Outokumpu - Jatkuvaa vuoristorataa vai vakavasti otettava sijoituskohde?

Tulkitsen että nyt on varmennettu jo etupäässä tehtyjen investointien puitteissa saavutettavaksi tosiaan tuplamäärä Fertsaa varten, eli 15mrd edestä nykyhinnoilla mitattuna, ja riitto kasvoi 2050-luvulle asti.

Lisäksi, heikommin varmennettua ‘mineraalivarantoja’ on lisäksi vastaava määrä.

Hyvä uutinen, vaikka taisi tuo riitto olla jo ennenkin 2035 tms.

@popo1 käsittääksi juuri noin

"Malmivarojen 95 prosentin kasvu perustuu uusiin maanalaisiin kairauksiin, jotka osoittavat, että kaivosalueen maaperässä on runsaasti kromimalmia, mikä pidentää kaivoksen käyttöikää merkittävästi. Malmivarat ovat merkittävästi aiemmin arvioitua suuremmat, yhteensä noin 62.5 miljoonaa tonnia aiemman noin 32.1 miljoonan tonnin sijaan. Jos nämä malmivarat myytäisiin tänään kokonaan ferrokromina, vastaava liikevaihto olisi noin 15 miljardia euroa tammi-syyskuun 2024 keskihinnoilla laskettuna. Lisäksi nykyiset mineraalivarannot ovat noin 64.9 miljoonaa tonnia.

Malmivarat viittaavat luonnonvarojen määrään, jotka on varmistettu timanttikairauksella kerättyjen geologisten ja teknisten tietojen avulla. Mineraalivarannoilla tarkoitetaan tunnistettuja luonnonvaroja, joiden geologinen ja taloudellinen luotettavuus on alhaisempi, ja jotka edellyttävät lisätutkimuksia ja -arviointeja, jotta ne voitaisiin luokitella malmivaroiksi. Luokittelu on tehty noudattaen PERC-standardia.

Outokumpu on hiljattain saanut päätökseen merkittävän laajennusprojektin kaivoksella. Vuosina 2017–2023 yhtiö investoi yli 280 miljoonaa euroa maanalaisen kaivoksen syventämiseen 500 metristä 1 000 metriin sekä siirtymiseen uuteen, pitkälle automatisoituun malminkäsittely- ja nostojärjestelmään kustannustehokkaan kaivostoiminnan mahdollistamiseksi. Näillä toimilla turvataan kromin saatavuus 2050-luvulle asti. Investointien ansiosta malmivarojen kasvusta hyötyminen ei edellytä suuria lisäinvestointeja."

17 tykkäystä

Näin minäkin tuon näkisin, paitsi että sanoisin erinomaiseksi uutiseksi. Ja mahdollisesti nuo mineraalivarannotkin sisältävät miljardiluokan malmivarannot.

Kromikaivoksen arvoa mietittiin jo vuosia sitten KL palstoilla, kun oli löytynyt lisää malmia ja suunniteltiin investointeja kaivokseen. Valitettavasti en muista, mitä silloin asiasta tuumattiin mutta hyvin merkittävänä kromin arvoa pidettiin jo silloin.

No, tärkeämpää on toki nykytilan arviointi. Ja tilahan on todella kutkuttava, isot investoinnit takana ja todennettua malmia tuplat. Yritin muuten löytää Outsan laajaa raporttia suodattamalla laajat raportit yhtiösivulta:

Outokumpu - Inderes

mutta haku ei antanut tulosta. Muiden yhtiöiden sivuilla on suora linkki laajaan raporttiin. Voiko olla, että Outsasta ei ole laajaa?

Tiedotteen jälkeen kurssi näyttää olevan nyt vajaan prosentin nousussa eli markkina-arvo kasvoi n 10 miljoonaa euroa. Menee yli hilseen, vaikka hesulissa ollaankin. Siis nyt löytyi 7500 miljoonan edestä todennettua ja lisäksi mineraalivarannot nousivat 64 miljoonaan tonniin. Jos jatkaa tuota yo popo1n matematiikkaa, niin koko kaivos tuottaisi todennetuista yhteensä 3 eur / osake plus mineraalivarannot.

Onneksi olkoon Suomi ja HEX: nyt saa alle 3 eurolla nuo kaikki kromit ja lisäksi Outsan tehtaat Suomessa, Saksassa ja USAssa (olikohan Ruotsissakin jotain). P/B jo ennen tiedotetta oli luokkaa 0,3x

Äkkiä myyntiin, ennenkuin painuu miinukselle, sell the news vai miten se meni :wink:

14 tykkäystä

Joku ostaisi Outokummun pois pörssistä jos Solidium ei omistaisi 15,5%. Ei nykyhinnoissa ihan kauheasti järkeä ole, mutta kivahan se vaan on ostaa halpaa tulevaisuuden kassavirtaa tai ainakin toivoa siitä :wink:

12 tykkäystä

Ei tuon uutisen pitäisi kauheasti kurssia heiluttaa meinaan mielestäni tuo malmimäärän määrä on sinänsä ollut jo aikaisemmin tiedossa tai ainakin se että sitä on paljon enemmän ja syvemmällä mutta ei ole ennen kairauksilla todennettu. Nyt siis asia vaan varmistui ja luultavammin malmia sieltä löytyy vielä rutkasti lisää jos vaan kairattaisiin vielä syvemmälle.

6 tykkäystä

Kertokaas tänne tyhmempään päähän, että nouseeko tässä siis osa book -arvon kokonaisuudesta tämä varannon “löydön” ansiosta? Eli saako Outokumpu tehdä taseeseen ns. ylöskirjausta varantoihin liittyen ja price to book laskee tämän ilmoituksen myötä entisestään?

7 tykkäystä

EU:n tuontitariffin päivitykseen Euroferin eli tuottajien edusmiehen kerrotaan ehdottavan ao mukaisesti, eli tiukennuksia tuontiin.

Oletettavasti jakelijat ja käyttäjät puolestaan ovat tiukennuksia vastaan.

EU sitten kunniallisesti pohtii WTO-edellä toisten alueiden tekemisestä huolimatta, ja EU-lainsäädäntökin pitää muistaa.

EU:n on tarjoitus tehdä päivityksensä kesän sijaan jo 31.3.2025 mennessä eli joku 3kk etuajassa. Oletettavasti matala teräksen kysyntä on johtanut haluun olla aikaisemmassa.

The alleged set of proposals includes:

  • reducing the tariff rate quotas (to reflect the declining demand for steel in the EU);
  • increasing the safeguard duty from the current 25% to possibly 32-41%;
  • changing the allocation methods of quotas and setting a 15% cap on other product categories (similar to that already applicable for HRC and wire rod);
  • removing the carry-over option from previous quarters and introducing more country-specific quotas instead of the residual ones;
  • not granting new exemptions for developing countries in the final year of application of the steel safeguard measures.

The proposals are expected to face opposition from importers, and industrial users, with the Commission needing to balance Eurofer’s requests against legal constraints under EU and WTO laws

12 tykkäystä

Jatkokysymys: jos kaivoksen arvoa kirjataan ylöspäin, eikö se vaikuta myös tulokseen?

Joko 2024 tai 2025 - milloin tuo tieto nyt yhtiölle itselleen onkaan varmistunut?

Muistelen, että joskus aiempina vuosina, kun laskennallisia verosaamisia on poistettu tai tuotu takaisin, on myös tulos heilunut niiden mukaan. Ja vastaavasti valssauskapan vuokrahinnan kohotessa 2023 muistaakseni kirjattiin alas Calvertin arvoa perustuen alempaan tuloksentekopotentiaaliin. Voi siis tuon myötä heilahtaa yllättäen 2024 positiiviseksi, mikäli yhtiö sai tiedon ennen kirjojen sulkemista…

7 tykkäystä

Tässä tapauksessa julkaisu oli lehdistötiedote, ei pörssitiedote eikä tulosvaikutusta mainittu joten ei varmastikaan vaikutusta lyhyellä tähtäimellä.

2 tykkäystä

Todennettuja malmivarantoja ei saa kirjata taseeseen. Taseeseen voi kirjata varantojen todentamiseen käytetyt poraus- ja muut geologiset kulut, kaivoksen laajentamiskulut ja ostetut malmioikeudet.

Eli tase ei tässä muuttunut. On kuitenkin selvää, että Outokummun arvo nousi malmivarantojen kasvaessa. P/B on jo muutenkin erittäin matala ja näillä P/B-tasoilla osaketta on kannattanut ostaa vuosina 2013, 2016 ja 2020.

40 tykkäystä
9 tykkäystä

Kaivoksesta artikkeli

16 tykkäystä

Rosteribisneksen alakulo jatkunut alkuvuoteen.
Heikkoa hintatasoa toisaalta helpottaa laskenut scrap:in hinta ja nikkelin hinta, Kiinan ylikapan purkutarpeet painaa.

Toki tuotannon ‘economies of scale’ karsii jos volyymit matalat, ja tällöin kenties tuotantoerien kootkaan eivät ole optimeissaan.

https://www.spglobal.com/commodity-insights/en/news-research/latest-news/metals/011625-commodity-2025-european-stainless-scrap-outlook-uncertain-on-sustained-bearish-fundamentals?utm_campaign=Oktopost-Global-Metal-News&utm_content=Oktopost-twitter&utm_medium=social&utm_source=twitter

9 tykkäystä

Outokumpu on länsimaisittain iso peluri, mutta silti lastuna laineilla, kun ruostumattoman teräksen hinta määräytyy globaalin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kiina tuottaa ja käyttää yli puolet maailman rosterista, joten Kiinan tilanne heijastuu kaikkialle.

" A few days ago, the Chinese government announced the expansion of measures for the replacement of large appliances and the trade-in of consumer goods for 2025. This measure is aimed at further strengthening domestic demand for new appliances and vehicles.

This measure will therefore particularly benefit the automotive, household appliances, decoration, digital and construction industries, in which stainless steel is frequently used."

Tuli vilkaistua konsensusennusteet. Jotka ovat päivittyneet viimeksi marraskuussa :roll_eyes:

Osakkeesta ei paljon tuottoa irtoa, niin voidaan spekuloida saako yhtiöltä osinkoa vai ei.

image

Ammattilaisten mukaan Outokumpu saattaa maksaa omistajille osinkoa, tai sitten ei. Ehkä pyöreää nollaa tai ehkä yli 10 % tämänhetkiseen osakekurssiin.

Amerikasta ehkä tehdään mahtava jälleen, mutta analyytikoiden mukaan Americas-yksikkö ei silti kauheasti rahaa tuota:

image

Mörnivän eurotalouden sen sijaan ennustetaan olevan Outokummulle rahakkaampi markkina:

image

Ferrokromi jatkaa puksuttamista ja tekee pientä hyvää:

image

Tilinpäätöstiedotetta odotellessa :zzz:

18 tykkäystä

Tulkitsinkohan jotenkin väärin tuota taulukkoa, kun minun mielestäni (mediaani) ennusteiden mukaan 2025 vuoden liikevoitto jenkeistä olisi n. 60 miljoonaa ja Euroopasta n. 79 miljoonaa? Liikevaihtoon suhteutettuna sen odotetaan mielestäni tuottavan oikein hyvin "mörnivän eurotalouden rinnalla.

Vuoden 2026 ennusteet näyttävät noudattavan samaa linjaa.

3 tykkäystä

Osaako joku yritykset paremmin tunteva sanoa miksi sijoittaa mieluummin Outokumpuun kuin SSABhen? SSAB tuntuu pystyvän tekemään tulosta tälläkin hetkellä kun Outokumpu ei pysty.

4 tykkäystä

SSAB voi varmaan keskustella SSAB:n ketjussa, mutta voin jakaa jotain ajatuksia. En ole SSAB pitkään aikaan omistanut, mutta karkeasti:
Huom Outokummussa on monia samoja negatiivisia ja positiivisia asioita kuin SSAB:ssa.
Minkä takia en halua omistaa SSAB:ta:

  • pääomistajat Ruotsin valtio JA Suomen valtio :face_vomiting:
  • SSAB yksi suurimmista sähkön käyttäjistä ja päästöjen tekijöistä Suomessa JA Ruotsissa. Yhdistä edellisen kohdan kanssa…
  • Kiinassa ja Aasiassa tehdään liiketoimintaa talous ja teollisuus edellä, ympäristö ja turvallisuus ei juuri kiinnosta. Vastaavasti USA:ssa politiikka on ‘drill baby drill’. Miten luulet bulkkimarkkinoilla pärjättävän, kun työntekijöille pitää maksaa paljon enemmän, kaikki kulut on paljon enemmän, skaala on pienempi ja päälle tulee ympäristöön liittyvät rajoitukset tuplana, koska EU-alue ja valtio-ohjaus. Ei tilanne nyt aivan niin paha ole, mutta aivan vastaavasti vaatteiden, muovikrääsän jne jne tuotanto on täysin Aasiassa, kun skaala = x 10,työvoiman hinta = x 0,1 ja byrokratia/sääntely = x 0,1.

Näistä päästäänkin loogisesti seuraavaan askeleeseen:
" Tavoitteena olla ensimmäinen fossiilivapaan teräksen tuottaja

SSAB on laatinut strategisen tiekartan tavoitteenaan olla maailman ensimmäinen fossiilivapaan teräksen tuottaja ja tarjota asiakkaille fossiilivapaita teräksiä vuonna 2026. SSAB:n hallitus teki tammikuussa 2022 suuntaa-antavan päätöksen yhtiön pohjoismaisen ohutlevytuotannon perusteellisesta uudistamisesta ja vihreän siirtymän nopeuttamisesta. Päätöksen taustalla on fossiilivapaan teräksen voimakkaasti kasvava kysyntä. Tavoitteena on korvata nykyinen ohutlevytuotantojärjestelmä ns. minimill-pohjaisella tuotannolla, joka tarjoaa laajemman tuotevalikoiman ja paremman kustannusaseman. Tavoitteena on samalla päästä suurelta osin eroon hiilidioksidipäästöistä noin vuonna 2030, eli 15 vuotta aiemmin kerrottua nopeammin. Suunnitelman toteutuminen edellyttää tarpeellisen infrastruktuurin olemassaoloa, etenkin riittävää määrää fossiilivapaata sähköä."
Vuosia ja vuosia menee, miljardeja ja miljardeja palaa. Ympäristö kiittää! Kiittääkö osakkeenomistajat, veikkaan että ei.

Mietit että SSAB pystyy tekemään tulosta nytkin, kun Outokumpu ei. Aivan samanlaista vuoristorataa se sielläkin vaikuttaa olevan


Onko oletettavaa että SSAB tekee jatkossa ROE ja ROCE = 20 %? Vai 1 %? Vai jotain siltä väliltä, vaikka 8 %?
Samalla lailla SSAB ja Outokumpu tekevät hyvänä vuonna valtavan tuloksen ja huonona vuonna tappiota. Erona se että SSAB käyttää miljardinsa päästöjen vähentämiseen, mikä ehkä parantaa tulosta vuosien päästä tai sitten ei.

Joo-o Americas tuottaa ennusteiden mukaan enemmän EBIT/pääoma tai EBIT/liikevaihto kuin Europe :+1:
Mutta! Vertailuun kannattaa ottaa muutama tekijä huomioon:


Euroopassa on ollut pari vuotta teollisuustaantuma.

Kun taas USA talous puksuttaa toistaiseksi eteenpäin kuin höyryveturi. Liittovaltio velkaelvyttää ja tekee infrapaketteja. Trump laittaa tulleja tuonnille, minkä pitäisi tukea paikallista tuotantoa hinnoittelussa.

Muutama vuosi sitten oli poikkeuksellisen hyvä markkina Outokummulle. Mutta pienenä referenssinä: 2021 Americas EBITDA=297 MEUR 2022=384 MEUR
Nyt hyvässä taloustilanteessa, tullimuurien suojassa, ennusteiden mukaan 2025 EBITDA=103 MEUR ja 2026=150 MEUR.
Eli ei päästä edes lähelle puolia siitä mitä muutama vuosi sitten hyvässä markkinassa. Suhteellisesti menee paremmin kuin Europella, mutta absoluuttisesti aneeminen Eurooppakin tuottaa enemmän rahaa Outokummulle.

13 tykkäystä

Juu, muutama vuosi sitten markkina oli poikkeuksellisen hyvä rosterin myyjälle USA:ssa, mutta ei ole ollut 2023 puolivälin jälkeen.Tullimuurien vaikutus jää nähtäväksi, Trump aloitti virassaan toissapäivänä. Outokummun analyytikkoennusteissa on tuskin juurikaan otettu kantaa tullien vaikutuksesta kannattavuuteen.

Pitkässä juoksussa raaka-aineiden väliset hintaerot tasoittuvat eri markkina-alueiden välillä globaalissa markkinataloudessa toimiessa. Hintatason puolesta USA:ssa ei ole tällä hetkellä nähtävissä selkeää preemiota Eurooppaan nähden, vaikka taloustilanne onkin parempi. Mahdollisten tullien vaikutus hintatasoon ja Outokummun kannattavuuteen jää nähtäväksi, mutta en nyt noiden muutaman analyytikon ennusteista päättelisi asiasta yhtään mitään.

10 tykkäystä

EPP eli 188/720 Euroopan parlamentin paikoista hallitseva ja isoin yksittäinen ryhmä turinoi sitä sun tätä.

Hyvä että Brysselissä on herätty eurooppalaisen BKT-kehityksen ja teollisuuden haasteisiin, joita poliitikot ovat kutoneet regulaation, ympäristöpolitiikan ja energiapolitiikan saralla, ja seurannaisvaikutuksiin kuten korkea energian hinta, de-industrialisation, hiilivuoto yms.

Olisiko sitten CBAM jäähylle laittaminen kahdeksi vuodeksi ratkaisu johonkin, en kyllä saa sitä oikein irti.
Ainakin tuotteita valmistavat firmat saisivat terästä kuten nytkin ilman ympäristömaksua, hyvä tietenkin terästeollisuudelle jos päästölupia ei viedä yrityksiltä EU-kassaan.
Energiahintaa tämä ei kuitenkaan oikaise.

7 tykkäystä

Halusin palata tähän asiaan vielä uudestaan. Kuten mainittu, niin Outokummulla ja SSAB:lla on samanlaisia positiivisia ja negatiivisia (valtio-omistus, syklisyys, bulkki, raskas tase, kova kilpailu, paljon energiankulutusta, paljon päästöjä) ominaisuuksia sijoituskohteena. SSAB tulee seurailtua sivusilmällä, mutta kehutaan nyt Outokummun potentiaalia, kun ollaan yritysarvolla mitattuna melkein ATL :rofl:

image

Teräksen kysyntä on historiallisesti kasvanut. Jatkosta en tiedä, mutta ei tuo kasvuvauhti enää huimaa päätä.

Ruostumattoman teräksen markkina taas:

image

image

Ruostumattoman teräksen markkinoilla on ollut keskimäärin nihkeää jo pitkään, kun Aasiassa on ylikapasiteettia. Mutta kysynnän odotetaan kasvavan voimakkaasti yli ajan! Jos ja kun kysyntä kasvaa, niin markkina tervehtyy kyllä.

Nämä ovat vähän käsienheiluttelua.

Outokummulla on Euroopassa skaalaa, OK tuotanto, toimitusketju (scrap hankinta ja käyttö tuotantoon), sähköä on saatavilla ja vieläpä semiedullisesti. Näistä lähtökohdista pitäisi pystyä tuottamaan paljon ja aika halvalla, kunhan kysyntä olisi kunnossa.
Amerikassa on toinen tukijalka, mikä tasaa riskiä ja päästään hyötymään jos alueet etenevät eri tahtiin (kuten nyt). Tämä on varsinkin Trumpin kaudella positiivinen optio; voidaan päästä hyötymään tuontitulleista :moneybag:

Ferrokromista puhutaan jossain määrin vähän. Tällä on iso strateginen arvo ja toiminnalla pitäisi olla iso taloudellinen vipuvarsi ja potentiaalinen hyöty. Ferrokromi toimii kolmantena taloudellisena tukijalkana, mutta tässä on potentiaalia voida hyödyntää sitä suoraan taloduellisesti vielä paremmin tai arvottaa sitä Outokummun arvossa enemmän.

Alan pienimmät päästöt ovat lähinnä positiivinen optio tällä hetkellä. Circle Green myydään joillekin asiakkaille premium-hinnoittelulla ja hiilitullit saattavat sataa Outokummun tulokseen. Näistä ei juuri ole päästy hyötymään, mutta positiivinen optio jos niitä voitaisiin rahastaa tehokkaammin tai nostaisi Outokummun arvoa joidenkin sijoittajien silmään.

Hyvin karkeasti hahmotellen oma sijoitusteesi Outokummun kanssa nojaa siihen, että kysyntä yli ajan kasvaa. Tällä hetkellä markkinalla on ylikapasiteettia, mutta kysynnän kasvaessa tarjontaa ei tule nopeasti ja helposti. En nyt missään nimessä odota, että 2022 olosuhteet palaavat.
Tällä hetkellä Outokummun osake on lyöty pohjiin. Tulos on tappiolla ja sijoittajat joko uskovat, ettei tulos enää ikinä nouse, tai sitten ajattelevat vain että kaikki minulle heti. Miksi sijoittaa tappiolliseen Outokumpuun, jos Nvidia ja Tesla nousevat 50 % joka vuosi :rofl:

Outokummun markkina-arvo ja yritysarvo pyörivät tuolla 1-1,5 miljardin välissä. ERITTÄIN hyvänä vuonna tehtiin vuodessa tulosta yli miljardi. Hyvänä vuonna tehtiin tulosta yli puoli miljardia.

image

35 tykkäystä

No, kuuntele ERP nyt!-podcastin jakso 15. Ei täällä kohta voi myydä mitään jos dokumentit ja sertifikaatit eivät ole kunnossa. Oletettavasti vastuullisuusraportointi tulee pakolliseksi myös pienemmillekin yrityksille. Ainakin järjestävät koulutusta miten tämä tehdään näppärästi. Samaisessa jaksossa mainittiin julkiset hankinnat. Ajattelin lähinnä vetyputki hanketta, joka lähtee Torniosta etelään päin :grinning:

1 tykkäys