvä kurssilasku), osakkeet menevät varmuuden vuoksi myyntiin kurssilaskun jälkeen, jotta päästään henkisesti epämukavasta tilanteesta eroon.

Tällaisille ihmisille näitä tuotto-osuuksia voinee suositella harkiten, osan pankkitilillä olevista rahoista voi ohjata tuotto-osuuksiin jos tietää, että lähivuosina rahoja ei tarvitse.

Täysin riskitön ei ole, mutta OP:n kohdalla on tämän päivän tiedoilla hyvin hyvin vaikea nähdä lähitulevaisuutta, jossa korkoa ja pääomaa ei pystyttäisi palauttamaan. Osuuspankki on kuitenkin markkinajohtaja Suomessa ja bisnes hyvin kannattavaa. Vaikka moni muu pankki kaatuisi, Osuuspankki on siellä turvallisessa päässä riskimittarilla. Mainehaitta olisi niin valtava, että tällaista julkisuutta ei tietenkään haluta muuten kuin maailmanloppu-skenaariossa.

Tradekan sijoitussalkku on sen verran kunnioitettava kooltaan, että tuotto-osuuden koron maksaminen tuskin tuottaa ongelmia. Operatiivinen liiketoiminta ei tuotollaan häikäise, mutta tosiaan pelkällä sijoitussalkun huonollakin tuotolla saa helposti koron maksettua tuotto-osuuksia hankkineille osuuskunnan jäsenille. Yllätyin, että tuotto-osuuksia on vain vähän ulkona. Luultavasti valtaosa Tradekan jäsenistä on melko köyhiä tai eivät ole perehtyneet asiaan ja siksi tuotto-osuus ei ole saavuttanut suurta suosiota.

Sinänsä loogista, että kuluttajaosuuskunnan tuotto-osuus ei välttämättä kiinnosta, mutta Osuuspankissa jos omat rahat ovat pankkitilillä jo entuudestaan, niin tuotto-osuuksia on psykologisesti helpompi ostaa tutun pankkivirkailijan suosittelemana.

Itseäni tuotto-osuudet lähtökohtaisesti kiinnostavat. Kuitenkin rahaa on rajallinen määrä ja omani olen laittanut osinkostrategialla pörssiosakkeisiin. Ei ole enää ylimääräistä rahaa, jota laittaa tuotto-osuuksiin. Tulevina vuosina voin kyllä harkita korkotason muutoksista riippuen.

4 tykkäystä

Olipa osuuskunnan taloudellinen asema millainen tahansa, on muistettava, että tuotto-osuudet ovat oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Kuten osakesijoituksiin, myös niihin liittyy riski sijoitetun pääoman menettämisestä. En itse jaksa kiinnostua sijoituksesta, jonka bruttokorko on samaa luokkaa T-Billien kanssa. Tuotto-osuudet ovat lisäksi epälikvidejä kohteita, joista rahoja joutuu odottelemaan lunastuksen yhteydessä pitkään. Joutuivatpa Osuuspankin osuuksiin sijoittaneet odottamaan myös vuoden 2019 koron maksamista vuoteen 2021 asti toimialakohtaisen riskin realisoiduttua.

Toinen kysymys on, kenen asialla osuuskunnat ovat todellisuudessa. Jokainen voi pohtia, kuinka motivoituneesti mm. Marxin tuotannon julkaisemista rahoittanut Tradeka huolehtii tuotto-osuuksiin sijoittaneiden tuottotasosta. Toisaalta Metsäliitto osallistui kartelliin, joka vahingoitti sen omia, puuta myyviä omistajiaan. Kartellin tultua ilmi osuuskunnan johto ei mennyt vaihtoon.

Olen toistaiseksi löytänyt tarpeeksi suuremman tuottopotentiaalin sijoituskohteita, etten ole käyttänyt aikaa Osuuspankkien tai Tradekan tilinpäätösten tulkintaan. Arvonnousua tuotto-osuuksista ei ole tulossa luovutusrajoitteen takia. Rahastokorotuksen mahdollisuus lienee rajattu pois tuotto-osuuksilta, vaikka sellainen päätettäisiin toteuttaa perusosuuksille.

Anders Oldenburg on hienosti arvioinut Osuuspankkien tuotto-osuuksien kiinnostavuutta sijoituskohteena Phoebus-blogissaan: Vko 16/22: Pankit/osuuskunnat – Seligson

4 tykkäystä

Näin tapahtui. Mielestäni realisoitunut riski oli tuossa tapauksessa kohtuullisen maltillinen, ja kun maksusiirtymä oli EKP:n määräyksistä johtuva, ei se nyt suoranaisesti myös syönyt ainakaan omaa luottamustani Osuuspankkia kohtaan. Pankkitoimialan erityispiirteistä se kyllä muistutti.

Tuotto-osuuksien korkomenojen pienuus ja tuottotavoitteesta lipeämisen mainehaitan huomioiden en olisi kovinkaan huolissani motivaatiosta. Enemmän huomio kiinnittyy siihen, että Tradekan oma liiketoiminta ei kauhean hohdokkaalta näytä. Eli osuuskunnan tulos tulee, jos on tullakseen, lähinnä sieltä sijoituspuolelta.

Teksti on pankkiriskin avaamisen kannalta mielestäni ihan ansiokas. Moitteita voi antaa siitä, että siinä sivuutetaan kokonaan se olennainen peruste sijoittaa tuotto-osuuksiin, eli tuottojen matalampi verotus 5000 euron vuosituloihin saakka. Lisäksi tuo mainittu tuottoraja 2,75% – 3,75% ei pidä enää tässä hetkessä paikkaansa, vaan OP:n tuottotavoite ensi vuodelta on nostettu 4,5 %:iin. Olettaa voisi, että nostopaineita on edelleen, jos euriborit säilyy tällä tasolla tai korkeammalla.

Kirjoitus on laadittu rahaston näkökulmasta, jolloin verotus on luontevaa sivuuttaa. Nykyisellä kurssitasolla ja kevään 2022 osingolla esimerkiksi Nordean netto-osinko on suurempi kuin OP:n tavoittelema korko nettona. Aktia ja Ålandsbanken pääsevät samalle tasolle OP:n kanssa. Toki voitonjako on vain yksi tekijä sijoituspäätöksen muodostamisessa.

Tuottotavoite on noussut, mutta samalla vertailukohtana käytetyn rahaston YTM on noussut 8,6 prosenttiin. Jos nostopaineita on edelleen, se heijastunee myös verrokeilta vaadittavaan tuottotasoon.

1 tykkäys

Rahaston näkökulmasta olennaisin tuli esille jo ensimmäisessä lauseessa: “Emme voi sijoittaa osuuspankkeihin, joten en ole puhunut niistä sijoituskohteena”. Mutta ne jotka voivat sijoittaa, niille se verotus on nähdäkseni aivan olennainen seikka aiheessa.

Varmasti näin. Itsellänikin toki on osakemarkkinoilla enemmän rahaa kiinni kuin tuotto-osuuksissa, joten näen tuon sijoitusmuodon lähinnä yhtenä lisävaihtoehtona sijoittamiselle esim. osakkeiden ja asuntojen rinnalla. Ja tällaiselle itseni kaltaisille korkeintaankin keskitason sijoittajille kuluva vuosi on jälleen kerran muistuttanut, että hajauttaminen ja riskienhallinta on ihan kannattavaa.

1 tykkäys

Rahasto voi sijoittaa tuotto-osuuksiin, kuten lainaamaasi virkettä seuraavasta ilmeni, mutta korko, kuten useimmat muutkin sijoitustuotot, on sille verovapaata tuloa. Siksi aihe on sivuutettu kirjoituksessa. Luonnolliselle henkilölle tilanne on toinen. Verotus on yksi tekijä sijoituksen kannattavuutta arvioitaessa.

Osuuskuntien tuotto-osuudet ovat vain niiden jäsenten merkittävissä. OP:ssä “Omistaja-asiakkaaksi voi liittyä OP Ryhmän palveluja käyttävä henkilö, yhteisö tai säätiö kansalaisuudesta riippumatta”. Tradekassa “Osuuskunnan jäseneksi voi liittyä jokainen 15 vuotta täyttänyt yksityinen henkilö”.

Ja kun Metsäliittoa edellä sivuttiin, voit liittyä “Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäseneksi, kun omistat vähintään kolme hehtaaria metsämaata Suomessa.”

Oldenburg kirjoitti seuraavasti: “Emme voi sijoittaa osuuspankkeihin, joten en ole puhunut niistä sijoituskohteena. Voimme sijoittaa niiden tuotto-osuuksiin, mutta ne eivät tee meistä omistajia. Ne ovat riskipitoisimpia pääomalainoja, joita pankki ei vain halua kutsu pääomalainoiksi.” Asialla ei liene kovin suurta merkitystä ketjun aiheen kannalta.

Totean lopuksi, että on positiivista, että sijoittajilla on mahdollisuus valita erilaisin yhtiömuodoin toteutettujen sijoituskohteiden välillä. Tuottajaosuuskuntien jäsenyyksissä on tyypillisesti muitakin etuja osuuspääoman koron lisäksi.

Lisäksi vastaavankokoista korkoa saa kun tekee puukauppaa, voi halutessaan jättää puukaupparahat kasvamaan kokonaan tai osittain tuota korkoa, ja maksaa verot vasta ulos nostaessaan. Lisäksi saa toteutuneen kuutiomäärän mukaan vuosittaisen summan / kuutio seuraaville neljälle vuodelle. tämän hetkinen bonuskorko 0.15 eur / m3 / vuosi.

Tämän vuoden perusosuuksien korko tulee olemaan kovempi kuin viimevuoden, enkä ihmettele jos tavoitellaan 7,0-8,0 prosentin vuosikorkoa vaikka onkin ollut isoja investointeja.

1 tykkäys

Miten nuo Tradekan 20 euron lahjakortit saa? Ei ole näkynyt muutakui jotain Burger Kingin tyhjänpäiväisiä pikku alennuksia ?

Kerran vuodessa tulee jäsenkirje, jossa nuo lahjakortit on mukana.

1 tykkäys

Tradeka lähettää kerran vuodessa jäsenilleen kirjepostilla jäsenkirjeen, jossa kerrotaan osuuskunnan jäsenyydestä ja sen eduista. Kirjeen mukana on myös etukuponkeja, jotka käyvät maksuvälineinä Restelin ravintoloissa. Etukuponkeja ei voi vaihtaa rahaksi tai lahjakorteiksi. Muistathan esittää jäsenkorttisi kuponkien kanssa.

Vuoden 2023 jäsenkirje postitetaan koteihin loppukesästä.

2 tykkäystä