Mietteitä talousjärjestelmistä, markkinoista, yrityksistä ja ihmisistä

Moi kaikki! Olen tykästynyt tähän foorumiin enemmän, koska täällä on yleensä vähän eläväisempää ja rakentavampaa keskustelua, mutta pidin aiemmin naapurisivustolla blogia, johon jaoin pidemmin pohtimiani ideoita: Mietteitä talousjärjestelmistä, markkinoista, yrityksistä ja ihmisistä

Syy blogin pitämiseen naapurisivustolla oli se, että kuvittelin, ettei täällä voi pitää blogia tai että ihmiset täällä eivät pidä blogeja. Nyt kun mietin asiaa uudestaan tänä aamuna, niin eihän tuo Sijoitustiedon blogikaan ole mitään muuta kuin aiheketju nettifoorumilla, joten miksei blogini voisi olla tässä muodossa. Olettaen siis, että blogin pitäminen ei ole täällä sääntöjen tai yleisen sosiaalisesti jotenkin kiellettyä tai paheksuttavaa?
Jos on, niin ilmoittakaa asiasta heti, ja otetaan blogi alas.

Jos ei, niin nakuttelen tähän perään aiemmin Sijoitustietoon kirjoittamani postaukset, ja katsotaan jos täällä herää hieman enemmän keskustelua :slight_smile:

Jos blogini ja sen ympärillä oleva keskustelu jää olemaan tai kehittyy, niin näin alussa oma toiveeni kaikille keskustelijoille olisi se, että:

-Yritetään mahdollisimman hyvin ymmärtää toisten ajatuksia ja oppia niistä, vaikka ne kuulostaisivat alkuun kuinka nurinkurisilta tai typeriltä tahansa - jos ei avaudu, pyydä toista selittämään ja molemmat oppivat asiasta enemmän
-Pitäytyä suhtautumasta toisten vastakkaisiin ajatuksiin negatiivisesti tai defensiivisesti
-Antaa ajatusten sekä ideoiden puhua ja kehittyä puolestaan
-Jätetään ihmiset identiteetteineen, statuksineen ja egoineen keskustelussa taustalle
-Pyritään maksimoimaan onnellisuutta ja positiivisia tunteita sekä minimoimaan kaikkea turhaa kurjuutta, riitelyä ja tarpeettomia negatiivisia tunteita

Toivottavasti joku intoutuu lähtemään keskusteluun mukaan (ja että tämän keskustelun pitäminen täällä on ylipäätänsä sallittua :slight_smile:)

17 tykkäystä

8.4.2020 postattu, ensimmäinen postaukseni Sijoitustietoon:

Olen jo pidemmän aikaa miettinyt oman blogin aloittamista. Tykkään kirjoittamisesta ja haluaisin hyvän rutiinin sen harjoittamiseen. Pidän kirjoittamista hyvänä tapana harjoitella omaa ajattelua, ja pidän molempia hyvänä tapana parantaa omaa sijoittamistaan. Tällaisessa julkisessa kirjoittamisessa on toivon mukaan lisäksi hyötynä se, että omaa ajattelua tulevat haastamaan ja kehittämään huomattavasti paljon aiheeseen perehtyneemmät ja kritiikissään avoimemmat ihmiset - verrattuna ainakin siihen, että hakisin hyväksyntää omalle spekuloinnilleni vähemmän harrastuneiden kavereideni parista…

Se, että päädyn avaamaan juuri sijoitusblogin, liittyy oikeastaan alkuvuoden tapahtumiin. Vuoden alussa hyppäsin pois edellisestä päivätyöstäni ja minulle jäi huomattavasti paljon enemmän aikaa käsiini (pahoittelut jo etukäteen valtavista määristä anglismeista, mitä blogini luultavasti tulee sisältämään), jota sitten aloin käyttämään pörssien seuraamiseen ja sijoittamisen opiskeluun. Syventyminen pörssin maailmaan eteni voimakkaasti, kun COVID-19-kriisi otti tuulta alleen ja kurssit lähtivät voimakkaaseen laskuun. 22. päivä helmikuuta en luultavasti tajunnut sijoittamisesta lähellekään yhtä paljoa kuin nyt – ei sillä että nytkään tajuaisin valtavasti – mutta päädyin siihen, että tämä koronasirkus näyttää vain pahentuvan, ja seuraisin sitä mielummin katsomosta kaikki osakkeet poismyyneenä. Intuitio, tuuri, COVID-19-analyysien seuranta, tai mikä ikinä silloin osuikaan kohdilleen, osui näin jälkikäteen katsottuna kohdilleen. Myöhemmin olen naureskellut kuulemani “if you’re going to panic, panic first” -sanonnan osuvuudelle omalla kohdallani.

Kuten sanottua, olen ollut mukana sijoitusmaailmassa vasta pari kuukautta ja tiedän siten aiheista edelleen tooooodella rajallisesti. Lähdin todennäköisesti myös opiskelemaan ja pohtimaan sijoittamista varsin epätavallisesta kulmasta: vasta lähiviikkoina olen tutustunut enemmän tunnuslukuanalyysiin ynnä muuhun ns. peruskamaan, kun taas aluksi halusin edes yrittää ymmärtää markkinoita ilmiönä paremmin. Mistä pelaajista peli koostuu, ketkä siinä ovat häviäjiä ja voittajia, mikä erottaa häviäjät ja voittajat toisistaan ja mihin voittamisen perustuu, mitkä ovat säännöt, lainalaisuudet ja olettamukset…? Voin yrittää myöhemmin kirjoittaa laajemmin alustavia ajatuksiani markkinoista saadakseni mietteeni poltettavaksi julkisella roviolla, jonka jälkeen ajatukseni nousevat tukevampina pystyyn kuin Fordin tehtaat konsanaan. Sanottakoon tässä vaiheessa, että mitä enemmän sitä luulee ymmärtävänsä, sitä vähemmän sitä yleensä oikeasti ymmärtää mistään mitään.

Mutta nykyinen tilanne on rajallisen ymmärrykseni valossa kutkuttavan jännittävä. Humanististen tieteiden tietämykseni – jälleen äärimmäisen rajallisen sellaisen – varjossa annan yllättävän paljon luottoa tehokkaiden markkinoiden teorialle. Jos oletetaan, että tuolla rapakon tuolla puolen on joitain maailman skarpeimmista ihmisistä suojelemassa ja kasvattamassa joitain maailman rikkaimpien ihmisten varoja (ja täten myös omiaan), niin kokisin heidän epäonnistuneen, tai ainakin lähinnä myöhästyneen, koronauhan arvioimisessa. Jälkikäteen ja ulkopuolisena on helvetin helppo olla viisas – kyllähän Nokiankin olis kannattanut laittaa parempia kosketusnäyttöjä ja ostaa Android pois kuljeksimasta… Ehkä tuohon pitää sekottaa vähän sitä systeemin kompleksisuutta: siellä on joukoittain erilaisia pelureita, jotka keskittyy eri asioihin ja joista osa on toiminut eri vaiheissa sekä eri peliälyllä. Lisäksi siellä on kuitenkin loppujen lopuksi joukko ihmisiä edelleen suurilta osin tekemässä päätöksiä, jolloin kaikkeen toimintaan liittyy sitä sekavuutta, mitä meidän jokaisen arkipäiväiseen elämäämmekin. Markkinat voi olla tehokkaat ja rationaaliset, mutta ei ne ihmiset sen sisällä, ja epärationaalisuuden kasvaessa ihmisissä kasvanee se myös koko systeemissä.

Eli eri pelaajat alkoivat eri aikaan pelaamaan hieman eri pelejä, hieman eri ajureilla, säännöillä ja tietämyksellä – ja sitten yhtäkkiä pelien tahti kiihtyy, panokset kovenevat ja säännöt sekä tietämys muuttuvat jatkuvasti vauhdissa. Lisäksi näiden jo itsessään monimutkaisten pelien tai systeemien välillä on mitä monimutkaisimpia yhteyksiä. Ja sitten yrittäessään ymmärtää näitä systeemejä ihmiset tulevat varmasti päätymään yksinkertaistuksiin ja vääriin valintoihin – “Kauppalehdessä luki, että Dow Jones voi laskea vielä 25%, parasta myydä Nokian osakkeet nyt ja ostaa takaisin, kun hinnat on romahtaneet” – ihan niin kuin minäkin.

Okei, eli systeemit ovat helvetin monimutkaisia ja vaikeita ymmärtää. No sitten, jos mennään siihen, mitä sijoittaminen omasta mielestäni ja tämän hetkisen ymmärryksen valossa on. Hyvinkin yksinkertaistettuna, ymmärrän sijoittamisen vedonlyönnin kaltaisena pelinä, jossa voi valita kohteensa niiden riskisyyden ja mahdollisen tuoton, oman taitotason tai erikoistumisen yms. pohjalta. Minä, jonkun omaisuuserän ostaja, veikkaan sen puolesta, että tulen tulevaisuudessa saamaan omaisuuserästä paremman hinnan kuin millä edellinen omistaja sen on minulle myymässä. Tällä toisella pelaajalla sitten on ihan omat ajurinsa, sääntönsä ja tietämyksensä, jonka perusteella hän haluaa vaihtaa omaisuuttaan toiseen muotoon. Tuo oli jotenkin todella yksinkertaistetusti ja tyhmästi kirjoitettu, joten jätän tuon asian selittämisen tuohon ja palaan asiaan mietittyäni sitä paremmin. Ihmisillä on yhtä paljon syitä tehdä peliliikkeitä kuin maailmassa on eri pelikohteita, turha siis lähteä yksinkertaistamaan mitään “tulevaisuuden hintaodotuksien mallia”. Yleensä asioista ymmärtää oikeasti edes jotain vasta sitten, kun pystyy jokseenkin uskottavasti ja ymmärettävästi selittämään niistä muille, mutta onneksi jo selitystä yrittäessä parantaa omaa ymmärrystään huomattavasti ja tajuaa puutteellisuutensa. Minusta vedonlyönti esimerkkinä on antanut itselleni jonkinlaisen tavan ymmärtää sijoitustoimintaa, mutta toisaalta en ymmärrä vielä täysin näiden vedonlyöntikohteiden luonnetta, koska se itsessään on niin monimutkainen. Esimerkiksi tällä hetkellä ajattelen, että osakkeiden hinta perustuu pohjimmiltaan, kaikista perustavanlaatuisimmilla tasollaan siihen, että millä hinnalla joku ihminen on valmis myymään jotain, ja löytyykö toista ihmistä, joka on valmis ostamaan sen asian myyjän haluamalla hinnalla. Tuohon sitten tulee päälle valtavasti myyjiä ja ostajia (jotka ovat itsessään äärimmäisen monimutkaisia toimijoita), välittäjiä, reaalista toimintaa ja liiketoimintaa sekä yritelmiä ennustaa kaikkea ennallamainittua.

Mutta jos nyt jatketaan ja sanotaan, että sijoittamisessa on kyse jonkinlaisesta tulevaisuuden ennustamisen yrittämisestä ja vedonlyönnistä sen pohjalta. Katsotaan kaverin kanssa matsia, ja minä saan viisisataa, jos keltainen joukkue voittaa, ja kaveri saa tonnin, jos siniset voittaa. Lopputulosta on mahdotonta ennustaa etukäteen, mutta molemmilla on omat monimutkaiset syynsä vedonlyönnille: minä haluan vain nauttia matsista vedonlyönnin tuoman jännityksen myötä enemmän ja vaikuttaa rennolta tyypiltä, kun taas kaverini on tarkastunut vedonlyöntisivustojen konsensuksen, omaa sisäpiiritietoa keltaisen joukkueen loukkaantumistilastoista, ja tarvitsee rahaa maksaakseen myöhässä olevan vuokransa. Kaverini jää pitkässä juoksussa varmasti enemmän voitolle, koska hän osaa ennustaa tulevaisuutta paremmin. Mutta yksittäisen matsin jäljiltä hän saattaa jäädä reilusti tappiolle joutuen entistä isompiin ongelmiin vuokransa kanssa.

Sijoittamisessa voi valita vedonlyöntikohteensa, voi valita ketä vastaan lyö vetoa ja kuinka paljon, sekä voi yrittää tehdä kaikkensa ennustaakseen pitkässä juoksussa tulevaisuutta paremmin kuin keskimääräiset vedonlyöntikumppaninsa. Voit pyrkiä valitsemaan vedonlyöntikohteen, jonka tulevaisuus on mahdollisimman varma tai epävarma, voit valita vedonlyöntikumppaniksesi äärimmäisen omistautuneita ja fiksuja ihmisiä tai voit valita hupiveikkaajia, voit valita pienen tai suuren panoksen, ja voit yrittää hankkia tietoa parantaaksesi kykyäsi ennustaa tulevaisuutta, vaikkapa lukemalla analyytikkojen ymmärrystä erilaisista vedonlyöntikohteista ja niiden tulevaisuudesta.

Tämän sekavan kielikuvaröykkiön keskellä pääsemme siihen, minkä takia itse valitsen tällä hetkellä vedonlyöntikohteekseni pienempiä suomalaisia firmoja. Monissa kohteissa vastassa on lähinnä hupiveikkaajia, koska totisemmat ja omistautuneemmat veikkaajat eivät saa tarpeeksi isoja panoksia laitettua sisään, jonka takia heidän pitää veikata kohteista, jossa on vähemmän hupiveikkaajia ja enemmän veikkaajia, jotka ennustavat tulevaisuutta pitkässä juoksussa oikein. Monilla kohteista ei edes ole vedonlyöntisivustoihin verrattavissa olevia analyytikkoja, jotka pyrkivät tasapäistämään kilpailua tuomalla omat ennustuksensa niiden saataville, jotka eivät viitsi huvittelunsa vuoksi käyttää enempää aikaa tulevaisuuden ennustamiseen. Niillä kohteilla joilla on yksittäinen analyytikko, voi analyytikon vaikutus olla liiankin tasapäistävä. Liian moni ei jaksa tehdä omaa ennustustaan tulevaisuudesta, joten luottavat analyytikon ennustukseen ja lyövät vetoa sen mukaan. Ja tämä tapahtuu lähinnä vedonlyöntikumppaneita vastaan, jotka saattavat perustavaa oman veikkauksensa samaan ennustukseen, jolloin vedonlyöntikohteen luonne saattaa muuttua siniset vs. keltaiset -asetelmasta asetelmaan, jossa suurin osa olettaa sinisten voittavan, ja enää kyse on siitä, kuka veikkaa parhaiten monella pisteellä. Tuo yksittäisen analyytikon vaikutus saattaa vain voimistua, kun epävarmuus vedonlyöntikohteesta vaikuttaa kasvaneen: koronan takia osaan entistä huonommin ennustaa tulevaisuutta, joten luotan entistä enemmän siihen ihmiseen, joka kaiken tämän epävarmuuden keskellä vaikuttaa tietävän, miten tulevaisuudessa käy.

Ja kaikista isoin vaikutus vedonlyöntiympäristöön on tietysti koronan aloittaman tapahtumasarjan vaikutus vedonlyöntikumppaneiden ajatteluun ja toimintaan: pelon vallassa aletaan seuraamaan isompia kohteita ja miten totisemmat vedonlyöjät niissä ennustavat tietämättä vielä varmasti heidän kohteidensa lopputulemaa. Suuressa osassa tapauksista isot kohteet ovat varmasti yhteyksissä myös pieniin kohteisiin : jos fiksummat vedonlyöjät alkavat lyömään omaa aiemmin tukemaansa kohdetta vastaan, ja se on jollain tavalla kytköksissä sinun veikkaamaasi pienempään kohteeseen, niin sitten isompien kohteiden seuraaminen on varmasti fiksua. Tuli mieleen tällainen todennäköisesti todella huono esimerkki urheiluvedonlyönninpuolelta. Kaupungissa alkaa satamaan, ja fiksummat vedonlyöjät alkavat vetämään panoksiaan pois mestaruussarjan joukkueelta, joka pärjää huonommin sateella – voi olla, että joukkue päätyy vielä voittamaan, mutta sen todennäköisyydet voitolle ovat yhtäkkiä pienentyneet, voiton kerroin pienentynyt, ja aiemmin voittoa veikanneet joutuvat maksamaan enemmän päästäkseen eroon veikkauksestaan. No, jos olet veikannut samaan aikaan kaupungissa käytävää nelosdivarin ottelua, ja käytät vedonlyöntikäyttäytymisesi perusteena fiksumpien vedonlyöjien toimintaa tietämättä sen perusteluita, saatat osua sattumalta hyvin oikeaan, hyvin väärään tai mihin tahansa siltä väliltä . Voi olla, että joukkue, kenen puolesta löit aiemmin vetoa, on myös huonompi pelaamaan sateella. Voi myös olla, että joukkue on sarjansa paras pelaamaan sateella, tai että veikkaamasi ottelu pelataan katetulla kentällä sinun tietämättä siitäkään .

Jos olen ymmärtänyt tätä asetelmaa edes joltain osilta oikein, tämä asetelma tarjoaa myös valtavia mahdollisuuksia lyödä pitkässä juoksussa voitokkaasti vetoa. Voin esimerkiksi keskittyä niihin firmoihin, joita edes analyytikot eivät seuraa, jolloin kohteet ovat ainakin näennäisesti epävarmempia ja riskisempiä, mutta joissa voin lyödä vetoa entistä enemmän hupisijoittajien kanssa, jotka valitsevat hauskoja lottokuponkeja seurattavaksi huvin vuoksi. Vähän niin kuin löisin vetoa pelkästään kaverini kanssa kohteesta, joka ei oikein kiinnosta ketään muita, mutta josta minä satun tietämään valtavasti. Tai voin lyödä vetoa hieman isompiin kohteisiin ja yksittäisen analyytikon tulevaisuuden ennustusta vastaan, jolloin tulen luultavasti myös veikkaamaan vastaan useimpia hupisijoittajia, jotka perustavat vedonlyöntinsä analyytikon ennusteeseen. Esimerkiksi voin lyödä jonkun Nordicbetin kautta vetoa jostan Suomen alasarjasta, ja luottaa siihen, että ennustan oman kyläjoukkueeni suorituksia pitkässä juoksussa paremmin kuin joku Helsingissä tai Maltalla istuva analyytikko. Tai voin yrittää tehdä oman arvioni ja kuvitella analyytikon päätyvän about samaan ennustukseen, jolloin hänen julkaistessaan ennustuksensa tulevat monet vaihtamaan oman ennustuksensa suuntaa sen perusteella. Ja sitten on tietysti se vaihtoehto, että uskon voivani ennustaa paremmin lopputuloksen maailman seuratuimmassa markkinassa tai urheilusarjan finaalissa, jossa äärimmäisen omistautuneet ihmiset käyttävät päiväkausia ennustaen pelkästään voittavan valmentajan niskaan kaadetun Gatoraden väriä .

Kaikissa vaihtoehdoissa on luultavasti valtavasti riskiä ja vaihtelevat odotusarvot – onhan kyseessä vedonlyönti. Pienimmät kohteet ovat syystäkin vaikeasti ennustettavissa ja ihmiset seuraavat niiden kehitystä heikommin, jolloin saattaa kestää kauan, että saat tarpeeksi vedonlyöntikumppaneita seuraksesi. Toisaalta analyytikon näkemystä vastaan tai sitä ennakoiden vetoa lyödessäsi saatat olla yksinkertaisesti väärässä oleva ylimielinen kusipää, joka kuvittelee voivansa harrasteenaan ennustamaan tulevaisuutta paremmin tai nopeammin kuin ammattilainen, joka tekee ja on tehnyt sitä työkseen jo monia vuosia ja seuraa vedonlyöntikohdetta päivittäin. Ja mitä suuremmalla panoksella veikkaat mitä suurempaa eroa analyytikon ennusteeseen, sitä isompi on tappiosi, kun analyytikko paljastuu ennustaneen paremmin ja siten myös häntä peesanneet hupivedonlyöjät.

Huhhuh, kaikkea sitä ihminen tekee ja kirjoittaakin, jotta pystyisi järkeilemään itselleen, ettei ole ylimielinen kusipää. Noh, jos ei siis ole jo aiemmasta sekavasta selostuksesta ja sijoitusurani massiivisesta kolmen kuukauden kestosta käynyt selväksi, olen siis todennäköisesti vain Dunning-Kruger-käyrän alkuhuippua edustava täydellinen idiootti .

Nyt on kuitenkin mielestäni menossa mitä mielenkiintoisin aika vedonlyöntimarkkinoilla, kun äkkiseltään ilmestyneet tummat pilvet nousivat taivaalle Aasiassa, leviten myrskyisäksi, koko maapallon kattavaksi sadekaudeksi, jonka luonteesta ja kestosta meidän on hyvin vaikea saada selvää. Maailman isoimpien ja fiksuimpien vedonlyöjienkin on ollut vaikea saada selvää niiden vaikutuksista eri sarjoihin ja joukkueisiin, mutta viimeistään sateen jälkeen tulee olemaan poutasää ja jälleen jälkeenpäin näyttää ilmiselvältä, että miten tämä uudenlainen myrsky vaikutti eri sarjoihin ja joukkueisiin. Sateesta hyötyvät sarjat kukoistavat, jotkut seilaavat tavalliseen tapaan ja jotkut miltei hukkuvat tulvaveden mukana – parhaiten sadetta kestävät joukkueet taas joko vahvistavat jo entuudestaan vahvaa kärkiasemaansa tai nousevat yllättäen paalupaikalle .

Seuraavaksi siis omat isoimmat vedonlyöntikohteeni tämän koronasiruksen aikana, jotka tein luultavasti täysin tunteen vallassa ja äkkipikaisesti, kehittäen mitä mahtavimmat perustelut ja stoorit niille jälkikäteen. Haluan nyt vielä korostaa, että olen tosiaan alalla täysi amatööri, koko kirjoitukseni on täynnä pelkästään omia mielipiteitäni, eikä mitään kirjoittamaani tule ottaa sijoitussuosituksena tai käyttää oman sijoitustoiminnan perusteena. Näihin seuraaviin yrityksiin olen sijoittanut edellisten viikkojen aikana, jokseenkin varsin pieniä summia :

Remedy

Remedy oli oikeastaan se sijoitus, joka antoi itselle vähän luultavasti virheellistä itseluottamusta oman sijoittamisen suhteen. Inderesin Remedy-ketjusta ja -raportista, sekä Jeansin Sijoitustieto-blogista löytyy varsin hyvin perusteluja tälle, joten en lähde niitä toistamaan. Minun pitänee vielä hieman kehittää vedonlyöntianalogiaani eteenpäin, mutta mielestäni oli ilmiselvää, että Remedy pelaa lajia, joka kokonaisuudessaan hyötyy sateesta (ihmiset jumittuu neljän seinän sisään, Steam hakkaa ennätyksiä ja muita pelifirmoja hehkutetaan), ja Remedy vaikutti joukkueelta, joka tulee pärjäämään kelillä kuin kelillä myös oman sarjansa sisällä pitkässä juoksussa . Samaan aikaan yhä harvemmat olivat optimistisia Remedyn suhteen vedonlyöntikohteena, minkä koin hyvänä paikkana laittaa vedot sisään Remedylle. Lisäsin vetoja vielä kahteen otteeseen, kun ennustin analyytikkojen tekevän omat samansuuntaiset ennusteensa ja niiden ennusteiden tultua ulos. Sittemmin olen myynyt vetojani pois, koska Remedy on vedonlyöntikohteena kasvanut omasta mielestäni ehkä jo liiankin suosituksi, ja muualta löytynee vähemmän suosittuja ja edukkaampia kohteita.

LeadDesk

No tämä nyt sitten on luokkaa “lyön vetoa analyytikkoa vastaan”, mikä kuten aiemmin mainittua, on entistä riskisempää puuhaa. Suuressa osassa tapauksista tätä päivätyökseen tekevä analyytikko osuu ammattitaitonsa johdosta oikeaan, mutta nyt halusin ottaa riskin, vaikka mitä suuremmalla todennäköisyydellä olen väärässä ja olen lyönyt huonon vedon. Tässä kuitenkin ajatusprosessini:

LeadDesk ajautui kiikareihini jo tammikuussa, kun Seppo Saario meni mainitsemaan firman hesarin haastattelussa asti. Yleensä otan vastaavat vetovihjeet mielelläni vastaan, koska se antaa kehoitteen tutkia enemmän jotain firmaa, jonka joku viisas sijoittaja on kokenut jostain syystä hyväksi kohteeksi. Noh, en päätynyt sen jälkeen sijoittamaan firmaan, koska hesari vihjepaikkana vaikutti vähän liian ilmeiseltä ja oli muita kohteita, jotka vaikuttivat vielä tuolloin houkuttelevemmilta.

LeadDesk nousi uudestaan voimakkaammin tutkaani, kun koko koronatilanne pääsi perkelöitymään ja Zoomit sun muut pomppi otsikoissa. Itsekin joskus monia vuosia sitten LeadDeskillä etämyyntityötä kotoa hakanneena aloin sitten ihmettelemään, että miten LeadDesk laskettelee yhtä kovaa kyytiä muiden mukana, vaikka se ensivaikutelmalta vaikutti olevan loistojoukkue sarjassa, jonka ei kuvittelisi ainakan kärsivän tästä sadekaudesta. No sitten tuli ihan tähänastisen laskun pohjilla Inderesin raportti, joka luontaisena vastarannan kiiskenä sai minut heräämään entistä enemmän ja keräämään lisää perusteluita sille, että olin jo muodostanut oikean mielipiteen (sekä tietysti kieltämään kaikki vastakkaisesta kertovat asiat).

Aiemmassa raportissa tavoitehintaa oltiin jo otettu alas, kun liikevaihdon kasvun hitaus yllätti analyytikon, samaan aikaan kun LeadDeskin ydinliiketoiminta kasvoi kovaa vauhtia ja liikevaihto lähti poismyydystä yksiköstä. No uudessa raportissa tavoitehintaa, liikevaihtoa ja tulosta reivattiin entistä pahemmin alas jokseenkin ristiriitaisella tavalla, kun raportti otsikoitiin houkuttelevasti “koronan ei pitäisi olla katastrofi etätyöohjelmistotalolle” ja uudet luvut perusteltiin ”lyhyen aikavälin kasvu- ja tulosnäkymillä, kun uusmyynti vaikeutuu ja telepalveluiden kysynnän kasvu hidastuu”.

Noh, sukellettuani CCaaS-bisnekseen (Contact Center as a Service) ja sen alla vaikuttavaan contact center -bisnekseen suurilta osin Inderesin aiempien raporttien ja niissä mainittujen lähteiden avulla, olin tullut niihin ajatuksiin, että LeadDesk on tarpeeksi mielenkiintoinen vedonlyöntikohde, johon kannattaa sijoittaa noin alhaisilla hinnoilla.

Pahimmassa tapauksessa LeadDesk on niitä joukkueita ja siinä sarjassa, joka kärsii sateesta ihan yhtä pahasti kuin muutkin, ellei pahemmin. Contact centereitä menee reilusti nurin, LeadDesk menettää nopealla tahdilla reilusti jatkuvaa laskutustaan ilmeisesti keskimääräisistä vuoden sopimuksistaan huolimatta ja lisäpanostukset bisnekseen tulevat huonoimpaan mahdolliseen aikaan. Kokematon yritysostaja saattaa jopa huonontaa näkymää entisestään intoutumalla ostamaan epäonnistuneesti pienempiä paikallisia kilpailijoita pois.

Keskimääräisessä tapauksessa , jonka ammattimainen analyytikko on mitä luultavimmin osannut ennustaa täysin oikein, LeadDesk on yksi niistä keskimääräisistä häviäjistä aika huonon sään sarjassa. LeadDeskin uusmyynti tosiaan vaikeutuu ja telepalveluiden kysynnän kasvu hidastuu, jolloin luotan siihen, että analyytikko on laskenut tavoitehintansa 9,00 täysin oikein, mutta sekään ei ole vuoden päästä valtavan huono suoritus.

No sitten tällaisen optimistisen idiootin unelmaskenaariossa onkin se epätodennäköinen mahdollisuus, että analyytikko onkin ollut turhan pessimistinen tai tehnyt ennustuksensa vähän huonolaatuisen datan avulla huonoon aikaan, ja loputkin sijoittajat ovat lähteneet pessimismiin ja paniikkiin mukaan. Kun todellisuudessa LeadDesk voisikin olla loistava sadekelin jengi, joka pelaa sarjassa, joka hyötyy tästä hirmumyrskystä. Omassa mielessäni tämä on epätodennäköinen, jokseenkin täysin mahdollinen vaihtoehto seuraavista syistä :

-LeadDesk tarjoaa ohjelmistoaan contact center -markkinalle, josta alan raporttien mukaan, joita Indereskin siteeraa, edelleen 70-80% käyttää hardwaren ja softwaren -yhdistelmää vaativia on-premise-soittojärjestelmiä. Eli ymmärrykseni mukaan koko soittojärjestelmä vaihteineen on sidottuna fyysiseen sijaintiin, josta on käytännössä mahdotonta siirtää operaatioita etätöihin. Voi olla, että olen ymmärtänyt tämänkin väärin.

-No tuon pilvipalveluiden osuus vs. on-premise contact center -markkinasta on ennen tätä koronakriisiä ennustettu kasvavan seuraavaa vauhtia: 2010 oltiin vain 3%, 2018 18% ja 2022 ollaan 31%, contact center -markkinan itsessään kasvaessa lievästi . Eli ei siis välttämättä olla huonon markkinan kyydissä ilman tätä koko koronahässäkkää, mikä varmasti näkyy positiivisissa kasvuennusteissa LeadDeskille ja täten myös hinnoissa jo valmiiksi.

-LeadDeskin bisnes siis kasvaa sitä myöten, että a) perustetaan lisää pilvipohjaisia contact centereitä, jotka ottaa käyttöön LeadDeskin b) olemassaolevat contact centerit vaihtaa on-premise-ratkaisut LeadDeskiin ja c) LeadDeskin nykyiset asiakkaat lisäävät käyttöä, käyttäjämääriä ja luovat kalliimpia kuukausilaskutteisia sopimuksia. No a)sta on varmaan kaikkein vaikeinta ennustaa mitään: kukaan tuskin lähtee tällä säällä lisäämään puhelimitse tehtävän myynnin määrää, mutta asiakaspalvelun tarve saattaa kasvaa reilusti ainakin jollain aloilla – kuvittelisin esim. Finnarin luurien huutaneen aikamoista kyytiä. C):stä on samoin vaikea sanoa, myyjät ehkä yrittävät reivata sopimuksiaan alas, kun taas asiakaspalvelulle saattaa jossain tapauksissa löytyä enemmän käyttöä. Mutta b) on mielestäni se kaikista mielenkiintoisin vedonlyönnin kohde. Jos pyörität pientä tai suurta contact centeriä, joka on vaikka jonkun isomman firman (vaikka sen Finnairin) sisäinen, tai oma firmansa, johon se joku firma on myyntinsä tai asiakaspalvelunsa ulkoistanut, niin mitä tuut tällaisessa kriisissä tekemään? Ilmeisesti noiden alan raporttien mukaan keskimäärin contact centereissä työskennellään aika ahtaissa olosuhteissa ja jaetuilla työasemilla. Itselläni ei ainakaan kestäisi kantti tai empatia jatkaa vanhaan malliin tai ruveta virittelemään mitään joka toisella työasemalla työskentely ja vuoron jälkeen aseman desinfiointi -systeemejä .

-Ehkä se on sitten betsi optimismille ja ihmisten hyvyydelle, mutta itse uskoisin uusmyynnin hankaloitumisen sijaan siihen, että nyt LeadDeskin myyntirekryt tulivat juuri oikeaan aikaan, ja siirtymä pilvipalveluihin markkinalla voimistuu aggressiivisesti pakon alla näilläkin hetkillä, eikä pelkästään puolen vuoden päästä, kun ollaan keretty pohtimaan, että jopas oltiin pulassa näiden paskojen on-premise-viritelmien kanssa. Jos tilanne tosiaan on tämä ja olisin LeadDeskin toimarin pallilla, niin virittäisin kyllä organisaation ihan huippuunsa näitä hetkiä varten, kellottaisin sisään niin paljon uusmyyntiä kuin mahdollista ja ehkä yrittäisin tehdä jotain hätäisiä videokonferenssituotekehityksiäkin.

-Jos osaisin noita tavoitehintojen laskutapoja, niin tekisin jos jonkinlaisia laskelmia tällä hetkellä. Tällä hetkellä pitää siis luottaa siihen, että Inderesin analyytikko on käyttänyt niitä oikein, ja itse teen ikään kuin veikkauksen, että nykyisen voimassaolevan tavoitehinnan sijaan tilanne voisikin kehittyä jopa aiempaa tavoitehintaa paremmaksi. Jos verrokkianalyysi on yksi noista tavoista mitä käytetään, niin ainakin nuo LeadDeskin toimialaverrokit ovat reboundanneet reilusti niistä pohjista, joiden aikaan Inderesin analyytikko varmaan teki vertailunsa.

Tämä kaikki siis täyttä spekulaatiota ja alasta tai sijoittamisesta hyvin vähän ymmärtävän ihmisen, joka on sijoittanut itse kyseisiin fimoihin, mielipiteitä, joita ei tule ottaa sijoitussuosituksina, jos nyt ei ole jo tähän mennessä tullut selväksi… Mielelläni kuulisin ajatuksia ja erityisesti korjauksia, mitä osaavammilla ihmisillä tulee mieleen ajatuksistani. Myöhemmin pitää ainakin kirjoittaa tänne ylös sijoitussuunnitelmani, niin ehkä tulisin joskus sellaisen tekemään ja kenties myös pitäytymään siinä isomman sosiaalisen paineen alla.

1 tykkäys

11.4.2020: toinen postaukseni Sijoitustietoon

Kiitokset vastauksesta - motivaatio kirjoitusten jatkamiseen kasvaa huomattavasti, kun ainakin yksi ihminen on todistettavasti lukenut avauksen ja pitänyt sitä edes jollain tasolla mielenkiintoisena! Alalla työskennelleenä tuleeko sinulla lisää mietteitä tai vasta-ajatuksia LeadDeskin casen hyvyydelle - onko joitain asioita, mitä en ole tajunnut ottaa huomioon?

Tuolla Inderesin laajemmassa LeadDesk-raportissa on käytetty verrokkeina yhtiöitä Five9, RingCentral, Vonance ja 8x8. Mikään noista ei tietenkään ole täydellinen verrokki LeadDeskille, koska palvelutarjoamat ja markkinat ovat erilaisia. Kaikki tekevät CCaaS-softaa ymmärääkseni isolla jenkkipainotuksella, mutta osalta löytyy myös esim. contact center -ulkoistamista, videokonferenssiominaisuuksia ynnä muuta, jotka reagoivat koronaan eri tavalla kuin puhdas CCaaS-softabisnes.

Muutama sekava ajatus sijoittamisen opiskelemisesta

Ajattelin avata itselleni ja toivon mukaan muillekin muutamia ajatuksiani sijoittamisen opiskelemisesta ja oppimisesta ylipäätänsä. Omat ajatukseni pohjautuvat vahvasti kahden loistavan ajattelijan kirjoihin ja niissä oleviin ajatuksiin: J osh Waitzkinin (todellinen superajattelija ja -oppija, noussut useassa todella kilpaillussa lajissa alansa huipuksi) The Art of Learning ja Barbara Oakleyn Learning How to Learn .

Inderes on mielestäni avoimuudeltaan ja periaatteiltaan loistava palvelu sijoittamisen oppimiselle: sijoittamisesta keskimääräistä enemmän tietävät ihmiset tekevät analyysiä ja avaavat omaa ajatteluaan. Itseään viisaammat ihmiset ovat mielestäni yksi parhaista lähteistä oppia lisää, ja jakaisin tuon opinlähteen hyödyntämisen muutamaan eri tasoon:

1. Voit seurata itseäsi viisaampien ihmisten toimintaa ja toimia sen mukaan . Jos joku itseäsi viisaampi sijoittaja sijoittaa johonkin yritykseen, se voi olla myös sinulle hyvä sijoituskohde, mutta sinulla jää paljon pimentoon siitä, milloin, miten ja miksi kyseinen ihminen sijoitti yritykseen.

2. Voit seurata itseäsi viisaampien ihmisten ajattelua ja kehittää omaa ajatteluasi sekä toimintaasi sen mukaan. Jos joku itseäsi viisaampi sijoittaja kertoo ajatuksistaan tietyn sijoituksen taustalla tai ajattelustaan sijoittamisen taustalla yleisesti, voit kehittää ja tarkistaa omia ajatuksiasi, ja kehittyneen ajattelusi perusteella kenties tehdä sijoituksen samaan yritykseen tai toiseen yritykseen, jota tukee samanlainen ajattelu kuin itseäsi viisaampi sijoittaja osoitti.

3. Voit seurata itseäsi viisaampien ihmisten ajattelun kehittymistä ja voit yrittää kehittää omaa ajattelun kehittelyäsi sen mukaan . Jos joku itseäsi viisaampi sijoittaja on päätynyt ajattelemaan keskimääräistä viisaammalla tavalla luettuaan vaikkapa jotain kirjoja tai käytyään tietyn opintokokonaisuuden, voit yrittää mallintaa omaa oppimistasi, eli ajattelun kehittymistäsi, hänen mukaansa, koska se luultavasti tuo sinut suht samalle ajattelun ja osaamisen tasolle. Parhaimmillaan se vie sinun ajattelusi ja oppimisesi vähän syvemmälle ja eri kautta, jolloin olet aiemmin viisaana pitämääsi ihmistäkin viisaampi ja saatat jopa ajatella asioita hieman eri kantilta, jolloin ajattelullasi on tyyli, jota toiset viisaat sijoittajat eivät välttämättä osaa ajatella.

Itse uskon siihen, että hyvin samanlaiset “oppimisen lainalaisuudet” pätevät mitä moninaisempiin osaamisalueisiin ja hyödyllistä voikin olla hypätä vielä yksi taso metammaksi ja opetella oppimista yleisesti. Jos olet opetellut oppimaan shakkia fiksusti, tulet todennäköisesti oppimaan myös muita asioita nopeammin ja strukturoidummin.

Miksi opetella asioita strukturoidusti?

Ymmärrykseni mukaan oppiminen tapahtuu yksinkertaistetusti seuraavalla tavalla. Aivomme menevät keskittyneen ajattelun tilaan, jolloin työmuistillamme on käytössä noin 4 “slottia”, joihin säilöä erilaisia asioita, tiedonpalasia, “chunkeja” . Työmuistimme on kuin liitutaulu , johon saa piirrettyä muutaman asian kerrallaan, mutta ne pyyhkiytyvät lyhyen ajan sisällä pois. Keskittyneellä ajattelulla pyrimme siirtämään noita chunkeja säilömuistiin, jossa on monimutkainen verkosto neuroneita, jotka tavallaan pitävät noita chunkeja muistissa. Tuo säilömuisti puolestaan on kuin laaja ja sekava varastohalli , jolle aivomme automaattisesti tekevät erilaisia operaatioita. Oppiessamme haemme chunkeja varastohallista liitutaululle, jonka jälkeen palautamme ne varastohalliin. Työstäessämme asioita useaan otteeseen, alamme hiljalleen muistamaan paremmin, mitä chunkeja ja mistä varastohallista löytyy, sekä ne alkavat luomaan vahvempia yhteyksiä toistensa välille . “Ai niin, P/E-luku sijaitsee sijoittamisvarastohallissa tunnuslukuanalyysihyllyssä.” Alamme yhdistämään chunkeja toisiinsa, ja niinpä työmuistimme pystyykin käsittelemään yhdessä slotissa neljää yhdeksi chunkiksi yhdistettyä chunkia, jotka aiemmin vaativat koko työmuistin kapasiteetin käyttöönsä . Varastohallia siistitään ajan mittaan esimerkiksi nukkuessamme tai kävellessämme vailla keskittymistä , jolloin säilömuististamme poistetaan asioita, joita työmuistimme ei ole pitkään aikaan työstänyt, ja toisaalta toisiinsa liittyviä chunkeja vahvistetaan ja yhdistetään yksittäisiksi chunkeiksi samalle hyllylle.

Toisaalta struktuuri on tärkeää myös sen takia, että pystymme rakentamaan hyvin järjestyksessä olevia ja tehokkaita varastohalleja . Josh Waitzkin puhuu kirjassaan siitä, kuinka hän on pyrkinyt oppimaan eri osaamisalueita aivan perusasioista lähtien, jotta seuraavaksi opittavilla monimutkaisemmilla asioilla on tukevampi pohja. Otetaan esimerkiksi shakki. Jos kaksi vasta-alkajaa pelaavat vastakkain, todennäköisesti voittajana selviytyy se vasta-alkaja, joka on nopeasti käynyt googlettamassa jotain perustaktiikoita puolustamiseen tai hyökkäämiseen - valmiita kaavoja, miten palasia kannattaa siirrellä. Samaan aikaan hän ei tule opetelleeksi lainkaan syitä käyttämänsä taktiikan taustalla ja hän tulee saamaan pahasti turpaansa pelaajalta, joka tietää samat taktiikat, tietää mihin ne perustuvat, ja osaa käyttää sitä paremmin strukturoitua tietoa hyödykseen. Pikataktiikoita opetelleen pelaajan taas voi puolestaan olla todella vaikea kehittyä oikeasti viisaasti ajattelevaksi shakinpelaajaksi, koska hänen on vaikea palata oppimaan asioita perustasolta, koska olemassa olevat ajatusmallit pikataktiikoista jumittavat hänen ajatteluaan eikä hän pidä tärkeänä opetella liiallisen simppeleitä asioita, koska hän on saanut jo tuloksia pikataktiikallaan. Strukturoidusti pelaamaan opetellut pelaaja taas kehittyy tasaisesti, kunnes hänen työmuistinsa käsittelee mitä monimutkaisimpia pelitilanteita kokonaisuutena miettien satoja eri kombinaatioita ja siirtojen seurauksia yhtä tehokkaasti kuin vasta-alkaja käsittelee ulkoa opettelemiaan shakkikaavoja. Omasta mielestäni oppiminen toimii myös sillä tavalla, että tajuat perusasioiden merkityksen ja struktuurin vasta myöhemmin, koska et etukäteen tiedä aihe-alueesta mitään, etkä voi tietää optimaalista struktuuria opetella asioita. Ehkä joissain koulutusohjelmissa struktuuria on mietitty vähän paremmin, mutta toisaalta en ehkä halua kuvitella liikaa perinteisten koulutusohjelmien ajattelun tasosta.

No miksi kirjoitan shakista, liitutauluista ja varastohalleista sijoitussivustolla lauantaipäivänäni? En todellakaan tiedä. Mutta sijoittamiseen noilla kaikilla asioilla on mielestäni vahva yhteys. Voit joko yrittää huijata systeemiä ja pyrkiä voittamaan niitä vasta-alkajia, jotka tietävät pelin säännöt, vaikkapa seuraamalla viisaampien sijoittajien toimintaa tai käyttämällä jotain pikataktiikoita, mitä muut vasta-alkajat eivät tajua käyttää. Tai voit lähteä liikkeelle tuskastuttavan tylsistä perusasioista, mitä suurin osa harrastajista ei jaksa opetella, mutta jotka rakentavat sinulle pitkässä juoksussa vahvemman pohjan, jonka päälle rakentaa osaamista, jolla biitataankin jo suhteellisen fiksuja sijoittajia.

Haluaisin itse kuvitella opettelevani sijoittamista edes jollain tavalla strukturoidusti, mutta katsotaan kuinka pitkälle tämän aihealueen opiskelussa jaksan ja pääsen.

Lopuksi tämmöinen “anna miehelle kala ja ruokit hänet päiväksi, opeta hänet kalastamaan ja ruokit hänet loppuelämäksi, opeta hänet oppimaan ja hän myy kalastuskonsultointipalveluita loppuelämänsä” -tyyppinen kysymyspatteristo viisaammille sijoittajille:

Miten te olette opetelleet sijoittamisesta?

Mikä on ollut reittinne nykyiselle osaamistasollenne?

Mitkä ovat jotain tärkeimpinä pitämiämme perusajatuksia, sijoitusajattelunne struktuurin perustavia tekijöitä, joita vasta-alkajat eivät tule ajatelleeksi?

Mitkä ovat olleet erityisen tärkeitä opinlähteitä, olivat ne sitten konkreettisia kokemuksia tai vaikkapa sijoittamisteoksia?

Toivottavasti joltain löytyy aikaa vastailla smiley

2 tykkäystä

17.4.2020: kolmas postaukseni Sijoitustietoon

Jatkoa caselle LeadDesk

Tässä on tullut mitä erikoisempia tiedonlähteitä kaiveltua ymmärtääkseni contact center -alaa paremmin ja Inderesin raporteissa siteerattu contact center konsultti/tutkimuspulju DMG Consulting (tiedä sitten, että kuinka puolueettomia ovat) huutelee etätöihin ja pilvipalveluihin siirtymisestä aika paljon parissa uudessa raportissa, esim tässä.

Menee jo vähän spekulatiivisempien tiedonlähteiden puolelle, mutta satuin löytämään call center -työntekijöiden subredditin, josta löytyi vaikka mitä mielenkiintoista (tuon subredditin väki taitaa tosin olla suurilta osin Pohjois-Amerikasta). Asiakaspalvelijoilla tuntuu työmäärä räjähtäneen käsiin, kun fyysiset lokaatiot on monella alalla suljettu, paljon on paniikkia isojen ihmismäärien työntämisestä samaan toimistoon ja joissain maissa viranomaiset kuulemma käyvät jopa tyhjentämässä toimistotiloja.

Paniikki oman työmäärän ja toimistotilojen turvallisuuden suhteen tuntuu olevan aika suuri trendi, samoin asteittainen siirtyminen etätöihin. Jos suuri osa markkinasta käyttää edelleen ratkaisuja, jotka ymmärtääkseni (tälle kaipaisin edelleen vahvistua teknologiselta puolelta) eivät salli etätyöskentelyä, niin veikkaisin siirtymän LeadDeskin kaltaisiin pilvipalveluihin olevan jo tämän kriisin tavallista paljon nopeampaa ja myös kriisin jälkeen aiempaa suurempaa, kun on ensin selviydytty pahimmasta ja mietitty on-premise-ratkaisujen järkevyyttä.

Olin kaivannut jotain tuon subredditin tapaista tiedonlähdettä, josta saisi paremman näkyvyyden contact centereiden arkeen, koska itsellä ei hirveästi kontakteja ole alalla. Oma fiilis (jolle tietysti keksitään perustelut myöhemmin) tästä casesta kuitenkin vahvistui ja päädyin ostamaan LeadDeskiä lisää, kun se sopivasti parin päivän aikana tippuikin jo vähän.

Tämä oli esim. mielenkiintoinen lanka, ja laittamalla hakuun “home” löytyy aika paljon vastaavaa: https://www.reddit.com/r/talesfromcallcenters/search/?q=home&restrict_sr=1

Sanottakoon tässä nyt jälleen se, että pyrin laittamaan tiedonlähteeni tuohon ylös, ja niiden ulkopuoliset mietinnät ovat puhtaasti amatöörin spekulointia ja mielipiteitä eikä tekstini sisällä sijoitussuosituksia.

1 tykkäys

1.6.2020: neljäs postaukseni Sijoitustietoon

Pieni koronapäivitys: Suomessa paskoja päättäjiä ja hyviä tuuria, blogissa humanismihuuhaata sekä sijoitusspekulaatiota

Pitkään on pitänyt kirjoittaa, mutta muut kiireet ovat vieneet mukanaan ja ei ole siten ollut aikaa perehtyä sen enempää koronaan tai pörssiin, mutta viikonloppuna oli aikaa ja kiinnostusta taas sukeltaa vähän syvemmin. Sunnuntainen krapula ja sinisyys tietysti ruokki halua mennä syvemmälle synkkyyteen, kun samaan aikaan maailmassa lauottiin ihmisiä avaruuteen, osoitettiin mieltä Hong Kongista Valkoiselle Talolle ja Suomessa koronasta ei ainakaan julkisilla paikoilla näyttänyt olevan tietoakaan .

Paskat päättäjät

Oma henkilökohtainen mielipide on se, että Suomessa päättäjät ovat tehneet keskimääräistä (verrokkivaltioita) paskempaa työtä, mutta heillä on tähän asti käynyt tuuri Suomen erityislaatuisuuden takia.

Omasta mielestä päätöksiä pitäisi tällä hetkellä tehdä tehokkaasti, nopeasti ja paikallisesti, mutta ymmärrän tietysti, minkä takia se ei politiikassa nykytilanteessa ole helppoa. Päättäjille ja johtajille voi tuntua vaikealta näyttäytyä kriisin keskellä auktoriteettina ja huojumattomana turvana kansan yllä, jos saman aikaan mahdollisimman hyvän päätöksenteon ja kommunikaation takia pitäisi myöntää, ettei juuri kukaan tällä hetkellä voi varmaksi tietää, mitkä toimenpiteet ovat hyväksi ja mitä lähitulevaisuudessa tapahtuu.

Koronakriisiä ei pitäisi hoitaa Suomen koronakriisinä, vaan esimerkiksi Helsingin koronakriisinä tai vielä pienempien alueiden koronakriisinä. Jos katsoo dataa koko Suomesta (joka eroaa alueiden välillä suuresti) ja yrittää sen jälkeen tehdä päätöksiä, jotka koskevat noita monia eroavia alueita samalla sapluunalla, tulee tehneeksi monta kriittistä virhettä. Jos lisäksi tyypilliseen päättäjien ja poliitikkojen tapaan otetaan mukaan arvovaltakysymykset, lisätään virheiksi se, että ei osata myöntää, että aiemmin on tehty virheitä, nytkään ei tiedetä varmasti oikeita toimenpiteitä ja ettei tiedetä, joudutaanko toimenpiteitä vaihtamaan kahden viikon päästä, päädytään näihin surkuhupaisiin kasvomaskitapauksiin. Ehkä valtion pestien houkuttavuutta pitäisi jollain keinoin lisätä, jotta sinne saataisiin vähän skarpimpaa porukkaa.

Viestinnän kannalta on ollut osittaisia onnistumisiakin. Hankalaahan tilanteessa on se, että olisi tarpeen viestiä nopealla aikataululla välillä eriäviä faktoja tilanteesta, mutta epäkoherenttius viestinnässä vähentää viestin lähettäjän uskottavuutta vastaanottajien silmissä. Omasta mielestäni esimerkiksi Sanna Marin on kuitenkin suurelta osin viestinnässään aiheuttanut omissa silmissä ylpeyttä - taivas varjele jos meillä olisi nyt Antti Rinne suhmuroimassa kasvomaskikauppoja henkilökohtaisesti Tiina Jylhän kanssa .

Oma ongelmansa on myös kansallinen yhteistyö. Unelmamaailmassa esimerkiksi EU voisi tarkoittaa sitä, että eri maissa päätetään kontrolloidusti ja porrastetusti testata eri alueilla eri toimenpiteiden vaikutuksia koronan hallintaan, joista vedetään yhteiset johtopäätökset optimaalisista toimenpiteistä. Kauhumaailmassa puolestaan avataan miltei kaikissa maissa ravintolat ja rajat samaan aikaan käytännön kertaheitolla .

Tällä hetkellä pitäisi IMO mennä Ruotsin tyylillä tyhmyydellä, täysillä ja pelotta sisään, Uuden Seelannin tyylillä tukahduttaa täysin, tai sitten ottaa strategia, jossa aktiivisesti seurataan tilannetta, käytetään mahdollisimman paljon dataa eri maista ja kaupungeista, ja ollaan valmiista nopeastikin tekemään muutoksia päätöksissä, toiminnassa ja viestinnässä. Nyt saatetaan ottaa kaikista strategioista paskimmat puolet, mutta onneksi meillä Suomessa saattaa sentään olla käynyt tuuri.

Hyvää tuuria ja humanismihuuhaata

Vaikka Suomessa onkin ollut omasta mielestäni paskoja päättäjiä, niin onhan meillä täällä tilanne koronan kannalta hallussa, vaikkei talouden kannalta olisikaan.

Kun puhun päättäjien tuurista, niin tarkoitan sitä, että ihan sama millainen poppoo päättäjien paikalla olisi (ehkä Trumpia ja Bolsonaroa lukuunottamatta), niin Suomen monet omintakaisuudet olisivat pitäneet koronan kontrollissa kevään aikana. Lähiviikkoina tämä saattaa omasta mielestäni muuttua dramaattisesti, ja ehkä onkin jo muuttunut.

Jos kävi viikonlopun aikana ulkona (ainakin omalla paikkakunnallani), oli omasta mielestäni havaittavissa todella huolestuttavia muutoksia ihmisten käyttäytymisessä. Omasta mielestäni tällä hetkellä informaatioedgen muihin sijoittajiin koronakriisin navigoimisessa saattaakin saada käyttäytymistieteiden puolelta, kun se vielä helmi-maaliskuun vaihteessa tuli epidemiologiasta, jonka ilmenemisen jälkeen joka toisesta sijoittajasta tuli joku vitun virologi.

Nyt kun hallinnot ovat yrittäneet hyödyntää mahdollisimman paljon oppeja biologian puolelta ja seurailleet silmä kovana R-lukuja, tulisi omasta mielestäni katseet suunnata suuresti ihmisten käyttäytymisen tutkimiseen, datan keräämiseen ja nopeaan, tarpeen tullen iteratiiviseen päätöksentekoon ja eksekuutioon.

Viimeiset pari kuukautta ovatkin varmasti olleet kulta-aikaa kaiken maailman sosiologian ja antropologian tutkijoille, jotka muistivihko viuhuen keräävät havaintoja työpaikoilta ja puistoista. Ulos on tullut valtava määrä uutta tutkimusta ja vanhan kertaamista, josta haluaisin nostaa esiin joitain itsestäni mielenkiintoisia löydöksiä :

-Pohjustus: ymmärtääkseni pelkistetysti ihmisten käyttäytymistä ohjaavat asenne, sosiaaliset normit, halu käyttäytyä tietyllä tavalla sekä tietoisuus siitä, kuinka paljon omaa käyttäytymistä voi hallita. Jo tuosta voi mututuntumalla viikonlopun tapahtumien perusteella heittää, että asenteet koronaa kohtaan ovat löystyneet isosti, samoin sosiaaliset normit, halu käyttytyä huolettomasti on lisääntynyt välittömien itselle ja muille näyttäytyvien riskien vähentyessä ja suomalaisille spesifiin tapaan puistokännääminen ja nyt avautuvat terassit vähentävät kontrollia omasta käyttäytymisestä .

-Koronan aikana ihmisten halukkuus seurata määräyksiä on korreloinut sen kanssa, miten käytännöllisiä ohjeistukset ovat olleet ja miten konkreettista niiden seuraaminen on ollut. Nyt aika monella tuntuu olevan hukassa se, että mikäs se turvaväli pitikään olla ja saiko jo kokoontua 50 vai 500 hengen porukoissa. Ihmisten on helpompi seurata rajoituksia, kun ne ovat selkeitä ja konkreettisia, ja riskit toisenlaisesta käyttäytymisestä ovat suuria, välittömiä ja pelottavia. Pysy kotona ja käy korkeintaan kaupassa, ettei mummosi kuole koronaan.

-Kun ihmisillä on vähemmän mahdollisuuksia sosialisoida julkisilla paikoilla, ihmiset sosialisoivat vähemmän julkisilla paikoilla . Simple as that. Kun ei ollut lupaa tai sosiaalisesti hyväksyttävää tavata kuin omia perheenjäseniään, tehtiin niin. Nyt voi olla vaikeaa rajoittaa meininkiä uudestaan, kun kesä on kuumimmillaan ja kaikki on kivaa. Toinen aalto voi tietysti muuttaa tuon ja romuttaa nykyisen optimismiharhan (optimism bias), mutta harmillisella viiveellä.

-Ihmiset kaipaavat positiivisia motivaattoreita, eivät rangaistuksia, käyttäytyäkseen tietyllä tavalla . Mitkään sakkorangaistukset tuskin tulevat toimimaan, koska koettu kiinnijäämisen riski on niin pieni, mutta maski päällä kotoa haastateltavat julkisuudenhenkilöt ehkä lisäisivät motivaatiota.

-Nyt tuntuu olevan meneillään villitys siitä, että ulkona korona ei mitenkään voi tarttua, koska kaikki kotioppineet virologit tietävät hiukkaspilvien leviämisestä. Näillä näkymin pitää paikkaansa, mutta turvallisuudentunne voi saada myös ihmiset käyttäytymään riskialttiisti, kun piknikille ei viitsitäkään tuoda omia eväitä, on niin paljon kätevämpää istua samalla viltillä ja eihän sitä kaveria malta olla halaamatta pitkän tauon jälkeen. Lisätään yhtälöön pari skumppapulloa samoista suista nautittuna, ja kohta huudetaan, höngitään ja halaillaan kuin viimeistä kesäpäivää.

-Oma veikkaus, ei mihinkään lähiaikoina ulos tulleeseen tutkimukseen perustuen, on se että kesäinen alkoholinkäyttö on Suomessa vahvasti liitoksissa riskikäyttäytymiseen ja sitä myöten koronan leviämiseen . (Ei sillä, ettenkö itse olisi viikonlopun aikana syyllistynyt juurikin samaiseen syntiin.) Nuoret ainakin koulunpäättäjäisissä näyttivät hallitsevan homman (toivottavasti nuorten välillä ja nuorista virus leviää niin huonosti kuin mitä tutkimukset ovat tähän mennessä näyttäneet) todella holtittomasti, ja varmasti vanhemmatkin seuraavat perästä asenteiden vapautuessa ja kelien kuumetessa. Voikin olla, että hyvin pian puhkeaa korona Koffin puiston tyyliin kukkaan ympäri Suomea, kun nuoret ovat ensin sosialisoineet koulun sisäisesti, sitten kännissä koulujen välillä, sitten poteneet krapulaa kotona ja seuraavalla viikolla nuorien vanhemmat tiedostomattaan levittävät työpaikoillaan. Omasta mielestäni on ihan käsittämätöntä, että kaikkialla Suomessa ei laitettu puistoja säppiin vapun tapaan. Vaikka lämpötila ja aurinko vaikuttaisikin virukseen lievän tappavasti, on lämpötilan ja auringon vaikutus ihmisten käyttäytymiseen vielä omasta mielestäni auki.

-Suomi on kulttuurillisesti mielenkiintoinen alue siinä mielessä, että täällä (niin kuin muissakin maissa) yhteys luontoon on paljon voimakkaampaa, joten piknikeille ja luonnonpuistoihin matkaavat suomalaiset, jotka ovat tottuneet olemaan etäisempiä ja vähemmän kovaäänisiä ovat todennäköisesti epidemian kannalta turvallisempi vaihtoehto kuin isoissa porukoissa kodeissa iltaa viettävät, kovaäänisemmät ja poskisuutelevat verrokkinsa etelässä.

-Suomessa (eikä monessa muussakaan maassa) esim lapsia ei rutiininomaisesti testata, ylipäätänsä tehokas testing, tracing ja managing modernin teknologian avustamana on hukassa , eikä siten saada tarpeeksi reaaliaikaista, paikallista tietoa paikallisten päätöksentekijöiden tueksi. Luulisi kuuliaisille ja teknologiamyönteisille suomalaisille olevan suht helppoa työntää kännykkään äppi, johon voi täytellä omia oireitaan haju- tai makuaistin menetyksestä, kovasta yskästä, väsymyksestä ja ruokailun väliinjättämisestä , jotka on monissa maissa havaittu hyviksi oireiksi koronan tunnistamiseksi.

Sijoitusspekulaatioita

Koska tämä kuitenkin on sijoitusblogi, niin mainitaan nyt muutama mielenkiintoinen sijoitusidea (jokseenkaan ei todellakaan sijoitussuositus, koska tämä blogi ei sisällä niitä):

-Jos Nohoa pystyisi shorttamaan, niin tekisin niin tässä viikon sisään. Nyt on meneillään jonkinlainen tuulipukuryntäys sijoittamaan raflabisnekseen, kun terassit on auki, niin omasta mielestä todennäköisien uusien rajoituksien jälkeen tulee vastaan tuulipukuryntäys pois raflabisneksestä. Voin toki olla pahastikin väärässä. Jos tulee vastaavia sijoitusideoita ravintobisneksen ja sitä kohtaan kohdistuneen innostuksen shorttaamiseen, otetaan vastaan.

  • Kamux : omistin aiemmin ja myin pois juuri koronahässäkän alkaessa, mutta nyt näkisin ulkoisia tekijöitä, jotka lisäävät sisäisesti kunnossa olevan firman potentiaalia. Kyseessä on IMO laman/taantuman vaikutus automyyntiin (väheneekö myös käytettyjen autojen myynti vai pysyykö paikallaan vai jopa lisääntyy, kun ihmisten kuitenkin jossain määrin pitää vaihtaa ja ostaa autoja ja kaupat uusista autoista valuvat käytettyihin) vs. koronan aiheuttama käyttäytymismuutos julkisen liikenteen viehättävyyden vähentyessä ja autojen omistuksen jatkaessa kasvuaan. Jos muistan oikein, niin Suomessa ollaan todella aktiivisia autojen omistajia, eikä se tuskin tule vaihtumaan mihinkään nopeasti, vaikka Helsingissä kovasti yritetään puskea julkisen liikenteen projekteja.

  • Delivery Hero (ja ruuankuljetus) : tästä nappasin muutama viikko sitten kovan kopin, eikä sinänsä ole mihinkään kiire luopua siitä. Korona osuu ravintolabisnekseen (kenties matkailun lisäksi) kaikista koviten, ja pakottaa konservatiivisia ravintolayrittäjiä keksimään uusia kikkoja bisneksen elossapitämiseksi, sekä kuluttajia adaptoitumaan maailmaan, jossa ravintolaruokaa ei välttämättä aina nautikaan ravintolassa. Jos ymmärrän plattabisneksestä mitään, niin network effectien pitäisi olla valtavat, kun a) valtava määrä ennen ruuankuljetukseen negatiivisesti suhtautuvia ravintoloita ryntää Delivery Heron tapaisien bisnesten pariin inboundina b) valtava määrä uusia käyttäjiä saapuu ruuankuljetusplatformeihin koronan takia c) kun nämä kaksi pelaavat yhteen, ja esim. tulee lisää käyttäjiä myös sen takia, että uusia ihmisten lempiravintoloita ilmestyy palveluihin. Toimiala kasvaa valtavaa vauhtia (nyt koronan myötä entistä kovempaa), kilpailu on toki helvetillisen kovaa ja katteet pieniä, mutta kovimmalla teknologialla, operaatioilla ja yksikkötehokkuuksilla pitäisi päästä pitkälle. Ruuankuljetus onkin todennäköisesti useimmille firmoille vain tapa cräckätä in-city-delivery, jonka jälkeen avautuu ruuankotiinkuljetus ennen Keskoja ja kumppaneita (ks. Amazon ja kirjat). Tässä tulee tietysti myös myöhemmin vastavoima, että miten taantuma/lama vaikuttaa ihmisten ravintolaruuan tilaamiseen kotiinkuljetuksena, mutta sitä kerennee murehtia ja seurailla vähän myöhemmin.

  • Etäbisnekset yms. sekava digitalisaatio ja pilvillistyminen, esim. LeadDesk : IMO nobrainer ja valtavasti haippia jo entuudestaan alan yrityksissä ja kursseissa, mutta nyt hinnoissa saattaa vasta olla koronahaippi, mutta ei jo käynnissä olleiden kehitystrendien valtava voimistuminen koronan myötä. Veikkaan, että jos kääntää katseensa pois Zoomeista ja Slackeista, löytyy todennäköisesti vielä aika paljon potentiaalisia nousukohteita, joissa haippi nousee vasta Q2-tulosten julkistamisen jälkeen.

  • Matkailu : tästä en ole kehittänyt vielä mitään ideaa, mutta veikkaan jostain löytyvän sijoituskohde, joka jollain tavalla hyötyy koronan aiheuttamasta käyttäytymismuutoksesta matkailussa ja uusista tavoista tehdä matkailubisnestä. Ideoita otetaan vastaan.

Tästä nyt tuli vähän tällainen sekava vuodatus, mutta toivottavasti pian löytyisi lisää aikaa, jotta voisin tutkailla lisää tietoa ja avata omia ajatuksia mielenkiintoisista aiheista, jotka nyt ohitettiin hujauksella tai jätettiin kokonaan käsittelemättä. Mielelläni otan ajatuksia ja kommentteja puolesta ja vastaan, jotta voisin kehittää omaa ylhäisessä yksinäisyydessä ja eristyksessä sekavoitunutta ajatteluani eteenpäin.

1 tykkäys

11.7.2020: viides ja viimeisin postaukseni Sijoitustietoon sekä vastaus vastaukseen

Sadepäivän kunniaks pientä päivitystä. Nyt blogin jatkoa ajatellen haluaisin kysyä ääneen (ja toivoisin vastausta), että haluaako kukaan tässä maailmassa tämän blogin jatkuvan? Itselleni alunperin blogin tarkoitus oli a) strukturoida ja parantaa omaa ajattelua b) saada keskustelua aikaiseksi ja sitä kautta parantaa omaa ja muiden ajattelua. Olen löytäny ihan tarpeeksi tapoja strukturoida ja parantaa omaa ajatteluani tämän blogin ulkopuolella, että blogien kirjoittamiseen käytetty aika olisi mitenkään suhteessa tästä saatavaan arvoon. Mitään keskustelua täällä ei ole syntynyt, joten oma ajattelu tai kenenkään muun ajattelu tuskin on parantunut.

Jos jotain siis kiinnostaa nämä aiheet, mistä olen höpissyt, niin jakakaa ajatuksenne tai en näe mitään syytä pitää julkisena tekstejäni, joilla saan pienemmällä vaivalla enemmän arvoa pitämällä tekstit yksityisinä .

Sijoitusstrategia ja miksi ihmiset ymmärtävät strategiasta (tai keskimäärin mistään muustakaan) hyvin vähän:

Mitä on ihmistoiminta pohjimmiltaan?

Kuten olen aiemmin blogissani linjannut, ajattelu, ideat, oppiminen ja luovuus ovat aikalailla kaiken ihmistoiminnan ytimessä, koska yksinkertaistetusti:

  1. Kaikki toimintamme perustuu tiedostamattomaan tai tiedostettuun ajatteluun (aivojen prosessointia mitä hassuimmilla tavoilla)
  2. Aivomme prosessoivat ideoita, jotka ovat abstrakteja rakenteita, jotka rakentuvat pala palalta ja ajattelutyön/ideoiden pyörittelyn myötä. Einsteinin ajatus suhteellisuusteoriasta vaati muutaman muunkin idean allensa, ennen kuin suhteellisuusteoria yhtäkkiä kolahti kohdalleen
  3. Oppiminen on uusien ideoiden työstämistä, jatkuvaa prosessointia ja siirtelyä työmuistin ja säilömuistin välillä, jotta mahdollisimman suuri osa työstetyistä ideoista siirtyisi säilömuistiin strukturoidussa, kestävässä muodossa ja käyettäväksi uusien ideoiden kehittelyyn.
  4. Luovuus on periaatteessa vain oppimisen extended version, sillä luomme vanhojen ideoiden perusteella aivoihimme uuden idean, jota sitten muut ihmiset pitävät tai eivät pidä luovina. Einstein keksi mullistavan teorian, mutta tavallaan hän vain oppi yhden uuden asian.

Kuten olen aiemminkin huudellut blogissani (ilman ketään huutamassa vastaan), että turhan monet sijoittajat eivät ymmärrä näitä konsepteja, ja sen takia lähtevät sijoittamaan osakkeisiin opiskeltuaan jotain tunnuslukuja - omasta mielestäni karmea sijoitusstrategia pitkässä juoksussa tai tapa lähteä strukturoimaan omaa ajattelua.

Ihmiset eivät myöskään keskimäärin ymmärrä ideoiden ja luovuuden konseptia tarpeeksi hyvin, jotta voisivat esimerkiksi sujuvasti ottaa ideoita toisesta kontekstista ja copy pasteta ne toiseen kontekstiin, jota ihmiset taas katsoisivat haltioituneena vierestä ja miettisivät “wau, onpa luovaa - onpa tosi luova tyyppi varmaan, mä en ikinä pystyis olemaan noin luova!”. Eli tässä yritän tuoda esiin sen pointin, että luovuutta turhaan mystifioidaan, ja onkin hassu sattuma, että joku on luonut viestinnällisen idean “creative type” selittämään sitä, miksi olevinaan toiset pystyisivät olemaan luovia ja toisten ei kannata edes yrittää.

Samanlaisia harhakuvitelmia liittyy “älykkyyteen” ja “statukseen”, kun ihmiset ei valitettavasti ole ikinä vaivautuneet edes googlettamaan, että mitä jatkuvasti elämään vaikuttavat asiat edes tarkoittaa. Ihmiset siis jää tasolle, jossa ne sekottaa älykkyyden ja statuksen, ja pitää jotain ihmistä jotenkin ylivertaisen “älykkäänä” ja jonain “yli-ihmisenä”, vaan koska se on jonkun funktion lopputuloksena päässyt rooliin, jota jokin ihmisryhmä jostain syystä pitää korkean statuksen ja sitä kautta arvon roolina. Sijottamisessa Wall Street on omasta mielestä hyvä esimerkki tästä: “kyllä ne siellä Wall Streetillä tietää ja markkinat on aina tehokkaat, kyllä siellä on rajaton määrä Harvard-kasvatteja ja älyä miettimässä näitä juttuja paremmin kuin mä, niin miks edes yrittäisin biitata indeksiä?”

Mitä ovat osakkeet tai yritystoiminta pohjimmiltaan?

Jos mennään osakkeisiin syvälle sisälle, niin toisaalta ne ovat pelkästään objektiivisesti täysin arvottomia ideoita – oikeastaan yksi kapitalismin parhaista ja IMO arvomaailmaltaan eniten perseestä olevista ideoista – toisaalta ne ovat täysin spekulatiivinen, mutta laajan sosiaalisen joukon hyväksymä konsepti, ja toisaalta ne ovat jotenkin reaalimaailmassa sidoksissa ideaan pörssiyrityksestä. Ja pörssiyritys puolestaan on myös pelkästään idea, mutta idea, johon riittävä määrä ihmisiä uskoo sen voivan tulla interaktiivisesti todeksi. Ja pörssiyrityksissä mielestäni fundamentaalista on

  1. Se kaikista hulluin ihmisryhmä (ks. johto ja työntekijät), joka uskoo sen pörssiyrityksen ideaan eniten
  2. Seuraavaksi hulluimpia ovat se ihmisryhmä (ks. asiakkaat), jotka uskovat pörssiyrityksen ideaan tarpeeksi, jotta vaihtavat jotain omaa arvoaan ja kuvittelevat, että pörssiyrityksen transaktiossa antamalla asialla (= tuote, palvelu) on enemmän arvoa kuin sillä omalla alkuperäisellä asialla (esim. raha).
  3. Vähiten hulluimpia ovat sitten ne kapitalistisiat, jotka laittavat arvoa (= rahaa) liikkeelle, jotta nuo hullummat asiakasryhmät voivat palvoa uskontoaan ja suorittaa puolikahjoja rituaalejaan

En mene sen syvemmälle esimerkiksi arvon tai vaihdannan konsepteihin, mutta noiden kolmen ihmisryhmän perusteella suurin osa yritystoiminnasta pyörii näin: asiakkaat tekevät vaihtokauppaa yrityksen työntekijöiden kanssa jostain molempien arvokkaana pitämästä, yrityksen työntekijät pyörivät hulluina ympäriinsä voidakseen tehdä noita vaihtokauppoja paremmin kuin kilpailevaan yritykseen (= uskontoon) uskovat hullut, ja kuoria välissä tarpeeksi arvoa, jotta voivat sitten palauttaa ylimääräistä arvoa kapitalistisioille, joilla sitä arvoa entuudestaan jo oli eniten ja jotka nauravat matkallaan pankkiin.

Jätän nämä mietinnät nyt vähän laihoiksi, koska en näe järkeä lähteä miettimään asioita julkisesti ääneen, jos juuri kukaan ei siitä hyödy yhtään mitään.

Mitä on strategia pohjimmiltaan?

Strategia on pohjimmiltaan sitä, että kilpaillaan jonkin toisen ihmisen kanssa, ja yritetään tehdä niitä asioita paremmin kuin hän, mistä mainitsin kappaleessa “Mitä on ihmistoiminta pohjimmiltaan?”: ideoiden prosessointi → ajatellu → oppiminen → luovuus → toiminta. Sama pätee mielestäni niin shakkiin, golfiin kuin sijoittamiseen.

Mielestäni Jensillä oli omassa blogissaan vähän aikaa sitten loistava idea, joka auttoi minua järjestämään omia ideoitani ja ajatteluani paremmin, ajattelemalla sijoittamista itselle tutun kontekstin kautta. Hyvä esimerkki siis oppimisesta ja ideoista: Jens mallinsi sijoittamista samalla tavalla kuin nettipokeria: molemmat ovat kilpailu muita vastaan, ja teet rahaa ajattelemalla, tekemällä päätöksiä ja toimimalla paremmin kuin välittömät kilpailijasi. Pokerissa voit valita kilpailijasi varsin konkreettisesti, kun taas sijoittamisessa valinnan mahdollisuus on olemassa, mutta hivenen abstraktimmin. Jos haluat vain tehdä rahaa mahdollisimman nopeasti, kannattaa sinun siis miettiä sitä, että a) pystytkö voittamaan enemmän rahaa pelaamalla nykyisiä vastustajia vastaan vai b) löytyykö jostain vastustajia, joita vastaan voisit voittaa enemmän rahaa nopeammin c) miten teen valitsemiani vastustajia vastaan mahdollisimman paljon rahaa?

Eli pelaatko nykyisessä pöydässä, joka on täynnä pokeriammattilaisia (= jossain määrin tämä voisi vastata vaikka institutionaalisia sijoittajia, mutta ei välttämättä), vai siirrytkö puoliltaöin siihen pöytään, johon rikkaat, känniset ja ylimieliset bisnesmiehet ovat juuri saapuneet kravatit glitterissä (= esim. suomalaiset yksityissijoittajat, jotka tekevät sijoituspäätöksiä tunteiden ja Kauppalehden uutisten varassa).

Itse en usko “rahan tekemiseen mahdollisimman nopeasti” itseisarvona - en siis yksinkertaisesti näe sillä arvoa itselleni. Uskon siihen, että ihmisen kannattaa järjestää ihmistoimintansa ja kilpailukumppaninsa siten, että hän nauttii kilpailusta, hän oppii kilpailussa mahdollisimman paljon ja hän varmistaa siten sen, että pitkässä juoksussa hän tulee voittamaan useimmat muut kilpailijat.

Useimmat ihmiset ajattelevat liian lyhyellä tähtäimellä ja eivät panosta nauttimiseen (joka omasta mielestäni on fundamentaalisesti yksi elämän isoimmista pointeista) tai oppimiseen (ja täten pitkässä juoksussa häviävät niille, jotka parantavat ajatteluaan ja toimintaansa), vaan yrittävät vaan cashata kaiken sisään mahdollisimman nopeasti. Did someone say quarterly capitalism?

Sijoitusstrategiani lyhesti paketoidussa muodossa

No nyt päästiinkin muutaman aasinsillan kautta itse asiaan, eli sijoitusstrategiaani, joka minun on pitänyt jo pidemmän aikaa tehdä ja julkistaa tänne sosiaalisen paineen alla seurattavaksi. Pitkän aikaa mietin sitä, että pitäisikö sittenkään julkistaa sijoitusstrategiaa tänne, sillä strategian aika ykkössääntönä omasta mielestäni on se, että et paljasta sitä kilpailijoille, jotka voisivat hyödyntää sitä tietoa saadakseen kilpailuetua. Sitten oikeastaan tajusin, että a) blogillani on minimaalinen määrä lukijoita b) nekään vähät lukijat eivät oikeasti ole kilpailijoitani, jos ovat edes suomalaiset yksityis- tai instutionaaliset sijoittajatkaan c) “strategiassani” ei luultavasti ole yhtään kellekään mitään arvoa tai kilpailuetua. Mielestäni kilpailu on enemmin mallia Suomi vs. muu maailma, koska uskon aidosti siihen, että suomalaisten terveiden arvojen ajamana voisi olla hyvä asia koko maailmalle, että täältä löytyisi mahdollisimman paljon pääomaa ja sitä myöten valtaa - jaettuna tietysti mahdollisimman tasaisesti eikä vain muutamalle kapitalistisialle.

Okei, asiaan:

Visio:

Olla taloudellisesti riippumaton viiden vuoden sisällä ja huomattavasti nykyistä viisaampi, parempi ja kiltimpi ihminen ja sitä myöten parempi sijoittaja - antaa siitä eteenpäin compound effectin jyrätä niin kovaa, kunnes joskus 20 vuoden sisällä lukeudun Suomen parhaimpiin, vaikutusvaltaisimpiin ja edelleen kilteimpiin sijoittajiin.

Missio:

Nauttia elämästä ja kehittää jatkuvasti omia ideoita, ajattelua, oppimista ja luovuutta kasvattaen sijoittamalla pääoman määrää jatkuvasti compound effectina, biitaten selkeästi kilpailijat ja keskiarvot niin ajattelussa, toiminnassa kuin niiden lopputuloksena tulevassa tuotossa.

Kulttuuri:

Pääoman kasvaessa oikeasti merkittäviin määriin ja sen omatessa jotain todellista vaikutusta maailmassa, alan ottamaan huomioon koko aika kasvavissa määrin myös omat vahvat periaatteet ja arvot, jotka ohjaa sijoitustoimintaa - tällä hetkellä ei tarvetta keskittyä niihin, vaan keskitytään oman pääoman ja vaikutuksen kasvattamiseen. Sijoittaminen tulee muun elämän painolla, mutta silti semiaktiivisena osana sitä, eli pyrin ammentamaan muusta elämästä mahdollisimman paljon oppeja ja ideoita sijoittamisen puolelle, enkä hirveesti pyri opiskelemaan liikaa sijoittamisesta itsestään. Se ei oo musta järin mielenkiintosta, eikä varmasti myöskään kestävän kilpailuedun lähde, jos tietää kaiken saman kuin jotkut Wall Streetillä rahan perässä juoksevat puoliaivottomat osaoptimoijat.

Sijoitusstrategia:

Pyrin maksimoimaan pääoman määrän niin pitkässä juoksussa kuin lyhyessä juoksussa, jälkimmäisen johtaessa hyvin toteutetun strategian lopputuloksena nopeammin etummaiseen. Mun ratkasevat strategiset, kilpailulliset elementit on:

-Oma jatkuvan nauttimisen ja kehittymisen kulttuuri, joka johtaa pitkässä juoksussa eksponentiaalisesti parempaan ajatteluun ja elämään

-Muutenkin vahva kulttuuri, arvot ja periaatteet, jotka pitkässä juoksussa ajaa yli lyhytkatseisista kilpailijoista

-Vahva itsetunto ja -luottamus, jotka johtaa kykyyn ajatella eri tavalla, ottaa riskejä ja sietää epävarmuutta, paremmin kuin kilpailijat. Suht core juttu sijottamisessa, jossa pahiten perässä seuraavat sopulit ottaa eniten tukkaan, ja IMO rohkeiten omaa vahvaa näkemystä käyttävät voittaa eniten, jos ei useimmin

-Kaikki muut mut mahdollisimman paljon muista ihmisistä erottavat elementit, mitä tulee ajattelukykyyn, hallussa olevaan tietoon, oppimiseen ja luovuuteen. Nää on oikeastaan strategian ydintä ja todella VRIO-kamaa.

Ei nyt lähetä ihan OKR-tasolle menemään, mutta seuraavan vuoden tavoitteiks vois heittää jotain liittyen pitkän aikavälin strategian iteroimiseen ja todentamiseen, merkittävästi keskiarvoa paremman lyhyen aikavälin ja pidemmän aikavälin tuottoon, perustuen tähän hyvin poikkeukselliseen sijoitusympäristöön, jota mun mielestä suurin osa ihmisistä ei edelleenkään ymmärrä lyhyessä tai pitkässä juoksussa kauheen hyvin. Pyrin siis vetämään tällä hetkellä aika kovalla riskillä ja vivulla lisää sijoituksia sellasiin yhtiöihin, jotka sekä lyhyessä että pitkässä juoksussa hyötyy koronan vaikutuksista merkittävästi. Ja niiden hyötyjen pitäis pienissä määrin olla yleisesti jo tunnistettuja ja hyväksyttyjä, jotta ne hedgaa vähän riskiä valtavalta uudelta rommaukselta. Toisaalta toimin itsenäisesti ja nopeasti, niin rommauksen edetessä oon valmis tekemään tehokkaita peliliikkeitä, enkä lähteä mukaan mihinkään indeksit ja buy the dip -indeksilampailuun.

Toivottavasti joku jaksoi lukea suurimman osan ja edes jotain uutta liikahti ajatus- tai tunnepuolella. Tässä vaiheessa ja ylhäisessä yksinäisyydessä blogosfäärissä positiivinen asia olis jo se, että jotain alkais vituttamaan mun paskat avautumiset täällä tarpeeks, että tulis vittuilemaan ja saatais joku pieni vääntö päälle.

Käyttäjä Artsipappa kommentoi:

Ihan hyvää luettavaa että jatka ihmeessä. Oletko tehnyt vision ja mission realistiseksi? Onko ne siis oikeasti saavutettavissa. 5v päästä taloudellisesti riippumaton. Oletan että nyt jo on aika massiivinen salkku? Millaisiin tuottoprosentteihin tähtäät vuodessa?

Investiget Groupin vastaus:

Moi Artsipappa, kiitos viestistäsi! Vision ei omasta mielestäni tarvitse olla superrealistinen, vaan superoptimistinen ja kunnianhimoinen, aspirationaalinen unelma, jota kohti motivoituneemmin talsia. Missio puolestani on äärimmäisen realistinen ja kuvaa siis tätä hetkeä ja syitä, minkä takia ylipäätänsä sijoitan.

Ei ole todellakaan vielä massiivinen salkku, ja taloudellinen riippumattomuuskin on sinänsä suhteellinen konsepti: toiselle riittää 10k korkotuotto, jolla asua jossain halvassa ja lämpimässä maassa, toinen taas on vetänyt elintasonsa niin levottoman ylös, että on pakko olla monien miljoonien omaisuus. Itselleni riittää se, että on taloudellinen vakuutus siitä, että saan viettää aikani juuri niin kuin itse haluan - ilman, että kellään on taloudellista valtaa minuun tai olen missään palkkaorjuudessa. Sinänsä olen onnellisessa tilanteessa jo nyt, että vietän aikaani mielestäni todella mieluisilla tavoilla suurimman osan siitä.

Tässä vaiheessa tietyn tuottoprosentin tavoittelu tai ennustaminen on mielestäni juuri sellaista positivistista huuhaata, jota finanssi- ja liiketoimintamaailma on valitettavasti täynnä. Katotaan, miten taloudella, pörssillä ja muilla menee keskimäärin vuoden sisällä, ja pyritään voittamaan muut sekä lyhyessä että pitkässä juoksussa.

Käyttäjä Artsipappa kommentoi:

Jos et tavoittele tiettyjä tuottoprosentteja niin miten voit laittaa tavoitteen ‘5v sisään taloudellisesti riippumaton’? Tarkoitan siis sitä, että useimmiten jos tällaisia tavoitteita ottaa ja sulla on esim 250 000k€ salkku ja tarvitset 500k jotta ajattelet olevasi taloudellisesti riippumaton ja voit tulevaisuudessa elää korkotuloilla. 250k salkulla tarvitset siis keskimäärin 15% tuoton. Jos jäät jälkeen niin tulevien vuosien prosentti toki kasvaa aika merkittävästi.

Tosin 500k€ tähän tuskin riittää, ns. Varmaa korkoa kun nykyään on rahalle todella vaikea saada.

Investiget Groupin vastaus:

Moi jälleen, Artsipappa - kiva kun syntyy ensimmäistä kertaa ihan vastavuoroista keskusteluakin!

Tässä tullaan siihen ihmiskommunikaation perusongelmaan, että ihmiset olettavat, että kun toinen ihminen käyttää sanaa “visio”, sen merkitys on sama merkitys kuin sinulla on omassa päässäsi sanan “visio” kohdalla. Tämän takia kannustan ihmisiä mahdollisimman paljon googlaamaan niitä yhteisesti sovittuja sanojen merkityksiä (ainakin paljon käyttämistään sanoista tai fundamentaalisista sanoista), mitä akateeminen kirjallisuus tai nettisanakirjat on pullollaan. Itse tykkään siis esimerkiksi yhdestä akateemisen kirjallisuuden puolella suositusta vision selityksestä, joka menee about näin: “Vision explains what the firm wants to be in future and the level it wants to attain and is the communication of dream concerning the future that is desired.”

Tiivistetysti: miksi nykymuotoinen kvartaalikapitalismi on perseestä

Tästä siis pointit:

A) Visiolla ei ole sama merkitys kuin tavoitteella, eikä tavoitteenkaan merkitys ole kovin selkeä, kun enkusta löytyy niin goalia, objectivea tai endiä, jotka kaikki tarkoittavat hieman eri asioita.

B) Hairahdat nyt hieman objektiiviseen ajatteluun, etkä ehkä täysin napannut kiinni siitä, kun sanoin että taloudellinen riippumattomuus on suhteellista. Lukaise aiempi viestini uudelleen ja yritä toden teolla ymmärtää se, täältä voi hakea lisää ajatuksia oman ajattelun kehittämiseksi objektiivisuus vs. interkatiivisuus vs. subjektiivisuus -akselilla: Relativism - Wikipedia Postmodern philosophy - Wikipedia

C) Minun on mahdotonta tietää, mitä taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa omalla kohdallani viiden vuoden päästä: se voi tarkottaa vaikkapa sitä, että tarvitsen 5M€-omaisuuden, jotta voin korkotuotolla ylläpitää konsumerismin mukana kohonnutta elintasoani (pahin painajaiseni), tai se voi tarkoittaa sitä, että asun ilmaiseksi luostarissa, enkä koe tarvitsevani lainkaan maallista omaisuutta, jolloin olen myös taloudellisesti riippumaton.

D) Tuottoprosenttien ongelma tavoitteena on se, että ne osaoptimoivat sen sijaan, että keskittäisivät ajatteluani ja toimintaani sinne, missä sen pitäisi olla, eli pitkän ajan visiooni. Vuosi on ajan määreenä loppujen lopuksi todella lyhyt, ja jos otan tavoitteekseni saada vaikka 30% vuosittaisen tuoton, niin sitten alan pää märkänä vuoden lopussa jahtaamaan sitä, ja teen huonoja päätöksiä pitkän aikavälin tavoitteeni kannalta. Joinain vuosina voi olla mahdotonta saada 30% vuosittaista tuottoa ulkoisten tekijöiden takia, toisina 30% tuotto voi olla niin naurettavan helppo tavoite, ettei se motivoi tai anna oikeaa suuntaa.

Tämä on myös suurin argumenttini kvartaalikapitalismia vastaan. Yritykset (tai oikeastaan ihmiset niiden sisällä, yritykset ovat vain keksitty uskonto/ajatus eivätkä mikään oikea entiteetti eivätkä siten tee päätöksiä) ajetaan tekemään päätöksiä, jotka ovat pitkässä juoksussa todella tyhmiä ja huonoja, vain jotta kapitalistisiat olisivat tyytyväisiä ja saisivat lyhyen ajan tuotto-odotuksensa täyteen vs. että yritettäisiin luoda kaikenlaista arvoa kaikille sidosryhmille koko aika pitkässä juoksussa kasvavissa määrin. Rahallista arvoa ei omasta mielestäni ole edes olemassa eikä varsinkaan yrityksillä (keksityillä uskonnoilla) sitä voi mitenkään sisäisesti olla, vaan arvo on pelkästään interaktiivista, ihmisten koettavissa olevaa. Rahalla on pelkästään funktionaalista arvoa vaihdannan välineenä ja sitä on maailmassa rajallinen määrä, joten on täysin idioottimaista, että yritykset keskittyvät kilpailemaan rajallisesta määrästä jotain, jolla ei ole sisäistä arvoa, kun ne voisivat lopettaa nollasummapelien pelaamisen sekä ihmisten kurjuuttamisen ja pyrkiä kasvattamaan ihmisten kokeman arvon määrää maailmassa. Kapitalismi nykyisessä muodossaan on uskontona äärimmäisen idioottimainen, huonosti suunniteltu ja vanhanaikainen, ja mielestäni se vertautuu siihen, että jotkut edelleen nykypäivänä uskovat erilaisiin jumaliin, paitsi että uskonnot sentään opettavat oikeita arvoja ja tuovat onnellisuutta elämään. Jos 2020-luvun ihmistä pidetään erikoisena, koska hän uskoo 0-luvulla keksittyyn uskontoon, miksei sitä pidetä erikoisena, että hän uskoo kauan aikaa sitten vanhentuneeseen ekonomiseen uskontoon?

Tässä maailmantilanteessa ei tarvita enää kapitalismia nykymuodossaan, vaan jonkin tyyppistä happytalismia, missä perimmäinen maksimoitava ja optimoitu asia on koko ihmiskunnan kurjuuden minimointi ja hyvän olon sekä onnellisuuden maksimointi.

1 tykkäys

Noniin, siinäpä toivon mukaan mahdollisia keskustelunavauksia suuntaan jos toiseen!

Postauksiani lukiessa kannattaa ottaa huomioon, että:

  • Olen alkanut opettelemaan sijoittamista, osakemarkkinoita ja taloutta vasta tänä keväänä koronakriisin innoittamana. Toivon mukaan ideoideni laatu siis kehittyy jatkuvasti oppiessani lisää ja saadessani keskustella ideoista muiden ihmisten kanssa. Rakentavaa kritiikkiä ja uusia, vastakkaisia ajatuksia otan mielelläni vastaan, mutta olkaa vähän armollisempia noita alkupään ajatuksia kohtaan :smiley: Jos haluaa luoda uusia ajatuksia (omassa päässään tai omassa kulttuurissaan), on pakko olla valmis olemaan väärässä yllättävän useinkin.

  • Investiget Group on netti-identiteetti ja anonyymi nimimerkki, jonka takaa kirjoittelen hieman eri tavalla kuin miten oikeasti vuorovaikutan ihmisten kanssa. Saatan myös tarkoituksella välillä kärjistää ajatuksia sai kommunikoida ideoita värikkäällä tavalla, jotta saisin vastaliikettä ajatuksissa aikaan. Internet-foorumi myös vähän rajoittaa vuorovaikutuksen nyansseja, joten pahoittelut kaikille, joiden mielestä vaikutan jotenkin ikävältä tyypiltä - oikeassa elämässä pyrin aidosti olemaan ihan kiva ja kiltti ihminen :slight_smile:

5 tykkäystä

Vähän ehkä liikaa (ottaen huomioon että ollaan sijoitusfoorumilla) keskityt semantiikkaan ja filosofiaan. Tuolla artsipapalla oli hyviä kysymyksiä, mutta sivuutat hänen kysymyksensä pitkälti filosofia-jargonilla.

Eli voisi kommunikaatiota / lukemista helpottaa jos olisi vähän vähemmän filosofisia vastauksia ja sen sijaan vähän lyhyempiä ja ytimekkäämpiä.

Vaikea keksiä kommentoitavaa tai kysyttävää, johon voisi saada konkreettisemman vastauksen.

11 tykkäystä

Kiitos kommentista ja keskusteluun osallistumisesta, palautetta otetaan mielellään vastaan! :slight_smile:

Tuo on tavallaan yksi keskeisimmistä argumenteistani, minkä takia pitää tämän tyyppistä sijoitusblogia ja puhua näistä aiheista: omasta mielestäni puhutaan liikaa firmojen PE-luvuista ynnä muusta, ja liian vähän mennään niiden ideoiden alle niihin kaikista fundamentaalisimpiin ideoihin, jotka yritysmaailmaa ja osakemarkkinoita pyörittävät. Filosofinen lähestymistapa tai pohdinta voi olla paikallaan, jos tarkoituksena on vaikkapa miettiä osakemarkkinoiden tai kapitalismin toimintaperiaatteiden ideoita ja tausta-ajatuksia. PE-lukujen pohdinta voi olla paikallaan, jos tarkoituksena on yrittää keskustella jonkun yrityksen lyhyen ajan tuottopotentiaalista. Mielestäni jälkimmäistä keskustelua on jo ihan tarpeeksi, ja sen perusteella on vaikea luoda aidosti uusia ajatuksia, ja edellistä on aivan liian vähän.

Toki ymmärrän sen, että itsekin sorrun siihen, että käytän paljon termistöä, joka jää ehkä hämäräksi niille, jotka eivät niiden takana olevia merkityksiä tiedä eivätkä jaksa googlettaa. Omasta mielestäni en siis esimerkiksi sivuuttanut Artsipapan kysymyksiä, vaan vastasin varsin osuvasti. Voin toki yrittää tietysti avata vastauksiani enemmän esimerkiksi piirrosten tai kuvaajien muodossa, jos se helpottaa ajatusteni ymmärtämistä.

Tämä taitaa toimia molempiin suuntiin: abstrakteista aiheista on vaikea saada aikaiseksi hyvää, konkreettista keskustelua, ja konkreettisista aiheista on näköjään vieläkin vaikeampi saada aikaiseksi hyvää, abstraktia keskustelua.

1 tykkäys

Tai @Johnnyboy pistetään näin: haluatko ensin avata, että mitä tarkotat “filosofia-jargonilla”, ja minkä takia pidät sinä huonona asiana sekä minkä takia pidät sinä hyvänä asiana?

Artsipappa kysyi minkälaisia speksejä tähän taloudelliseen riippumattomuuteesi liittyy, johon hän olisi varmaan halunnut vastauksen kuten

“5 vuoden päästä minulla pitäisi olla 500ke salkku, jonka keskitän hyviin osinkofirmoihin ja yritän elää 5% / 25ke osinkotuotoilla, jotta saisin tuon 500ke salkun, pitäisi minun saada 5v aikana keskimäärin 22% vuosituottoa. Tuo 5v on kuitenkin suuntaa antava aikamääre, eikä minua haittaa vaikka olisinkin vasta 8v päästä taloudellisesti riippumaton, ja elämän realiteetit saattaa muutenkin muuttua tässä välissä.”

Hän sai vastaukseksi kuitenkin pohdintaa mitä tarkoittaa taloudellinen riippumattomuus, johdettiinko “riippumattomuus”-sana riippumatosta jne…

Mitä nämä fundamentaaliset asiat ovat joihin pitäisi mielestäsi keskittyä PE-lukuja yms. enemmän? Mielestäni foorumi-keskustelu keskittyy hyvin sekä numeraalisiin (PE, EPS yms.) asioihin, että pohdiskeluun mikä tekee jostain firmasta/tuotteesta/strategiasta hyvän tai huonon.

PS. filosofinen keskustelu on toki mielenkiintoista, mutta tekstimuodossa siitä keskustelu on omasta mielestä hyvin haastavaa, kun on vaikeampi tietää seuraako toiset sinun ajatuksen juoksua ollenkaan ja saavatko he sinun punaisesta langastasi ollenkaan kiinni.

6 tykkäystä

Eli olet sitä mieltä, että nykyinen globaali tuottavuus on riittävä jos vain keskitetään tämä tuottavuus oikein ja jaetaan tasaisemmin? Kapitalismin hyöty yhteiskunnillehan on tullut nimenomaan siitä, että se ajaa tehokkuutta (lue: kehitystä) hinnanmuodostusmekanismin kautta paremmin kuin mikään muu tiedossa oleva järjestelmä.

PS. Täällä taitaa olla Hararit luettu. :stuck_out_tongue:

3 tykkäystä

Kiitos, todella hyvä viesti ja ymmärrän pointtiasi nyt paljon paremmin! Ehkä itelläkin vielä vähän totuttelua tässä foorumimuotoisessa keskustelussa, johon filosofinen pohdinta ehkä vähän huonommin taipuu. On yksinkertaisesti vähemmän mahdollisuuksia lukea vastapuolta ja sitä, kuinka hyvin hän ymmärsi mitäkin, ennen kuin menee keskustelussa syvemmälle. Mutta ehkä se tästä harjoittuu!

Ensimmäiseen kahteen kappaleeseesi liittyen: pointtini oli juurikin se, että en näe järkevänä keskustella siitä tai sanoa ääneen, että “5 vuoden päästä tulen tarvitsemaan noin 1.5M€ pääomaa, jotta voin 7% -korkotuotolla tehdä keskimäärin vuodessa 105k€”. Koska elämässäni voi tapahtua mitä tahansa, voin ihan yhtä hyvin olla taloudellisesti riippumaton 0€:n pääomalla, tai voin olla taloudellisesti riippumaton 5M€:n pääomalla. Mielestäni maailmasta löytyy miljoona FIREttäjää, jotka ovat tehneet omat laskelmansa taloudellisesta riippumattomuudesta. Omien laskelmieni julkaiseminen ei mielestäni luo mitään uutta ajattelua. Jos taas menemme keskustelussa yhden tason alemmas, eli sen sijaan, että keskustemme aiheen “kuinka paljon rahaa tarvitsen ollakseni taloudellisesti riippumaton?” sijaan siitä, että “mitä taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa?”, voimme päätyä johonkin mielenkiintoisempaan suuntaan ideoissa.

Ja tuossa pitää ehdottomasti parantaa, että selkeämmin vastaan niihin kysymyksiin, mitä ihmiset esittävät. Siis sen lisäksi, että esitän jotain jatkopohdintoja kysymysten tai muiden ideoiden perusteella. Joten palaute well taken.

Fundamentaalisilla asioilla tarkoitan juuri tuota ylempää esimerkkiäni siitä, että sen sijaan, että pohditaan “paljon rahaa tarvitsen taloudelliseen riippumattomuuteen”, mennään yksi taso alemmas pohtimaan “taloudellista riippumattomuutta”. Jos piirrät mielessäsi jonkinlaisen hierarkian tai verkon esimerkiksi sijoittamisen ideoista ja konsepteista, pääset koko aika alemmas, ylemmäs tai sivummalle. Esim: talous koostuu erilaisista markkinoista → markkina koostuu sekä ostajista, että myyjistä → myyjät ovat esim. organisaatioita, yrityksiä → yritykset ovat kuvitteellinen konsepti, organisaatiot ovat joukko yksilöitä → joukko yksilöitä organisaatioissa toimii näiden asioiden perusteella: motivaatio, arvot, kulttuuri, yadi-yadi-ya. Uusia ideoita syntyy, kun yhdistetään jokin vanha ajattelumalli tai idea johonkin toiseen ajattelumalliin tai ideaan, ja lopputuloksena syntyy jonkinlainen uusi ajattelumalli tai idea. Esim. yhdistetään antropologista ja ekonomista ajattelua, ja pohditaan erilaisia brändejä tai kapitalismia siltä kantilta, että ne ovat moderneja uskontoja symboleineen ja rituaaleineen, ja mietitään mitä SP500:lle ja sen PE-luvuille kävisi, jos kapitalismin Jeesus palaisikin kuolleista? Tosi tyhmä ja random ajatus, mutta toivottavasti joku sai edes jotain kiinni. Piirtämällä selittyisi noi hierarkiat ja yhteydet ehkä vähän paremmin.

2 tykkäystä

@kabu Kiitos, aivan loistava kommentti - just oikeenlaista keskustelun jatkamista, mitä näkisin mielellään enemmän :slight_smile:

Ennen kuin meen syvemmälle, haluutko avata paremmin, että mitä tarkotat tarkalleen globaalilla tuottavuudella - jonkin sortin suhdelukua skaalattuna kertoimilla yms. siihen suuntaan, mutta mitkä sun mielessä on ne tekijät siellä?

Hararilta oon Sapiensin ja Homo Deusin joskus tainnut lukea, mutta ei IMO mitään tajunnanräjäyttäviä kirjoja - Sapiens oli kaksikosta parempi ja varmasti avaa maailmaa monelle.

Tarkoitin tuolla lähinnä globaalia hyvinvoinnin määrää, jota voi ajatella esimerkiksi sen kautta kuinka paljon pystytään tuottamaan ruokaa ja muita hyödykkeitä sekä palveluita. Suurimpana ongelmana johonkin tällaiseen happytalismiin siirtymisessä näkisin sen, että kehitys, myös esimerkiksi lääketieteessä, hidastuisi, ja sen huomion, että nykyinen elintaso on edelleen aika vahvasti kiinni fossiilisissa polttoaineissa ei-kestävällä tavalla.

Kapitalismissa on luonnollisesti omat ongelmansa, mutta kannustimet tehdä työt hyvin ovat pitkälti kohdallaan ja hintamekanismin ansiosta resurssit kohdentuvat tehokkaasti.

Tuli Harari vahvasti mieleen tuosta kapitalismi on uskonto ajatuksesta. Hyviä kirjoja molemmat mielestäni, varsinkin Sapiens. :slight_smile:

2 tykkäystä

Vierastan ajatustasi, että yritystoiminta olisi nollasummapeliä. Asia on mielestäni juurikin päinvastoin. Yritys käyttää niukkoja resursseja (pääoma, materiaalit, tietotaito, työvoima jne) luodakseen valitsemistaan raaka-aineista eniten lisäarvoa tuottavan tien. Otetaan esimerkki:

Kuvitteellisen Oja Oyn toimiala on ojankaivuu. Yritys saa toimeksiannon maanviljelijältä, jonka pellolle vesi kertyy ja sato uhkaa pilaantua. Kaivamalla ojan yrittäjä pelastaa maanviljelijän sadon (=elannon), mutta myös leipurin ja leipäkauppiaan elannon. Miten tämä on nollasummapeliä, joka siis edellyttää, että joku muu kärsii?

Allekirjoitan väitteen, ettei rahalla ole sisäistä arvoa, mutta se mahdollistaa asioita ja hyvinvoinnin kohdentamisen jokaista eniten hyödyttävään mixiin. Kuvittele yhteiskunta ilman rahaa, jossa verot kerätään ja palkat maksetaan hyödykkeinä. Jokainen työntekijä saa saman korin riippumatta henkilökohtaisista tarpeista. Ihminen, joka näkee vallan mainiosti ei tarvitse korista löytyviä silmälaseja. Jossain toisessa yrityksessä taas joku toinen on hajottanut silmälasinsa, mutta niitä ei ole löytynyt korista moneen viikkoon. Eikö tässä rahan tuoma valinnanvapaus ja resurssien kohdistamisen tehokkuus ole arvo itsessään ja luo hyvinvointia?

Kyseenalaistan vahvasti myös näkökulmasi siitä, että " Kapitalismi nykyisessä muodossaan on uskontona äärimmäisen idioottimainen, huonosti suunniteltu ja vanhanaikainen". Ensimmäiseksi et edes perustele yhtäkään näistä väitteistäsi. Esitän silti omat mielipiteeni.

  1. On totta, että kapitalismissa on omat vikansa, mutta toistaiseksi se on mahdollistanut miljoonien (myös Suomen) nousun absoluuttisesta köyhyydestä tilanteeseen, jossa ihminen voi valita miten aikansa käyttää (ainakin osittain).

  2. En usko, että kapitalismia on suunniteltu, vaan sen teoria on luotu jälkikäteen havainnoiden. Kapitalismi on luontainen seuraus ihmisen kahdesta henkiinjäämistä tukevasta ominaisuudesta. Ahneus ja laiskuus. Nämä yhdessä ovat läpi historian varmistaneet, että ihminen ja sen esi-isät ovat kohdistaneet rajalliset resurssinsa toimiin, joilla on saatu mahdollisimman paljon ruokaa, suojaa ja lämpöä. Evoluutio on todiste siitä, että kapitalismi toimii (tai on ainakin toiminut). Se joka keksi metsästystä helpottavia keksintöjä sai eniten lihaa omalle lähipiirilleen. Ne jotka näkivät eniten vaivaa ruuan hankkimiseen tai eivät olleet siinä hyviä, kuolivat ympäristön muuttuessa.

  3. En myöskään pidä kapitalismia vanhanaikaisena, vaan se on muuttunut läpi ajanjaksojen ja mukautunut ympäröiviä normeja ja arvoja noudatellen. Viime aikoina ns kova kapitalismi ja voittojen maksimointi ovat alkaneet murtumaan ja yritykset panostavat mm. ympäristöystävällisyyteen. Tämä on taas sitä mukautumista, mikä mahdollistaa selviytymisen seuraavaan päivään, viikkoon ja vuoteen. Nämä prosessit ja ajatusmallit vaativat aikaa muuttuakseen, sillä kapitalismi ei ole mitään oikeaa; se on vain yksi ihmisen keksintö, jolla se koittaa selittää ympärillään olevia asioita. Kapitalismihan on sitä, mitä ihmiset sen ajattelevat olevan. Se muovaantuu ajan ja arvojen mukana.

Vertaat kapitalismia uskontoon, mikä itsessään on hyväksyttävää. Kaikilla aatteilla on omat kannattajansa, joista toiset uskovat vahvemmin kuin toiset. Korvaani kuitenkin särähtää perustelu: " Uskonnot sentään opettavat oikeita arvoja ja tuovat onnellisuutta elämään". Mitä ovat “oikeat arvot”? Sinun arvojasi mukailevia arvoja? Mikä tekee arvosta oikean tai väärän?

Kuvitellaan kaksi vierekkäistä taloa ja naapuria, joiden rajalla kasvaa puu. Toinen naapuri arvostaa puuta siksi, että se suojaa auringolta, siinä pesivät linnut ja se tuo kauneutta pihaan. Toinen taas haluaisi kaataa sen, koska sen lehdet varisevat tuulen mukana lähinnä hänen puolelleen ja talvisin hän voisi lämmittää kotiaan siitä tehdyillä klapeilla. Kumman arvot ovat oikeat ja kumman väärät?

Arvot ovat vahvasti aikakauteen ja ympäröivään yhteiskuntaan liittyviä jälleen abstrakteja asioita. Ne eivät ole mitään oikeaa vaan pikemminkin osa etiikan pörssiä, jossa yhteiskunta ja sen jäsenet määrittelevät arvojen tärkeyden.

Sanoit myös, että uskonnot tuovat iloa elämään, mutta muistutan tähän väliin semmoisista asioista kuin ihmisuhrit, ristiretket, noitaroviot, pyhät sodat, lahkot ynnä muut. Ei liity varsinaisesti aiheeseen, mutta muistutan että asioilla on usein kahdet kasvot. Ilmeisesti viittaat, ettei kapitalismi tuota iloa. Listaan alle perusteluja, missä kapitalismi tuottaa iloa.

  1. Vapaus. Ihminen on vapaa valitsemaan työn, josta saa iloa ja tyydytystä.
  2. Tehokkuus. Kapitalismi kannustaa käyttämään rajallisia resursseja mahdollisimman tehokkaasti ja sillä ylijäämällä (kapitalistinen tuotanto - kommunistinen tuotanto) mahdollistetaan asioita myös yksilöille, jotka ovat ilman omaa syytään pudonneet kelkasta.
  3. Köyhyys. Kapitalismi kannustaa ihmisiä keksimään asioita, joilla voivat päästä pois köyhyydestä ja nostaa elämänlaatuaan. Todistetusti se on jo näin tehnytkin.

On hauskaa, että väität kapitalismin olevan “vanhentunut ekonominen uskonto”. Kuitenkin monet uskonnot ja aatteet muuttuvat ajansaatossa, kun tekstejä ja oppeja tulkitaan uusin tavoin. Toisekseen 2020-luvulla uskonnoton ihminen on maailman- ja euroopanlaajuisesti edelleen harvinainen. Toki suomalaisessa kuplassa elävälle uskonto voi tuntua etäiselle.

Haluan myös muistuttaa tarinasta, joka kertoo professorista, joka ehdotti luokalleen koetta, kun nämä kysyivät mitä vikaa sosialismissa on. Luokalla on kolme tenttiä ja jokainen oppilas saisi niistä keskiarvon perusteella arvosanan. Ensimmäinen tentti meni hyvin, koska lähes jokainen oppilas opiskeli. Toinen meni jo huonommin, koska harvempi opiskeli, sillä “eihän nyt minun arvosanallani ole väliä isossa kuvassa”. Kolmannesta luokka sai hylätyn, koska vain muutama tunnollisin enää opiskeli tenttiin.

Tähän myös kiteytyy happytalismin ongelmat. Jos yhteiskunta antaa vain kaiken tarvitsemasi, mitä tekisit vapaaehtoisesti sen eteen? Siis työtä, joka ilman eri korvausta mahdollistaa kaiken sen hyvän, mitä sinulle jaetaan. Ihminen arvostaa asioita, joiden eteen on nähnyt vaivaa ja tehnyt työtä. Tietyllä tapaahan työ tekee onnelliseksi. Onnellisuuden maksimointi on mielestäni hyvä päärä, mutta väitän, että nimenomaan kapitalismi tekee sen parhaiten. Se antaa yksilöllen syyn ja kannustimen ponnistella juuri niin paljon kuin onnellisuuden saavuttaminen vaatii. Miksi kukaan panostaisi mihinkään tai ottaisi riskiä, jos siitä ei kerran hyödy? Onko onnellisuus yksilön onnellisuus sinulle tärkeämpää kuin yhteinen hyvä? Mielestäni varsin naiiveja, huonosti perusteltuja ja yksinkertaistavia ajatuksia. Haluat mennä “astetta syvemmälle”, mutta et kuitenkaan onnistu tuomaan mitään ajattelua esiin vaan hankaat tätä “filosofia-jargonin” metadataa viestistä toiseen.

En myöskään näe mahdollista, että ihminen on taloudellisesti riippumaton 0€ pääomalla. Täydellisessä omavaraisuudessakin sinun tulee omistaa maat (tai lainata) jolla ruokasi kasvatat. Myös tukien varassa eläminen vasta taloudellista riippumattomuutta onkin. Kertoisitko miten tämä on mahdollista?

PS. Mistä tuo nimimerkki blogin otsikon “pääomasijoittaja” tulee?
PPS. Taloustiede on hyvin tutkittu tiede, jota ovat tutkineet monet meitä viisaammat. Todennäköisesti sinulla on enemmän annettavaa kertomalla tavoitteesi ja keinosi taloudelliseen riippumattomuuteen, kuin analysoimalla osakemarkkinan anatomiaa. Ainakin arvokkaampi mielipiteesi on ensimmäiseen kysymykseen.
PPPS. Saat vapaasti pitää tätä blogia ja varmasti tulen sitä joskus lukemaankin, mutta koita ihmeessä tehdä keskitetympiä postauksia. Valitse joku pieni pala ja lähde pohtimaan sitä, äläkä yritä luoda talousteoriaa uusiksi.
PPPPS. Sinulta on nyt ainakin kolmesti kysytty sitä taloudellisen riippumattomuuden tavoitetta, joten mitäpä jos vastaisit siihen ihan mitattavissa olevilla arvoilla, kuten eurot, prosentit ja vuodet? Piristävää olisi tietenkin, jos kerrot myös mitä aiot / haluat taloudellisella vapaudella tehdä
PPPPPS. Sapiens oli mielestäni hyvä, mutta Homo Deuksessa kirjoittajan ajatukset aika huonosti perusteltuja, eivätkä kovin objektiivisia.
PPPPPPS. Varallisuuden uusjako on ideana vanha, mutta käyttökelvoton. Vaikka nyt jaettaisiin kaikki maailman varallisuus uusiksi, niin jo huomenna ensimmäiset olisivat moninkertaistaneet ja toiset tuhlanneet varallisuutensa.

Lisätään nyt etten todellakaan usko kapitalismin olevan täydellinen tai virheetön, mutta minusta on turha syyttää ihmisen luomaa abstraktia asiaa maailman ongelmista. Vähän sama kun syytetään muovia merien pilaamisesta tai aseita murhista. Kyllä se on aina ihminen, joka vetää liipaisimesta (tai muuten säheltää aseen kanssa) tai heittää sen muoviroskan luontoon. Kapitalismista on aiheutunut valtavia ympäristöongelmia ja -vahinkoja, mutta on päättäjien ja tuomioistuimien tehtävä sanktioida ympäristörikoksista sellaisilla seuraamuksilla, että rötös ei kannata. Eipä toisaalta Kiinan tai Venäjänkään luonnnon kunto huimaa päätä.

26 tykkäystä

DarkRoast… osiaisinpa joskus edes puhua tai kirjoittaa jonkin asian auki kuten sinä teit. Tosin asiasisältöön liittyen en näe uskonnolla ja kapitalismilla mitään yhteistä. Toinen on uskonto ja toinen on se mitä torilla oikeasti tapahtuu.

4 tykkäystä

Kiitos @DarkRoast. Erinomaisen hyvin pureskeltu kirjoitus. Sain tästä paljon uusia näkökulmia omaan ajatteluun. Hyvi esimerkki sosialismista (professori ja opiskelija), ei ole tullut aiemmin vastaan.

Happytalismi tulee varmaan laajempaan yhteiskunnalliseen pohdintaan, jos/kun autimaatisointi saavuttaa sen pisteen, että työpaikkojen määrä vähentyisi/vähentyy radikaalisti. Anna Kontulalla (ministeri) oli tästä ajatus, että robotit maksavat myös “tuloistaan” veroa, joka tasattaisiin ihmisten välillä siten että jokaisen perustoimeentulo turvattaisiin. Kontulan mielestä ihminen on luonnostaan puuhaileva otus, joka keksii kyllä itselleen tekemistä. Tämän allekirjoitan kyllä, mutta tulosiirto roboteilta ihmisille tuo mielestäni mukanaan nuo mainitsemasi happytalismin ongelmat.

4 tykkäystä

Tässä Kontula on väärässä. Ihminen keksii kyllä itselleen tekemistä, mutta jos ei tarvitse, se tekeminen harvemmin on sellaista mistä kukaan muu olisi valmis maksamaan. Eiköhän tätä aidan matalimmasta kohdasta menemistä ole nähty tarpeeksi Neuvostoliitossa ja Maon Kiinassa.

5 tykkäystä

Kiitos kommentista @kabu , tulee hyvällä tavalla haastettua omaa ajatteluaan :slight_smile:

Olemme siitä samaa mieltä, että globaalin hyvinvoinnin tulisi olla tuottavuuslukujen ytimessä. Joku terveellisen ruoan tai ihmisille aidosti pitkäkestoista hyvinvointia tuovien tuotteiden arvo voisi olla hyvä mittari - en ole vielä kerennyt kehittelemään mitään mittaria happytalismini alimpien tasojen toimintaa ajamaan ja määrittelemään.

Olet oikeassa, kokonaiskehitys todennäköisesti hidastuisi, mutta se myös allokoituisi enemmän ihmisten pitkäkestoista hyvinvointia edistävien asioiden pariin. Eli sen sijaan, että öljyfirmat edelleen investoisivat suurempia määriä rahaa kilpaillakseen siitä, kuka tekee öljybisnestä rahallisesti parhaiten, kyseenalaistettaisiin suuresti se, että tuleeko öljybisnes tuomaan pitkässä juoksussa ihmiskunnalle hyvinvointia, vai pelkästään kurjuuttamaan sitä n:n asteen alavaikutustensa kautta (ks. ilmastonmuutos). Haluatko avata enemmän tuota elintason kiinnioloa fossiilisissa polttoaineissa?

Kapitalismissa on omat ongelmansa ja siinä on todella paljon hyviä puolia. En todennäköisesti uskaltaisi lähteä kaivamaan verta nenästäni sijoitusfoorumilla kapitalismin kritisoinnin suhteen, ellen olisi tutustunut myös sen parempiin puoliin. Mielestäni jos kapitalismia päivitettäisiin ajamaan pohjimmiltaan aidosti kohti ihmisten hyvinvointia tai heidän arvostamiaan asioita (ja luovuttaisiin hieman ajamasta ja optimoimasta pelkästään kohti rahallista arvoa), voisi se olla entistäkin parempi järjestelmä. Ongelma tulee siitä fundamentaalista päätöksestä, että lähdemmekö tavoittelemaan ihmisten hyvinvointia tärkeimpänä metriikkana ja sen sivutuotteena vaurautta, vai lähdemmekö tavoittelemaan yksityistä vaurautta, ja sen sivutuotteena ihmisten hyvinvointina. Mielestäni seuraavat käppyrät voisivat puhua formerin eikä latterin puolesta.

Jos ihmisten onnellisuus tai hyvinvointi ei merkittävästi lisäänny tietyn pisteen jälkeen, mutta lisääntyy merkittävästi aivan pienimmiltä tulotasoilta (missä suurin osa maailman asukeista edelleen on), pitäisikö meidän optimoida varallisuuden kehittymistä enemmän kohti noita tulotasoja, eikä kannustaa ihmisiä rikastumaan rikastumistaan?

Seuraava käppyrä: en oikeastaan löytänyt haluamani laista käppyrää, ja Google tuntuu nykyään muutenkin olevan huono hakukone tieteellisen tiedon löytämiseen. Olisin halunnut käyrän, jossa näkyy tulotasojen jakautuminen eri aikoina ja eri maanosittain. Siitä käppyrästä olisi voinut tehdä monenlaisia päätelmiä ja keskusteluita: mitä kapitalismi nykymuodossaan on onnistunut saamaan aikaan jenkeissä viimeisen 20 vuoden aikana ja mitä esimerkiksi kapitalismi yhdenlaisessa päivitetyssä versiossa on saanut aikaan Kiinassa viimeisen 20 vuoden aikana?

2 tykkäystä