Päästöhyvitysmarkkinat, voittoa ympäristön suojelemisesta

Osakkeet
1

Aloitetaas ketju tästä nopeasti kasvavasta markkinasta.
Päästöhyvitys eli Carbon Credit = 1 tonni hiilidioksidia (CO2). Pakollisilla markkinoilla valtiot yksinkertaistettuna luovat päästöhyvityksiä ja myydät niitä huutokaupalla tietyille säädellyille sektoreille. Päästöhyvitysmarkkinoiden koko om > 200 miljardia $ pa.

Vapaaehtoisilla markkinoilla yhtiöt, kuten vaikkapa lentoyhtiö, voi ostaa päästöhyvityksiä ja kompensoida ilmastopäästönsä ja sanoa olevansa päästöneutraali/ net zero.

Jotta valtiot pääsevät päästötavoitteisiinsa, on tarkoitus luoda pikkuhiljaa vähemmän päästöhyvityksiä / nostaa niiden hintaa joka vuosi. Tämä pakottaa yhtiöitä tehostamaan toimintojaan, käyttämään vähemmän saastuttavaa teknologiaa jne.

Mm. Kanadan ilmastolaissa päästöhyvitysten minimi hinnaksi on määrätty C$170 per Carbon Credit. Hinta on tänään C$30. Tämä tarkoittaa että päästöhyvitysten arvo tulee lain määrämänä nousemaan 465% 8-9 vuoden aikana. Kanadalaiset yhtiöt voivat ostaa päästöhyvityksensä joko vapailta tai säädellyiltä (valtion) markkinoilta.

Vapailla markkinoilla Carbon Credittejen hinta vaihtelee suuresta US$4-US$20. On erittäin todennäköistä että niiden hinta nousee ja tulee kuromaan umpeen pakollisten päästöhyvitysten hinta eroa. Ja miksi ei? Miksi Kanadalainen yhtiö maksaisi C$170 per päästöhyvitys jos vapailta markkinoilta saman voi ostaa murto-osalla?
Päästöhyvityksiä voi ansaita. Mm. jos aletaan istuttamaan puita, voidaan projekti sertifikoida ja näyttää esim että joka vuosi 30 vuoden ajan maahan sitoutuu X tonnia CO2:hta, saa jokaisesta tonnista päästöhyvityksen, jonka voi myydä.

Tällä hetkellä ainukaisena pörssistä löytyvänä päästöhyvityksiä luovana yhtiönä on tarjolla NETZ (Carbon Streaming Corp), joka aidosti suojelee mangrove- ja sademetsiä ja istuttaa uusia. Projektit näyttävät erittäin kannattavilta nykyisilläkin päästöhyvitysten hinnoilla.
Analyysin tynkää yhtiöstä Päästöhyvitysmarkkinat – Carbon Streaming Corp – Contrarian Investing

En ole löytänyt aiheen vaatimaa aikaa, mutta mm. päästöhyvityksiä voi ostaa suoraan (ETF) ja mahdollisia muitakin listautujia teeman ympäriltä saattaa olla ja niistä olisi mahtavaa kuulla.

Markkina on kasvava, raaka-aineen (päästöhyvitys) hinnat nousevat ja jos voin tehdä hyvää tulosta sijoittamalla metsien istuttamiseen, I’m in.

22 tykkäystä
2

Luin blogisi ja case vaikuttaa sekä potentiaaliselta että mielenkiintoiselta. Päästökauppa on päällisin puolin tuttu, mutta muutamia kysymyksiä heräsi. Miten tuo valtioiden päästökauppa toimii käytännössä? Jos siis vaikka Outokumpu ostaa päästöoikeuksia, niin mihin tuo raha menee? EU:n budjettiin?

Entä, jos huutokaupassa esim joku spekulatiivinen taho (esim Kiina tai mainitsemasi ETF) ostaa vastaprintatulla rahalla oikeuksia / nostaa niiden hintoja. Antaisiko EU tai Kanada yritystensä kärsiä, kun ne eivät voi tuottaa esimerkiksi sitä terästä liian kalliiden/puuttuvien oikeuksien takia? Teräksen hinta nousisi ja järjestelmän ulkopuolisen teräksen valmistajat hyötyisivät siitä. (Tätä ilmeisesti aiotaan ratkoa hiilitulleilla?)

Kolmas uhka, jonka näen on lobbaus. Yritykset suostuvat tähän niin kauan kun se ei merkittävästi vaikuta niiden kykyyn tehdä tulosta. Jos katteet menevät kuitenkin pääosin päästöoikeuksiin, alkaa hallitusten lobbaus/kiristys. Päästöoikeuksien kiristymisellä ei ole oikeastaan yritykselle merkitystä, jos hallitukset myöntävät vastaavan määrän erilaisia tukia, verohelpotuksia jne “huoltovarmuuden” tai “merkittävän työllisyyden” yms nimissä. Sijoituscaseen sillä ei luonnollisesti ole merkitystä, ellei järjestelmä kaadu tämän seurauksena…

Esimerkiksi Finnair, joka lentää maakuntakentille kuntien ja valtion tukemana. Päästöoikeuksien noustessa valtio ja kunnat maksavat tästä “palvelusta” entistä enemmän. Suomen sisäisistä reiteistä tuskin yksikään on markkinaehtoinen → kuluttaja tai yritys ei maksa päästöoikeudesta vaan veronmaksaja. Toinen esimerkki on laivayhtiöt (Viking Line ja Tallink), joita valtio subventoi sadoilla miljoonilla vuosittain, jotta raskaan liikenteen yhteydet Eurooppaan säilyvät. Kolmas esimerkki on polttoaineet, joiden hinnannousu luvataan aina kompensoida pienituloisille ja maaseudulla asuville.

CC myyjillehän tämä on hyvä asia, koska tuotto tulee kuluttajan sijaan valtiolta. → korkeammat hinnat oikeuksille.

Tuo markkinaehtoinen CC kuulostaa ainakin omaan korvaan huomattavasti uskottavammalta kuin julkisen vallan organisoima. Toki etelä-Euroopassa ja -Amerikassa tämäkin avaa merkittäviä väärinkäytön potentiaalia, kun korruptio rehottaa. Miten tuota päästöoikeuksien käyttöä esimerkiksi valvotaan? Estetään siis double-spending? Jos tuprutteleva firma ostaa 1000CC:tä, miten sen valvotaan käyttävän ne, eikä myyvän eteenpäin? Entäpä hiilinielujen omistajat? Käykö joku tarkastamassa keskellä erämaata, että sertifioitu metsä on siellä edelleen?

Auttaako tämä järjestelmä loppujen lopuksi ilmastonmuutoksen torjunnassa, vai valuvatko järjestelmän tuotot vain metsänomistajien taskuun? Jos kaikki suomalaiset metsät sertifioidaan, valuisi Suomeen merkittävä määrä rahaa, mutta uutta metsää syntyisi varsin rajallisesti esim vanhoja turvesoita ennallistettaessa. Toisaalta, jos järjestelmään hyväksytään vain uusia istutettuja metsiä, saattaisivat hakkuut jopa kiihtyä, kun mahdollisimman moni haluaisi uuden järjestelmän piiriin.

Mikä tuossa ylläolevassa on poliittinen riski? Vanhenevatko päästöoikeudet? Tuollainen kiinteä tuottohan tarkoittaisi, että lähes minkä tahansa yhtiön/sijoittajan kannattaisi sijoittaa oikeuksiin, jos ne ovat yli viisinkertaistuvat vuosikymmenessä. 18%:n riskitön vuosituotto kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta?

EDIT: Spekulaatio järjestelmää kohtaa siis perustuu siihen, että muistaakseni Thaimaassa/Vietnamissa maksettiin tapporahaa rotista. Ihmiset alkoivat kasvattamaan rottia saadakseen tapporahaa helpommin. Järjestelmä lopetettiin väärinkäytöksen takia, jolloin ihmiset vapauttivat rotat luontoon. Tilanne oli sama kuin alussa.

Viestini painottui nähtävästi poliittisiin riskeihin koko järjestelmää kohtaan.

Tuo NETZ vaikutti mielenkiintoiselta ja omiin arvoihin sopivalta projektilta, joten sitä pitää tutkia.

2 tykkäystä
3

Et voi ostaa Kanadan päästöoikeuksia ja treidata niillä.

Järjestelmän puolesta puhuu parhaiden se että tämä lienee paras malli tavoitteiden saavuttamiseen. Maa luo tavoitteet, EU tasolla allokoidaan päästöhyvityksiä maille/ teollisuuksille ja double spend on lailla kiellettyä.
Valtiot ovat joillain aloilla ehkä lopulta ostajia, mutta lähinnähän ostajat ovat esim energiayhtiöt yms. jotka siirtävät hintaa asiakkaalle. Toisaalta tämä “tappaa” hiilivoimaloita ja tekee uusista kannattamattomia ja antaa etua CO2 vapaalle energialle = ohjaa pääomaa valtioiden tahtomaan suuntaan. Se on myös tapa kerätä veroja. Suurin osa tuosta nykyisestä markkinasta >200 miljardia$ on EU.
Jos pitkällä juoksulla nostaa päästöhyvitysten hintoja lukuihin, jotka tekevät kannattavammaksi metsän istutuksen ja suojelun, kuin kaatamisen, nostaa jälleen hintoja. Ja tämä on aina ollut tunnettu seuraus. Energian hinta tulee nousemaan ja kun tuotteiden tuottamat päästöt lisätään hintoihin = korkeammat hinnat.

EU:ssa hiilitullit tulevat 2025, joka luo V-mäisen tilanteen EU yhtiöille, sillä EU:ssa on hiukkasen tarjonta vajetta päästöhyvityksiin. @LawsonSteele3 (kannattaa vaikka seurata) kirjoitteli mm. kuinka hän pitää todennäköisenä että 2022-2024 päästöhyvitysten hinnat laskevat (määrät nousevat) EU:ssa tämän paineen takia.

Fakta kuitenkin on että kuluttajat tulevat maksamaan tämän kuvion, kuten jo vuosia on tapahtunut EU:ssa. Tavallaanhan historiallisesti tuotteet eivät ole sisältäneet elinkaarikuluja ja ympäristöhaittoja ja nyt ne tulee mukaan.

Abaxx technologies yms. pyrkivät myös rakentamaan lohkoketjuja, joihin tuotteen kaikki elinkaarikulut lasketaan kaivoksesta-hyllylle ja silloin tuotteiden hinnat sisältävät päästöveroja aikalailla.

En rehellisesti usko että päästökaupan lisäksi on juuri mitään keinoa saada päästöjä alenemaan. On vaikeaa vain hallituksen sanoa että tänä vuonna -5% ja sitten alkaa jyvittämään että Outokummun pitää alentaa 4% ja KONEen 7% päästöjä.

5 tykkäystä
4

Mielenkiintoiselta vaikuttaa, onko sama firma OFSTF tickerillä nordnetissä?

5

Miten metsän omistajat pääsee tähän mukaan? Tuskin mitenkään, mut jos joku tekee rahaa pelkästään omistamalla metsää, niin miksei kaikki?

Vaikuttaa kyllä erittäin mielenkiintoiselta tämä aihe kaiken kaikkiaan. Varsinkin tuo tuotteen valmistamiseen käytetyt kokonaispäästöt. :+1:t3:

6

Tällaisia projekteja voi sertifikoida. Yleensä uusien projektien ongelma on että jos sinulla on jo olemassa olevaa metsää on vaikea väittää sitä kasvavaksi hiilinieluksi, mutta myös ilmaan uusien päästöjen pääsy ansaitsee hyvityksiä (tästähän Teslankin päästöhyvitykset on ansaittu (ja ovat useana kvartaalina olleet se syy miksi Tesla on ollut voitolla)).
Kuitenkin sertifikoinnilla on kustannukset, sekä kertaluontoiset että juoksevat, joten tuskin 10-1000ha on tällä hetkellä kannattavaa sertifikoida.

Toisekseen se on huono bisnes suomalaiselle metsälle. Jos 1 ha sitoo koko elinkaaren aikana vaikkapa 100 tonnia CO2:hta ja päästöhyviksen hinta on 10 euroa, on elinkaari tuotto 1000€ ja sitoudut olla kaatamatta metsää.
Vertaa tätä ojitettuun joutomaahan, jonka ojitus puretaan ja se palautetaan vaikkapa rannikolla suolasuoksi, joka sitoo > 500t CO2:hta. Joutomaa = halpa. Suoksi konversointi = halvempaa kuin metsän istutus.
Tämä tekee mm. mangrovemetsästä niin kannattavaa. Se sitoo 10x enemmän CO2:hta vs normaalimetsä (soita, mangrovea yms kutsutaankin nimellä blue carbon) ja sijaitsee alueella, jolla on vaikea viljellä, rakentaa tms = halpaa maa-aluetta.

Soista puheenollen tämä on jotain mitä hiukan selvittelen sijoitus/ yhtiöittämismielessä REIT periaatteella. Mutta paljon selviteltävää ja pohjustettavaa.

4 tykkäystä
7

Onpas mielenkiintoinen tapaus ja business-ideana melkoinen, jos vaan onnistuu. Päästökauppaa ollaan kaksin käsin vahventamassa EU-tasolla, Kiina ottamassa järjestelmäänsä käyttöön jne. joten markkinamahdollisuuksia syntyy.

Tietyllä tavalla on yhtymäkohtia Spinnovaan, joka myös vastuullisuus vahvana kainalossa tähtää markkinamurrokseen. Nämä molemmat ovat kuitenkin lottolappuja eli vasta tulevaisuus näyttää, miten käy. Voi mennä kaikki sijoitukset tai voitosta tulla kärsivällisille tähtitieteellinen.

1 tykkäys
8

Hyvä avaus aiheeseen, jota tullut itsekin pohdittua ja seurattua. Aiheeseen liittyen kirjoitellut myös Kanadalainen Marin Katusa, jonka viimeisin kirja käsittelee aihetta paljon: Rise-America-Remaking-World-Order. Korostanut usein EU carbon credittien toteutunutta hinnannousua:
unnamed

Lisäksi Smarter Markets podcastissa (jota tuo Abaxx Technologies sponsoroikin) välillä mielenkiintoisia haastatteluja.

Itse en ole vielä mainitsemiisi yhtiöihisi sijoittanut, mutta pitää laittaa vakavaan harkintaan. Turvallisemmista vaihtoehdoista olen yrittänyt pohtia välillisiä hyötyjiä, eli sellaisia yrityksiä, joiden päästöt on luontaisesti/edelläkävijyyden johdosta matalempia kuin kilpailijoilla. Esimerkkinä täälläkin foorumilla seurattu SSAB saattaa olla sellainen yhtiö, jos sen päästöttömästi tuotettu teräs saa tuulta alleen.

1 tykkäys
9

Joo toi sertifiointi on varmaan törkeen hintasta ja edellyttää tietenkin paljon metsänhoitajalta jne.

Mut jos se hyvityksen hinta onkin tonnilta se 170€

10ha metsästä saakin jo n. 8000€ vuodessa?

1ha maksaa sen.3000€, niin tuostahan laskee äkkiä n.25% tuoton. Mut eihän se tosiaan noin helposti mene. Mut ei mielestäni kyl mitään huonokaan bisnestä ole.

” Keskimäärin yksi kuutio puuta sitoo itseensä noin 1 000 kiloa hiilidioksidia. Hehtaari suomalaista metsää sitookin noin 4 700 kiloa hiilidioksidia vuodessa.”

2 tykkäystä
10

Tässä vähän aiheen tiimoilta artikkelia:

En ollut tuota puolta ajatellut että tämä ei ole pelkästään B2B toimintaa, vaan loppuasiakkaana voi olla periaatteessa kuka tahansa. Tässä on kyllä tulevaisuuden superpotentiaalia.

Carbon streamingillä myös itsellään uutta kohdetta vireillä:

3 tykkäystä
11

Carbon Streaming Corp.n pitää mielestäni joka kuukausi tuoda miljoonan carbon creditin edestä uusia streaming soppareita. Vähän turhan hiljaista on ollut. Loppuvuodesta miltei sanoisin että 2-3miljoonaa carbon credittiä per kk pitäisi nähdä.

Ennen pientä lisävalidointia en heti ole lisäämässä 2,5-3t ensimmäisen osakkeeni päälle.

1 tykkäys
12

Ilmastonsuojelu hyvin summamutikkatouhua, mutta hienoa jos aktuaalisella luonnonsuojelu/uudistamisprojektilla voi tienata systeemissä CO2 sidontarahaa, eli syntyy motivaatiota suojella luontoa. Näistähän tulee aina konkreettinen lopputulema, toisin kuin ilmastonsuojelusta.