Outokumpu - Jatkuvaa vuoristorataa vai vakavasti otettava sijoituskohde?

Mitä osinkojen ennusteisiin tulee, niin ei niiden osalta mitään sen ihmeempää uutta kommenttia tullut, joten niiden leikkaus perustui puhtaasti pitkälti omiin arvioihin. Tämän taustalla on se, että nykyinen heikko sykli on jatkunut pidempään kuin aikaisemmin ajattelin, enkä odota mitään äkillistä käännettä lähikvartaaleina. Pitää myös muistaa, että jos hinnat ja volyymit lähtevät tästä nousuun ja tulos parantumaan, niin se sitonee tuttuun tapaan käyttöpääomaa ja sitä kautta myös meidän ensi vuoden kassavirran ennuste on heikko.

Oon lukuisia kertoja nähny analyysiuran varrella, kun ne osinkoennusteet pettävät etenkin syklisissä yhtiöissä. Nythän tuon 0,26 euron osingon maksaminen käytännössä edellyttäisi velkaantuneisuuden kasvattamista, kuten @Jukka7 nosti esiin. Outokummun historian tuntien en usko, että yhtiö tähän lähtisi. Pitää kuitenkin muistaa, että tuo 0,26 euroa vastaa reilua 100 miljoonaa. Nykyinen arvostus huomioiden näkisin mielelläni yhtiön myös ennemmin ostavan omia osakkeita kuin maksavan osinkoja.

19 tykkäystä

Toisaalta valtio omistajana haluaa osinkotuloja, vaikka ne firman kannalta eivät olisikaan niin järkeviä. Sitä ihmettelen ettei Outokumpu ole vielä siirtynyt maksamaan puoli- tai neljännesvuosiosinkoa, se tasaisi omistajille menevää kassavirtaa.

6 tykkäystä

Kiitos vastauksesta. Noin se varmaan menisi. Vaihtoehtoon b. jatkona todennäköisesti sitten olisi hallussaolevien omien osakkeiden mitätöinti, jolloin osakemäärä pienenisi sen noin 10 %. Tästä seuraten osakekohtaiset luvut parantuisivat samassa suhteessa, ja oletettavasti osakekurssikin saman verran. Molemmat vaihtoehdot ovat sinällään aivan ok tässä tilanteessa, kun tase on kunnossa. Tämä VVK on sen verran paljon aiheuttanut pohdintoja, että sinällään VVK:n poistuminen päiväjärjestyksestä on jo itsessään positiivinen seikka sijoittajien näkökulmasta.

3 tykkäystä

Outokumpu Q2’24: Valmiina uuteen nousuun (eng) - Inderes

Mielenkiintoisia kommentteja Maliselta liittyen jakeluvelvotteihin. Mielestäni tämä on asia mitä Outokummun täytyy pyrkiä hyödyntämään teräksen puolella ja pyrkiä kopioda Nesteen menestys vihreiden tuotteiden puolella. Tätä taustaa vasten en ole kovinkaan yllättynyt, että Malinen siirtyy Nesteen leipiin.

Outokummun Tornion tehdas on lokaatioltaan yksi maailman parhaista hyödyntämään vihreitä resursseja. Vihreyden ja Circle Greenin taloudellinen menestys vaatii kuitenkin aktiivista lobbaamista. Nesteen keissi on kuitenkin mahdollista toistaa Outokummun kohdalla.

Korkojen laskiessa ja Kamalan voittaessa vihreys luultavasti taas jälleen tuottaa P/E ja P/S kertoimien kasvua vihreiden yhtiöiden kohdalla.

6 tykkäystä

Hyppäsin Outsan kyytiin (keskihinta n. 3,38€) nimenomaan ensikevään tuhdit osingot sekä syklin parantuessa myös kurssinousu mielessä. Mutta alkuvärkytyksen jälkeen myönnän kyllä, että näillä kurssihinnoilla omien ostot alkaa vaikuttaa järkevältä pääomien allokoinnin kohteelta.

Varsin kannustavia analyytikkosuosituksia Outokumpu on saanut q2-osarin jälkeen. Markkinat voivat toki olla asiasta eri mieltä, varsinkin kun merkkejä paremmasta ei ole juuri vielä nähtävissä. Mutta varsin luottavaisena kohti tulevaa.

2 tykkäystä

Kyllä osingon pitäisi mennä nyt ainakin vaakasuunnassa.

Tämä alla oleva siis kopioitu Talouselämästä.

Malisen mukaan perusosan 0,25 euron osakekohtainen osinko on pohja osinkopolitiikalle, joka lupaa tasaista tai kasvavaa osinkoa vuosittain.

”Tämä 0,25 euroa on pohja, josta osinko kasvaa tai menee vaakasuunnassa sen mukaan, miten maailma menee eteenpäin. Tämä oli pohja, jonka halusimme muodostaa, ja katsomme, että tämä on realistinen taso nyt, kun yhtiön tasekin on näin vahva”, Malinen sanoo.

9 tykkäystä

Ketjun otsikkokin sen kertoo, että Outokumpu on jatkuvasti melkoisessa vuoristoradassa! Jos Outokumpu tekee tappiota, niin ei siitä voi vetää johtopäätöstä, että Outokumpu tekisi ikuisesti tappiota. Jos Outokumpu vuolee kultaa, niin ei senkään voi olettaa jatkuvan ikuisesti.

Nykyinen johto on tässä syklissä tehnyt hyvää työtä vahvistaakseen yhtiön tasetta. Juuri ennen rahoitusolojen voimakasta kiristymistä saatiin yhtiö nettovelattomaksi :+1:

Yhtiön arvona kannattaa tietenkin miettiä yritysarvoa; selkeintä on verrata mahdolliseen yritysostajan laskelmaan, ostamalla Outokummun saa kaikki Outokummun varat ja velat mukana.
Mutta me osakesijoittajat voimme yksinkertaisesti katsoa markkina-arvoa. Tuotot saa osinkoina yhtiöstä tai myymällä osakkeet pörssikurssiin.

Keräsin Outokummun vuosikertomuksesta ja Inderesin nettisivulta tällaisen taulukon:

2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024
markkina-arvo 1138 3541 3223 1312 1155 1326 2489 2101 1933 1388
nettotulos 86 144 392 130 -75 -114 553 1086 -111
PE-luku 13,2 24,6 8,2 10,1 -15,4 -11,6 4,5 1,9 -17,4

Kymmenessä vuodessa osakekannan markkina-arvo ei ole noussut juuri ollenkaan!
Nettovelkaa on alle 100 MEUR ja markkina-arvo on lähellä kaikkien aikojen pohjia!

Viimeisen yhdeksän vuoden aikana Outokumpu on tehnyt nettotulosta 2091 MEUR vs nykyinen markkina-arvo 1388 MEUR.
Parhaana vuotena tehtiin yli miljardi tulosta ja PE-luku oli alle 2 !

Osakemarkkinalla ei ole luottoa Outokumpuun ja osake hakataan kerta toisensa jälkeen pohjamutiin.
Outokummun hallitus on ymmärtänyt tämän ja yhtenä toimenpiteenä päätettiin pyrkiä tasaiseen / kasvavaan osinkoon:

image

Osakekurssi näyttää, että markkinat eivät usko Outokumpuun.
Ennusteiden mukaan analyytikot eivät ole missään vaiheessa uskoneet Outokummun lupauksiin kasvavasta osingosta.

Mielestäni yhtiön hirttäytyminen tällaiseen osinkolupaukseen oli alunperinkin tyhmä.
Parempi olisi opportunistinen lähestymistapa:

  1. Investoidaan sen verran kun täytyy + sen verran kuin on varaa ja hyviä kohteita
  2. Ostetaan omia osakkeita mitätöitäväksi, jos on “ylimääräistä” rahaa ja osake on riittävän edullinen
  3. Maksetaan “ylimääräinen” raha osinkoina, jos edellisten kohtien jälkeen rahaa on ja velkaa ei tarvitse lyhentää.

Osingon maksu on rahan siirtoa taskusta toiseen ja verojen maksamista välissä, totta.
Osinkoa ei kannattaisi maksaa, jos sitä varten tarvitaan lainarahaa, totta.

JA SILTI. Yhtiö on luvannut maksaa “tasaista ja kasvavaa osinkoa”.

Valitettavasti viimeinen 10 vuotta näyttää, ettei kukaan ole maksamassa Outokummun osakkeesta mitään hyvää hintaa, joten tuotot tullaan lähtökohtaisesti tekemään osinkoina (/omien osakkeiden ostoilla).
Tätä taustaa vasten peilaten, joko 0,05 € osinkoennusteella saa aasinhatun tai hallitus ja johto saavat aasinhatun, kun juuri on luvattu tasaista ja kasvavaa osinkoa ja lähes välittömästi osinko lopetetaan / romautetaan.

14 tykkäystä

"
Osakemarkkinalla ei ole luottoa Outokumpuun ja osake hakataan kerta toisensa jälkeen pohjamutiin.
Outokummun hallitus on ymmärtänyt tämän ja yhtenä toimenpiteenä päätettiin pyrkiä tasaiseen / kasvavaan osinkoon:
Mielestäni yhtiön hirttäytyminen tällaiseen osinkolupaukseen oli alunperinkin tyhmä.
Parempi olisi opportunistinen lähestymistapa:

  1. Investoidaan sen verran kun täytyy + sen verran kuin on varaa ja hyviä kohteita
  2. Ostetaan omia osakkeita mitätöitäväksi, jos on “ylimääräistä” rahaa ja osake on riittävän edullinen
  3. Maksetaan “ylimääräinen” raha osinkoina, jos edellisten kohtien jälkeen rahaa on ja velkaa ei tarvitse lyhentää.
    "

-Ilman vakaata osinkoa osakkeen pohjataso on jossain 2€ tienolla. Noilla kohdilla 1-3. vain varmistettaisiin vuoristoradan jatkuminen. Osinko on sykliselle yritykselle ainut käytettävissä oleva ja toimiva keino droppien pienentämiseen. Omien osto on hyvin epävarma ja kankea keino kuten on monissa firmoissa nähty. Se että markkina ei usko johdon puhetta vakaasta osingosta ei ole johdon vika, pörssissä vaan yleensä pärjää skeptinen optimisti, eli täytyy lähteä siitä että osinko ei pysy vakaan syklien yli. Toisaalta, nyt vasta keväällä testataan lupauksen pitävyys, myös laskusuhdanteessa, ja sen jälkeen markkina todennäköisesti tulee uskomaan jatkossa.

Muistan kyllä esim Verkkokauppa.com johtajan vakuuttava lupaus Inderes haastattelussa kasvavasta osingosta ja että yhtiöstä tulee ns. osinkokone, vuoden kuluttua siitä osinko nollattiin kokonaan.
Itse kyllä usko kumpuun tässä suhteessa ja pidän salkussa kevääseen saakka, mutta jos osinko laskee en tule omistamaan enää koskaan sen jälkeen.

7 tykkäystä

Onkohan tuo esittämäsi tarkastelukulma ihan oikea.

Lainaus Outokummun vuosikertomus 2023 Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2023 olivat 2 589 420 481,72 euroa sisältäen tilikauden 2023 voiton 75 000 000,00 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella maksetaan osinkoa yhteensä 0,26 euroa osakkeelta Eli taseessa oli voitonjakokelpoisia varoja reilu 2,5 miljardia euroa ennen viimekevään osinkoja.Eli varoja voitonjakoon on reilusti.

Toinen huomio on viime vuoden miinusmerkkinen tulos esittämässäsi taulukossa. Sen selitys on alla.Liiketoiminnan miinusmerkkinen tulos johtui alaskirjauksesta.

Vuonna 2023 Outokumpu teki hyvän oikaistun käyttökatteen haastavassa markkinaympäristössä ja säilytti taseensa vahvana.
Ruostumattoman teräksen toimitukset laskivat edellisvuodesta samalla, kun ruostumattoman teräksen toteutuneet hinnat laskivat
huomattavasti etenkin Euroopassa heijastaen heikkoa markkinatilannetta. Tilikauden tulos oli kuitenkin negatiivinen johtuen
pääosin Americas- liiketoiminta-alueella uudelleen neuvotellun kuumavalssaussopimukseen liittyvän alaskirjauksen vaikutuksesta.

Ja vielä kommentti tuohon markkina-arvoon.Outokumpu on selkeästi syklistä teollisuutta.Kurssi on ollut lähellä kymmentä euroa ja sitten kahden euron kieppeillä.Viimeksi lähellä kuutta euroa ja nyt vajaa puolet siitä.Eli markkina-arvo on vaihdellut kovasti.Tasaisella osingonjaolla Outokumpu pyrkii tätäkin tasoittamaan. Varoja voitonjakoon on.

12 tykkäystä

Umpisyklisessä yhtiössä “puolivuotisosinko” olisi todellakin kohdillaan…
(=yksi puolivuotissaamattomuus ei niin heilauttaisi, toista odotellessa)

No joh, osinko maksetaan koko vuoden tuloksesta takautuvasti, mutta kuitenkin…

3 tykkäystä

9000kpl tarttui hallituksen jäsenelle.

13 tykkäystä

Luottoluokitus ennallaan.

Alan vahvin tase kerrotaan.
Tosin se tase arvostetaan markkinoilla alle 0,4 x kertoimella…

Moody’s on arvioinut Outokummun luottoluokitusta ja vahvistaa, että Outokummun Ba2-luottoluokitus ja vakaat näkymät pysyvät ennallaan. Moody’s nosti toukokuussa 2023 Outokummun luottoluokituksen tasolle Ba2 aiemmalta tasolta Ba3 ja muutti luokitusten näkymät vakaiksi, kun ne olivat aiemmin positiiviset.

“Olemme tyytyväisiä siihen, että Moody’s tunnistaa Outokummun vahvan taloudellisen aseman ja toimenpiteet tuloksen parantamiseksi. Meillä on ruostumattoman teräksen toimialan vahvin tase, mistä olen hyvin ylpeä”, sanoo talous- ja rahoitusjohtaja Marc-Simon Schaar.

Outokummun nykyinen luottoluokitus on yhtiön paras luokitus koko sinä aikana, kun yhtiöllä on ollut Moody’sin luottoluokitus vuodesta 2016 alkaen.

10 tykkäystä

Alan suurin toimija, kiinalainen Baowu varoittaa Kiinan talouden kriisin pitkittymisestä. Tämä näkyy teräksen kysynnän lopahtamisena. Ja, kuten taas länsimaiset jätit kuten Arcelol Mittal ovat todenneet, Kiinan halpatuonnin paisumisena muualle maailmaan mikä polkee hinnat suohon.

18 tykkäystä

Virallinen aloituspäivä uudelle CEO:lle 1.10.2024, ja tietenkin ulos hallituksesta. Eli viikkoa ennen kuin nimitysilmoituksen mukaan piti viimeistään aloittaa.

Saas nähdä löytyykö uuden TJ:n myötä alaskirjattavaa tms jo 3Q2024 puolelle, vai putsataanko pöytä vasta 4Q2024 puolella.
Toisaalta, onhan Kati ter Horst ollut Outsa. hallituksessa vuosia, mutta sittenhän tuo nähdään…

11 tykkäystä

Tässä tuoretta pinkkaa Outokummusta ja etenkin Kemin kaivoksesta ja ferrokromi busineksesta

10 tykkäystä

Kiitos kun jaoit. Otetaan nostoja tuosta materiaalista:

On tämä vaan sellainen ala, että naurattaisi, paitsi että itkettää kun on tätä jossain vaiheessa salkkuun lapioinut.
Euroopan kustannustehokkain (väitetysti) ollaan ja kannattavuus on surkeaa. Malinenkin vuosia ajoi kustannustehokkuutta paremmaksi ja taas ollaan tilanteessa, että kivestä pitäisi puristaa vettä, että jäisi edes voita leivän päälle :cold_face:

“Normalisoitu” EBITDA 500-600 MEUR, mutta pitää sisällään yli puolet hyvää kun odotetaan Phase 2 ja “market recovery”. Eli toivotaan toivotaan tai ei olla lähelläkään noita lukuja :-1:

Kiva kun ollaan ympäristöystävällisiä ja turvallisia jne, mutta omistajana aika käy pitkäksi odottaa, että tästä tulisi joskus tuottojakin.

10 tykkäystä

Vaikka se kivuliaalta tuntuukin, niin kannattaa tottua siihen, että tässä busineksessa taantumassa kaavitaan tynnyrin pohjaa ja toivotaan, että noususuhdanteessa sitten poksautellaan kuohuvaa :smiley:

19 tykkäystä

Tulee taas vähän omia hajatelmia tästä alasta. Toivon mukaan ei haittaa ketään, saa liputtaa tai siirrättää viestin, jos haittaa.

En siis itse ole hetkeen omistanut Outsaa tai SSAB:ta, koska markkina on tällä hetkellä mielestäni surkea.

No kaikki me varmasti tiedämme, että tuotanto ei vedä ja myyntimäärät sakkaa. Eli, olemme vähän kuin lamassa tällä alalla. Tämä jo yksistään luonnollisesti tekee sen, että alan yritykset ovat jonkinlaisissa vaikeuksissa.

Isona ongelmana päivänselvien asioiden lisäksi on tämä hinnan pysähtyminen, yli 1,5 vuotta käytännössä menty todella pienessä haarukassa ja uskaltaisin väittää, että hintojen voimakkaammat vaihtelut suosivat alan yrityksiä. Toki jos lähdetään alaspäin, niin se on aina todella huono asia mutta taas pienikin nousu aiheuttaa markkinassa liikkeitä, mitkä yleensä satavat tehtaiden laariin. Olen siis itse ulkona tällä hetkellä kokonaan mutta seuraan kuitenkin alaa ja odotan käännettä tai ensi merkkejä siitä.

Minun ennustukseni/toiveeni on, että tästä “pysähtyneestä” hetkestä seuraava suunta on pieni tai vähän isompi notkahdus alaspäin. Toivon, että se kestäisi muutaman kuukauden ja ehtisi vaikuttamaan vähän tulokseen ja sitä kautta mahdollisesti osakkeen arvostukseen. Tässä hetkessä lähden itse ostamaan isommin osaketta, koska ajurit ylöspäin voi laueta todella nopeasti ja pidän todennäköisenä sellaista skenaariota, että teräksistä voi tulla jopa pulaa, kunhan nousu alkaa.

Summa summarum, vaikka en itse tällä hetkellä omista, niin mielestäni jos Outsa pystyy tässä markkinassa jollain tapaa suoriutumaan, niin ei tarvitse olla kovin huolissaan, koska markkina ei todellakaan ole helppo juuri nyt. Jossain kohtaa lähdetään parempaan suuntaan ja toivon todella, että olen ennen sitä ehtinyt hyppäämään mukaan.

4 tykkäystä

Elokuu on lomakuu, hinnat ottaneet hitusen hittiä.
Fast Marketsin syväkurkut puhuvat kukin omista näkökulmistaan, mutta eipä tuo markkina kovin virkeältä vaikuta. Hintojen laskuja toivotaan, mutta tuottajat puolestaa vihdoinkin kantavat vastuutaan hinnoittelusta.
Ilmeisesti Euroopassa hyllytetyn raaka-ainelisän mukaisia laskuja toivotaan, vaikka sitä ei käytetäkään. Kuten ostajan pitääkin, argumentoida hintaa alas niin markkinoilla, kustannuksilla, vaihtoehtoisilla raaka-aineilla jne ja jahka raaka-ainelisä indikoisia nousuja, levitellä käsiään että eihän lisä ole käytössä…

Acerinox on aikansa lakoista kärsittyään palannut markkinoille. Arvedin Thysseniltä ostama AST Terni pistää toisen valokaariuuninsa (EAF) viikon paussille, sähkö on kuulemma Italissa kalliimpaa kuin Saksassa tai Ranskassa. Tuntematta Ternin tuotantoa sen tarkemmin niin veikkaampa että toisen EAF:n sulkeminen hetkeksi ei paljon markkinoita hetkauta, onhan tulevia toimituksia ehkäpä tehty jemmaan jos sen toisen EAF:n kapasiteetti ei riittäisi.

“Final users expect a price drop,” a distributor said, “but the current market conditions do not support this. European producers don’t give in, and buying becomes an endless negotiation.”

Fastmarkets’ monthly assessment of the price for stainless steel cold-rolled sheet, 2mm, grade 304, transaction domestic, delivered North Europe, was €2,700-2,800 ($2,993-3,104) per tonne on Friday, widening downward from €2,750-2,800 per tonne one month earlier.

13 tykkäystä

Outokummun CFO:lla on asiaa.
Jos menee Outokummulla huonosti niin Outokumpu Saksalla vasta huonosti asiat ovatkin…

Translatorin kääntämää:

Outokumpu on Euroopan suurin ruostumattoman teräksen valmistaja. Suomalaisilla on tehtaita myös Saksassa, mutta talousjohtaja valittaa korkeasta energian hinnasta ja tuonnista Kiinasta.

Kirjailija: Björn Finke, Krefeld

Krefeldin tehdashallissa Niederreinin varrella makaavat massiiviset teräslevytelat peräkkäin, jokainen tela painaa reilut 20 tonnia. Täällä suomalaisen ruostumaton teräskonsernin Outokummun suurimmalla saksalaisella tehtaalla ne valssataan litteäksi ja prosessoidaan ja leikataan asiakkaan tarpeiden mukaan. Helsingin pörssiyhtiö on Euroopan suurin ruostumattoman teräksen valmistaja. Se on huomattavasti kalliimpaa kuin tavallinen teräs, mutta erikoislisäaineiden ansiosta se on ruosteenkestävä ja erittäin lämmön- ja haponkestävä. Ruokailuvälineet ja kodinkoneet on myös valmistettu ruostumattomasta teräksestä.

Saksalainen talousjohtaja Marc-Simon Schaar on työskennellyt Outokummulla kesäkuusta lähtien. 47-vuotiaan toimisto on hallintorakennuksessa kylmävalssaamon lähellä. Pankkiirina kouluttautunut ja liiketaloutta opiskellut entinen liikkeenjohdon konsultti puolustaa korkeampia hintoja. “Rostumaton teräs kestää pidempään ja vaatii vähemmän huoltoa, mikä tarjoaa kustannusetuja”, hän sanoo. Pariisin Eiffel-torni rakennettiin tavanomaisesta teräksestä: “Jos se olisi valmistettu ruostumattomasta teräksestä, neljä Eiffel-tornia olisi voitu rakentaa ylläpitokustannuksissa.”

Outokummun 8 500 työntekijästä maailmanlaajuisesti 1 700 työskentelee Saksassa, joista 1 000 Krefeldissä. Konserni otti Thyssenkruppin ruostumattoman teräksen divisioonan haltuunsa vuonna 2012, minkä vuoksi sillä on vahva asema Saksassa, Euroopan tärkeimmällä ruostumattoman teräksen markkina-alueella. Terästeollisuus on kuitenkin tällä hetkellä kriisissä; Huono talous, korkeat energiakustannukset ja kilpailu Kiinasta aiheuttavat ongelmia valmistajille. Thyssenkruppin terästytäryhtiössä Duisburgissa, 25 kilometriä Krefeldistä koilliseen, tuhannet työntekijät ovat tällä hetkellä huolissaan työstään.

IG Metall varoittaa myös mahdollisista leikkauksista ja irtisanomisista Outokummussa. Talousjohtaja Schaar kuitenkin korostaa, että toiminnallisista syistä johtuvat irtisanomiset eivät ole keskustelun aiheita. “Puhumme työntekijöiden edustajien kanssa muun muassa vuorojärjestelmän joustamisesta kapasiteettilaaksojen kompensoimiseksi”, hän sanoo. ”Ruostumattoman teräksen markkinat ovat uskomattoman sykliset, kysyntä vaihtelee paljon ja tällä hetkellä heikkoa. Lisäksi Outokummun päätehdas Etelä-Lapissa sijaitsevassa Torniossa on Schaarin mukaan ”yksi suurimmista”. tehokas ja kestävä maailmassa”. Jos kysyntä heikkenee, “haluamme ensin hyödyntää siellä olevat tilat täysimääräisesti”.

Talousjohtaja Marc-Simon Schaar syntyi Wuppertalissa ja opiskeli Hollannissa ja Yhdysvalloissa. (Kuva: Outokumpu)
Kuten muutkin eurooppalaiset teräspäälliköt, Schaar valittaa halpatuonnista Kiinasta. “Kiina työntää valtavaa ylikapasiteettiaan maailmanmarkkinoille”, sanoo johtaja, joka on työskennellyt suomalaisten palveluksessa vuodesta 2012. ”Rakastamme kilpailua, mutta tasaisin ehdoin.” Tuontitulleista ja kuljetuskustannuksista huolimatta kiinalaiset valmistajat tarjoavat Euroopassa tonnin ruostumatonta terästä muutaman sadan euron halvemmalla kuin Outokumpu.

Schaar pelkää, että Kiinan uhka voi edelleen kasvaa. Kotimainen kysyntä maassa on edelleen heikkoa ja USA eristäytyy teräksen tuonnista. Siksi Kiina jatkaa suurten määrien vientiä muualle maailmaan ja vaikeuttaa eurooppalaisten tavarantoimittajien elämää.

Yhtiö harkitsee minireaktoreita
Ylimääräinen ongelma Saksassa ovat energiakustannukset, hän sanoo. "Ne ovat yli kaksi kertaa korkeammat kuin Suomen tehtaallamme Saksan teollisuus tarvitsee erilaista energiapolitiikkaa, “tarvitsemme tarpeeksi hiilidioksidivapaata sähköä kilpailukykyiseen hintaan.” Etelä-Lapin kohteen sähkö tulee tuuli-, vesi- ja ydinvoimasta. Yhtiön johto harkitsee jopa niin sanotun pienen, modulaarisen reaktorin rakentamista Tornioon, eli ilmastoystävällistä sähköä juuri tehtaalle tuottavan miniydinvoimalaitoksen. Tutkimukset ovat käynnissä, mutta päätöstä ei ole vielä tehty.

Schaar korostaa kuitenkin, että korkeat energian hinnat Saksassa eivät ole teollisuuden ainoa haitta. “Myös vähemmän byrokratiaa, nopeammat hyväksynnät ja vakaat puitteet olisivat tärkeitä”, hän sanoo. Saksa on tärkeä ja innovatiivinen markkina-alue. “Mutta tällä hetkellä täällä tehdään erittäin vaikeaksi perustella investointeja, koska ei voi laskea, ovatko ne kannattavia viiden vai kymmenen vuoden kuluttua.”

21 tykkäystä