Nyt sekä talousjohtaja, että toimitusjohtaja jättävät Outokummun. Mielestäni Outokumpu on tässä se joka kärsii, vaikka molempia on eri palstoilla arvosteltu milloin mistäkin syystä. Itse pidän Malisen toimeenpanemaa yli tuhannen hengen (>10% henkilöstöstä) saneerausta, tilanteessa jossa kaksi edeltäjää oli jo ”saneerannut” yhtiötä yhtenä viime aikojen parhaiten toteutetuista vähennyksistä. Leikkauksista päättämiseen ei tarvita suurta osaamista, mutta sen kohdistamiseen niin, että yritys toimii vielä niiden jälkeenkin ongelmitta kylläkin. Paras osoitus siitä on Malisen uusi entistä vaativampi työpaikka.
Ensikommentit toimitusjohtajan vaihdokseen liittyen
“uskomme yhtiöllä olevan hyvät edellytykset löytää edellisen toimitusjohtajan korvaaja suhteellisen nopealla aikataululla”
Johtuuko tämä usko Suomen houkuttelevasta verotuksesta vai Tornion / Helsingin loistavasta sijainnista ja ilmastosta tai ehkä ruostumattoman teräksen houkuttelevuudesta toimialana 
Vakavasti puhuen ei tuolta hallituksesta tule ehkä kauheasti todellisia kanditaatteja mieleen.
Johtoryhmästä:
- Weinert vetää pohjois-Amerikkaa semi-itsenäisesti ja vaikea nähdä, että eri mantereelta otettaisiin koko konsernin toimariksi? Pitäisin paljon todennäköisempänä, että Americas jatkaa ennallaan ja TJ otetaan Euroopasta.
- Vanha talousjohtaja pakeni juuri, joten ei ole ketään pyrkimässä tyypillistä kanavaa talousjohtajasta toimitusjohtajaksi.
- Wass tai Sassi?
Onko tässä todennäköisin lopputulema, että headhuntataan joku palkkasoturi toisen yrityksen johtoryhmästä tai toimitusjohtaja, vrt case Roeland Baan?
Haha, joo juurikin noista mainitsemistasi syistä 
Vakavasti ottaen, Malinen on toiminut noin 4 vuotta johdossa, joten uskon hallituksen valmistelleen jonkinlaista seuraajasuunnitelmaa. Ei siis sen takia, että olisivat miettineet vaihtavansa toimitusjohtajaa, mutta kyllähän ison yrityksen toimarin pestit keskimäärin about noin pitkään kestää (lonkalta ammuttu, en ole tarkkaan laskenut). Silloin kotiläksyn tehneellä hallituksella pitäisi olla jotain suunnitelmia tämmöisen tilanteen varalle. Lisäksi arvioisin, että kyllä ison rosteriyhtiön toimarin paikka on sellainen, mihin tulijoita riittää.
En lähde arvailemaan, mistä toimari tulee, mutta en ole välttämättä kovinkaan eri mieltä noista nostoistasi tai ainakaan kaikista niistä
Hmm… Tämä herättää kysymyksiä myös. Ensinnäkin Outokumpua koskien yhtiöhän on siirtymässä seuraavaan strategiseen vaiheeseen ja tämä vaatii kenties erilaista vetäjääkin? Voisiko kuvitella tässä seuraavassa vaiheessa vaadittavan enemmänkin johtajaa joka kykenee viemään esim. vaikka circle greeniä markkinoille vahvemmin? Eli kenties enemmän myynti ja asiakaskeskeinen kehitys fokus haussa?
Sitten kenties vähemmän yhtiöön liittyviä omia pohdintoja tai havaintoja:
- Mietin yhtiökokouksessa Pian esityksessä olleen jo vähän sellaista TJ taso katsauksen otetta. Muistan miettineeni että näinköhän tässä on seuraaja. Mutta sitten tulikin ilmoitus Pian lähdöstä ja vieläkään ei ole ainakaan itselle selvinnyt minne hän suuntaa.
- Yhtiökokouksessa nostettiin videon avulla myös esille kuinka yhtiö haluaa kasvattaa tulevia johtajia ja videossahan oli useampia johtoryhmästä seuraavien tasojen johtajia. Eli jonkinlaista suunnittelua on yhtiössä tehty.
- Onko Malinen nähtävä muutosjohtajana? Eli kun yhtiön tehokkuutta tulee parantaa voimakkaammilla toimilla ja löytämään oikea latu tulevaisuuteen.
Spekulointia… Lähtikö Pia vahingokseen liian aikaisin tietämättä, että kohta olisi latu auki ylennykseen CFO–>CEO:ksi?
V: tuskin. Kun Malisen lähtö tuli nyt julkisuuteen, on se yhtiön sisällä tiedetty jo hyvän aikaa. Joten joko Pia sai sattumalta samaan aikaan erittäin houkuttelevan tarjouksen tai muuten tiesi, että CEO-pesti on jonkun muun ja totesi: “pitäkää tunkkinne”.
Tämä ei välttämättä ole huono juttu, jos valinta on tosiaan Piaa parempi. Ja jos veikataan Pian lähdön perusteella valinnan olevan tehty, voi uusi nimi olla julki nopeastikin. Mikäli seuraaja tulee talon sisältä, voitaneen se julkistaa jo seuraavan rapsan yhteydessä.
Foorumeilla Nesteelle toivottiin ehkä reilusti kovempaa pelintekijää mitä nyt saivat. Tässä on nyt sopivan hämmentynyt olo, mutta jotenkin on luottavainen olo että seuraava TJ olisi kovempi tekijä viemään firmaa seuraavalle tasolle. Malinen on nyt parissa viime pestissä profiloitunut ehkä tehostajaksi kulujen karsimisen puolesta ja siitä krediittiä vaikka paskaa niskaankin Postin ajoilta tuli (ehkä oikeutetusti).
En onnistunut oikein missään vaiheessa saamaan kuvaa siitä viime talven (?) miljardin arvoisesta investoinnissa Amerikassa, mitä ei sitten kuitenkaan ollut tarve tehdä. Ei herättänyt luottamusta.
ArcelorMittal tarjoili tänään toisaalla hivenen paremmin osarin mitä odotettiin. Antoi suhteellisen hyvää näkymää tälle vuodelle teräsmarkkinan osalta. Lupailee toivottavasti hyvää Outokummunkin osariin.
Mielenkiintoinen tulos ja tuloslive odotettavissa
-Tornion lakkojen vaikutukset
-Acerinoxin 3kk jo kestäneiden lakkojen vaikutus markkinaan
Tosin parivaljakko Malinen / Forsell on tyypillisesti ollut hyvin varovainen kommentoimaan markkinoita, ja muutenkin näkymien suhteen varovainen.
Malisen lähtö on niin tuore, että valitettavasti uusi TJ ei kyllä tiedossa vielä ensi viikolla, ainakin tiedotteen mukaan “prosessi seuraajan löytämiseksi” vasta aloitettiin välittömästi
Heikki jatkaa tehtävässään enintään kuuden kuukauden ajan tai kunnes hänen seuraajansa toimitusjohtajana on valittu. Prosessi hänen seuraajansa löytämiseksi aloitetaan välittömästi.
Valitettavasti SSAB:n Martin Lindqvist on jo 62 vuotta, ja aikoo panostaa hallitus- ja neuvonantajahommiin.
Tulos tulossa, mutta siihen alle vähän parannustavoitetta päivitetään.
Vähän epäselvää kuitenkin, että millä rivillä tuloslaskelmassa nämä monet säästöohjelmat näkyvät. Ovatko ne kuitenkin enemmän kustannusnousujen taklausta kuin todellisia säästöjä? Vai menevätkö säästöt aina asiakkaille? Vai nostaako Outokumpu ylisyksistä EBITDA-tavoitettaan?
Outokumpu nostaa käyttökatetavoitettaan 150 miljoonalla eurolla kilpailukyvyn parantamiseksi entisestään
Outokumpu on edennyt vahvasti strategian toisen vaiheen toteutuksessa ja saavuttanut käyttökatetason parannustavoitteensa etuajassa. Vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen lopussa Outokummun käyttökatetason kumulatiivinen parannus oli 233 miljoonaa euroa strategian toisen vaiheen käynnistyttyä. Strategian toinen vaihe jatkuu vuoden 2025 loppuun.
Outokumpu painottaa yhtiön vahvaa keskittymistä jatkuvaan parantamiseen ja nostaa siksi alkuperäisen 200 miljoonan euron vuotuisen käyttökatetason parannustavoitteen 350 miljoonaan euroon. Yhtiö odottaa saavuttavansa käyttökatetason lisäparannuksen kehittämällä toimintojensa tuloksentekokykyä ja tehokkuutta entisestään sekä keskittymällä liiketoiminnan kaupallisen puolen vahvistamiseen.
“Kannattavuuden jatkuva parantaminen on elintärkeää – niin varmistamme kilpailukykymme syklisessä ruostumattoman teräksen teollisuudessa, jossa kilpailu on kovaa. Strategian toisen vaiheen alussa meillä oli kunnianhimoinen tavoite käyttökatetason parantamiseksi, mutta vasta matkan aikana näimme, mihin kaikkeen todella pystymme. Siksi olemme päättäneet nostaa tavoitettamme 150 miljoonalla eurolla ja haastaa osaamistamme entisestään”, Outokummun toimitusjohtaja Heikki Malinen sanoo.
Outokummun muut taloudelliset tavoitteet strategian toisen vaiheen aikana säilyvät ennallaan. Muut taloudelliset tavoitteet ovat korollisen nettovelan ja käyttökatteen suhde alle yhden tavanomaisessa markkinatilanteessa, 600 miljoonan euron käyttöomaisuusinvestoinnit seuraavien kolme vuoden aikana sekä tasainen ja kasvava osinko.
Tulihan se tuloskin ulos.
Eipä hääppöiset luvut, mutta eivät kyllä olleet odotuksetkaan. Näkymätkin varovaisen laveat, kuluvan kvartterin käyttökate sama tai kasvaa. Juuri nyt kaudesta kulunut 37/90 pv, eli 41%. Eli kuvastaa joko toimialan epämääräisyyttä, johdon luottamusta omaan suoritukseensa, tai pienten asioiden lankulle osumista
Vuoden 2024 ensimmäinen neljännes lyhyesti
• Ruostumattoman teräksen toimitukset olivat 444 000 tonnia (505 000 tonnia)*.
• Oikaistu käyttökate oli 38 milj. euroa (204 milj. euroa).
• Käyttökate oli 37 milj. euroa (198 milj. euroa).
• Sijoitetun pääoman tuotto oli -5,7 % (18,4 %).
• Vapaa rahavirta oli -26 milj. euroa (160 milj. euroa mukaan lukien lopetetut toiminnot).
• Osakekohtainen tulos oli -0,05 euroa (0,22 euroa).
• Viimeisin osakkeiden takaisinosto-ohjelma saatiin päätökseen 29.2.2024, ja Outokumpu hankki ensimmäisen neljänneksen aikana 8 357 545 osaketta.
• Suomen poliittisen lakon vuoksi Outokumpu antoi maaliskuussa kaksi negatiivista tulosvaroitusta.
• Raportointikauden jälkeen varsinainen yhtiökokous hyväksyi 4.4.2024 vuodelta 2023 maksettavaksi osinkoa 0,26 euroa osakkeelta. Osingot maksettiin huhtikuussa.
Lakot kyllä pilaa ikävästi sekä Q1 että Q2 tulosta. En mä tästä osarista mitään erityisen hienoa löydä. En nyt toisaalta mitään negatiivista yllätystäkään.
Malinen hyppää laivasta kyllä oivalla hetkellä. Europen lähes nollaan painunutta käyttökatetta voi jollain lailla laittaa Suomessa olleiden lakkojen syyksi. Sen sijaan Americasin osalta selitys ei päde. Käyttökate laski 68 milj. eurosta 24 milj. euroon. Toisin sanoen, vaikka toipumista näyttäisi hieman olevan luvassa, on markkina hyvin erilainen mitä muutama vuosi sitten. Outokummun onneksi velkalasti ehti sulaa, eikä yltiöpäisiä investointeja tai yritysostoja tehty. Malinen osaa kyllä leikata kustannuksia ja divestoida, mutta visiönäärinä en häntä näe Outokummun tai Nesteen johtajana.
Tässä Heikin ja Pian haastis. Pia siirtyy tästä seuraaviin haasteisiin, mutta Heikin kanssa pitäisi vielä olla vielä elokuussa haastis Outokummun merkeissä. 
00:00 Q1 kuulumiset
01:30 Euroopan kehitys
04:40 Amerikka
08:10 Q2-ohjeistus
09:20 Kannattavuusparannus
12:15 Uusiin haasteisiin
Vahvistettu ei välttämättä niin yllättävästi, että EU-tulleja ei saa kiertää yrittämällä tuoda sanktioitua tavaraa toisen maan kautta, case Indonesia → EU via Taiwan / Vietnam / Turkki.
Mutta tärkeä havaita ja osoittaa että havaitaan, penalisoida nopeasti alustavasti ja lopulta vahvistaa.
Inderes: 4,50 (lisää) → 4,30 eur & lisää
Matala arvostus puoltaa hajautettuja lisäostoja
Yli syklin katsovaan tulostasoon suhteutettuna Outokumpu on mielestämme maltillisesti hinnoiteltu etenkin nettokassan puolelle asettuvan taserakenteen huomioivilla yritysarvopohjaisilla arvostuskertoimilla (P/E-kerroin ~ 7- 10x ja EV/EBIT ~4-6x). Tätä samaa arvostuskuvaa piirtää myös pitkän aikavälin historialliseen keskimääräiseen vapaaseen rahavirtaan suhteutettu arvostus (P/FCF vajaa 9x). Maltillista arvostuskuvaa ja toisaalta vahvaa tasetta peilaten pidämme osakkeen tuotto/riski-suhdetta houkuttelevana. Samalla muistutamme, ettei edellä mainitut arvonmääritysmenetelmät toimi ostojen ajoittamiseen, eikä seuraavan syklin käynnistymisestä ole erityisen selkeitä viitteitä. Tämä ja toimialan varsin syklinen luonne puoltavatkin mielestämme lisäostojen ajallista hajautusta.
JPMorgan maintained Outokumpu Oyj at ‘neutral’ with a price target of €3.4000 from a prior price target of €3.5000
Lähde Investing.com
Osuuspankki: osta ja 4,30, oli aiemmin lisää ja 4,40. Kuulemma heikkoutta hinnoissa, mutta pitkällä aikavälillä on odotuksissa tuloskasvua.
Q1-kysymys-vastausosiossa kohdasta 1 h 02 min eteenpäin (Outokumpu Oyj, Q1, 2024 - Inderes) Pia kertoo, että Outokummulla hallussa 33 milj. lappua, kun yht. n. 45 milj. lappua tarvitaan vaihtovelkakirjalainan kuittaamiseksi heinäkuussa 2025.
Aikaa siis 14 kk tehdä jotakin.
Sanoo sitten että mahdollisia ovat omien osakkeiden lisäostot ja sitten tietenkin myös muut keinot (eli lainan takaisinostot & suunnattu osakeanti), mutta tämä jää uuden CFO Marc-Simon Scharin kerrottavaksi jatkossa…
Hankalia nuo omien lisäostot, kun ostoaie-ilmoituksesta osakkeen kurssi voi harpata ylöspäin jopa kymmeniä prosentteja.
Miksi omien osakkeiden ostoaie nostaisi merkittävästi kurssia? Miten kävi edellisen osto-ohjelman kanssa?
Tuo on vain tapa siirtää pääomia omistajille, kuten osingotkin. Tässä tapauksessa jäljelle jäävät omistajat hyötyvät, jos osakkeita ostettiin aliarvostuksen vallitessa. Nykykurssilla omien ostot olisivat mielenkiintoisia, jos tasoa peilaa Outokummun yli syklin tuloskykyyn. Toisaalta edelleen nuo vain torjuvat vaihtovelkakirjan dilutoivaa vaikutusta.
Ja huom., kassasta häviää rahaa saman verran mitä omien ostoihin menee. Ja sen rahan osakkeenomistajat omistavat jo!