OP:n tulosraportista
“Positiivinen näkemyksemme Outokummusta ei perustu lähineljännesten vaikeasti
ennustettavissa olevaan tuloskehitykseen vaan näkemykseen Euroopan
markkinoiden kysyntä-tarjonta-tilanteesta liiketoimintaolojen vakaantuessa.
Euroopan markkinoiden vahvistumisen lisäksi mahdollinen katalyytti osakkeelle
voi olla eteneminen Long Products-divisioonan strategisen aseman määrittelyssä.
Tulosennustemuutosten seurauksena laskemme tavoitehintamme 2,80 euroon
(aik. 3,00 euroa) ja toistamme OSTA-suosituksen.”
Otettiin tänään selvästi kiinni eilisen dippiä. Päätyi kurssi lopulta 7,6% nousuun
Tästä sitten suunta vain ylöspäin ja toivon mukaan vuoden lopussa ollaan päästy takaisin sinne, mistä tiputtiin
Jotenkin koronan jälkeen on vain sahattu edestakaisin ja nyt ollaan lähes pohjalukemissa. Tulliuutisten jälkeen käytiin 2,9 eurossakin mutta ollaan tultu sieltäkin reippaasti alas. Kurssinousu hoi missä olet
Hautalammen kaivoshanke on Outokummun kaupungissa. Outokumpu Oyj:llä ei ole enää tuon kanssa tekemistä. Yhtiö on luopunut kaikesta muusta kaivostoiminnasta paitsi Kemin kromikaivoksesta, joka tarkkaan ottaen sijaitsee Keminmaalla.
Näyttää yo. artikkelissa olevan pientä toivon pilkahdusta vastuullisille toimijoille. Ympäristökysymykset tulevat varmasti nousemaan arvossa ainakin Euroopassa, kun vertaillaan eri tehtaiden toimintatapoja ja arvoja.
Skeptics will argue that punishing Chinese firms would backfire. In fact, considering that China is by far the world’s largest producer, turning out nearly seven times as much steel as the number two, India, banning dirty Chinese stainless steel might lead to shortages in the West. But China produces too much regular and stainless steel; it needs exports. A ban on its dirty products would punish the companies that harm Mother Earth while making the cheapest possible steel, and it would reward those that clean up their mills.
Plus viellä se, että tämä kiinalainen koronavirus saattaapi sittenkin olla ns. “deus ex machina”(=juonenkäänne, joka ratkaisee jonkin ongelman; odottamaton apu.) Oudolle Kummulle loppujen lopuksi…?
Ote Inderesin raportista:
Outokummun hallitus on nimittänyt Heikki Malisen, KTM, MBA (Harvard), Outokumpu Oyj:n toimitusjohtajaksi ja yhtiön johtoryhmän puheenjohtajaksi. Hän aloittaa yhtiön palveluksessa 1. toukokuuta 2020 ja toimitusjohtajana 16. toukokuuta. Heikki Malinen on aiemmin toiminut konsernijohtajana Posti Group Oyj:ssä ja toimitusjohtajana Pöyry Oyj:ssä sekä näitä ennen useissa johtotehtävissä UPM:n palveluksessa Yhdysvalloissa ja Suomessa. Malinen on ollut Outokummun hallituksen jäsen vuodesta 2012 lähtien, ja nimityksensä myötä hän eroaa yhtiön hallituksesta huhtikuun lopussa.
ELI Malinen on pari viikkoa häärännyt, vielä ei mitään isoa uutista?
Onko kukaan kuullut mitään sellaista mikä kielisi paremmasta, mietin pitääkö loputkin luiskata…
Toisen neljänneksen ruostumattoman teräksen toimitukset laskevat 10-20%:
Kysyntä alkoi heiketä huhtikuussa.
Ferrokromitoiminnot nousevat arvoon arvaamattomaan Etelä-Afrikan tuotanto-ongelmien myötä…?
Sillä, aivan kuten Mr. Malinen tuossa linkin yhtiökokouksen toimitusjohtajan katsauksessa jo julki toikin niin Outokumpu toimii ns. “kasvumarkkinalla”, kaikesta huolimatta…
…vaikka tällä hetkellä hieman ns. “oudolta” tuntuu ja kalskahtaakin, siis tuo “kasvumarkkinalla toimiminen”.
…mutta, kuten sanottua niin se fertsa…
Voipi olla hyvä valtti viellä tulevaisuudessa se(=wanha juttu kaikille kumpulaisille, mutta kohta taas ajankohtainen, hyvinkin pitkälti Etelä-Afrikan johdosta?):
Koska ferrokromisulatto sijaitsee Tornion ruostumattoman teräksen tehtaan välittömässä läheisyydessä, voimme käyttää ferrokromin tuotannossa sulana. Se säästää merkittävästi sekä energia- että kuljetuskustannuksia.
Energia- ja kuljetuskustannuksissa säästäminen luulisi olevan näille nykyisille koronatukia jakaville EU:n viherpoliitikoille mannaa maan päällä, varsinkin alle tuotantokustannusten Eurooppaan dumpattuun ns. “aasialaishalpateräkseen” verrattuna, mutta kaksinaismoralismi on keskuudessaan tunnetusti syvälle juurtunut ja sanat ovat yleensä tekoja tärkeämpiä, eli ei se mitä se on vaan se miltä se näyttää…
Se miten ferrokromituotanto koronan jälkeen uudelleen käyntiin pyörähtää on kumpulaistenkin kannalta hyvin mielenkiintoista seurattavaa, ongelmia on nimittäin ollut jo ennen koronaakin:
The demise of State power utility Eskom has caused South Africa to lose its optimal position in the lucrative ferrochrome business.
Yhdysvaltain korkein oikeus antoi päätöksen Outokummun ja GE Energyn oikeusjuttuun.
Osapuolet riitelevät Calvertin tehdaiden hajonneista sähkömoottoreista. Jos oikein ymmärsin, GE haluaisi ratkoa kiistan vetoomustuomioistuimessa (arbitration) ja Outokumpu käräjillä oikeusjuttuna. (litigation). Korkein oikeus asettui GE:n kannalle ja kiista jatkunee siis välimiesoikeudessa.
Shortsoille tulossa mahdollinen pohdinnan paikka kuluvan vuoden saatossa…?
Sillä, vaikkakin kysynnän laskun seurauksena ei fertsan(=ferrokromin) markkinahintojen olennaisesti odoteta (piikkimäisenä?) nousevan, mutta Etelä-Afrikan sähköongelmien jatkuessa ja kiinalaisen koronaviruksen ikeen hälvetessä(=rokote) tilanne voi muuttua radikaalistikin ja varsin nopeasti, korostaen sanaa nopeasti…?
Sepä taasen olisi sangen karvasta myrkkyä näille ylilyhyeksimyyjille se.
Laittaako shortsi-pojat ostellen kun noin reippasti keulii… tai toipuu pahimmasta.
Itse tykkäisin jos tämä elpyisi 3,50 tasoille, Malinen nyt sitten potkii kulupuota uuteen uskoon…
On tämä kyllä sellaista kyytiä, ettei tule aika pitkäksi…
Voi olla, että Outokummun shorttaaminen on “hedge” pörssin kääntymiselle laskuun. Eli shorttarit pienentävät niiden avulla osakeriskiään. Pörssin mahdollisessa laskussa Outokummun ehkä ajatellaan laskevan yleistä pörssiä rajummin, jolloin pieni panostus shortteihin keventää tappioita. Shorttaus kuitenkin maksaa. Shorttaushan on osakelainausta, jolle pitää maksaa korkoa. Syklisten osakkeiden shorttaus voi olla edullinen hedge.
Shorttarit ehkä myös uskovat osakekurssin laskevan. Mutta pörssinhän pitäisi aina hinnoitella “oikein” osakkeet. Eli tällöin shorttarit olettavat tietävänsä muita sijoittajia paremmin osakkeen tulevan kurssikehityksen. Mutta shorttarit ovat vain osa sijoittajista. Nykykurssin pitäisi kertoa markkinan tämänhetkisen konsensushinnan osakkeelle. Eli miksi meidän tavallisten sijoittajien kannattaisi välittää shorttarien näkemyksestä lainkaan. Heidän näkemyksensä heijastuu jo osakkeen nykykurssissa.
Toisaalta suuren shorttiprosentin voi ajatella olevan bullish-signaali osakkeelle. Shorttarien on kuitenkin joskus purettava positionsa, ja se tapahtuu ostamalla osakkeita. Kysynnän lisääntyminen nostaa hintaa. Eli Outokummun osakkeelle on luvassa ostopainetta tulevaisuudessa. Positioiden purun tarve perustuu siihen, että osakelainaukselle pitää maksaa korkoa. Shorttiposioita kannattaa pitää vain, jos osakkeen uskotaan laskevan hamaan tulevaisuuteen.
Mielestäni korkea shorttiprosentti on Outokummun tulevalle kurssikehitykselle vain hyvä asia!
