Nyt on 5% ja varmaan nousee hieman lisää. Viime kuussa maksoin pois asuntolainan kun totesin että mieluummin pidän lainat sellaisina jotka voi vähentää verotuksessa. ( sitä ennen oli n 15% omaisuudesta asuntolainaa ).
En usko että nostan missään tapauksessa velan määrää yli NN kultatason jos en löydä jotain pankkia mistä saa vastaavan sijoituslainan ( en usko löytäväni ).
Onko tähän vipua vai löitkö vaan kerralla rahat tiskiin?
Käteisellä ostettu kämppä, (ei ollut kallis) puoliksi vaimon kanssa.
0% tässä tilanteessa tuntuu sopivalle. Osakepainoakin tuotu alas
Vipua vajaa viidennes salkun arvosta. Sijoitukset MSCI world- tyyppisissä indeksi ETF:ssä niin haen suhteellisen turvallisille sijoituskohteille pientä lisätuottoa velkavivulla. Olen pitänyt vivun tuolla tasolla jo vuosia.
Suunnitteella nostaa 25% lainaa kun hyviä ostokohteita ilmenee ja katsoa että osinkotuotto kattaa hyvin korkomenot.
37% Nordnetin mukaan tällä hetkellä. Tarkoitus kyllä lyhennellä tuolle kultatasolle pikkuhiljaa.
Olisi kiinnostava kuulla onko kellään käynyt ikävästi velan kanssa osakkeissa. Esim koronadippi ja sitten tämä muutaman vuoden alakulo. Onko vipu osoittautunut huonoksi päätökseksi?
Sijoituslainaa huomattavia määriä ottavat - Kannattaa pitää mielessä margin callin mahdollisuus. Kestääkö lompakko, jos palveluntarjoaja leikkaa salkkuyhtiöiden lainoitusarvoja 20%, 30% tai jopa >50% ?
Tämän takia vivutan tai pidän vakuutena vain laajoja etf rahastoja.
Ihan mututuntumalla vedän ja uskoisin, että esim EUNL Ishares world etf lainoitusarvoja ei lähetä laskemaan yhtä herkästi kuin Harvian tai Stockmannin.
Mitenkäs muuten verottajalle osoitetaan, että kyseessä ylipäätään on sijoituslaina, jos lainan nimessä ei lue, että se on sijoituslaina?
Esimerkiksi Nordea markkinoi sijoituksia varten myös Vakuudentonta Joustoluottoa, vaan sehän on kuvauksen perusteella kuin mikä tahansa kulutusluotto. Kalliskin.
Otin 10 000€ Superluoton Nordnetissä (n. 25% kyseisen salkun arvosta ja 10% kaikkien sijoitusten arvosta) marraskuussa ja sijoitin sen osakemarkkinalle marras-tammikuun aikana. Nyt nousua sijoitetulle pääomalle n. +45%.
Ajattelin alkaa kevennellä velan määrää. Löin rahoja nimenomaan teknologiaosakkeisiin, jotka ottivat pahiten turpiin viime syksynä. Ne tosin tyypillisesti tulevat myös aina vauhdilla alas, kun talouden turbulenssi alkaa, joten myyminen alkaa jo houkuttaa.
Pidän 5-10% vipua vielä aika maltillisena, joskaan ei suinkaan riskittömänä. Toisaalta niin kuin Oldenburg sanoo, niin tuollaisen vivun määrä tuottojen kannalta on aika merkityksetön. Jatkossa arvelen jättäväni vipujen kanssa pelleilyn sikseen, jollei sitten pamahda joku 2008 finanssikriisin tai 2020 koronasyöksyn tapainen tilanne.
Joitakin periaatteita (varsinaisesti säännöistä ei voi puhua, joustavuutta pitää olla), joilla velkavivun kanssa on itse tullut juttuun:
Käytetty vipu on normaalisti 30-40 %:n luokkaa. Enemmän olisi liikaa.
Erikoistilanteet sitten erikseen. Koronadipissä nostin luottokortinkin tyhjäksi (maksettu sitten pois ensimmäisenä). Autonkin myyntiä harkitsin, kun ostotilaisuuksia tuntui avautuvan.
Minusta tärkein syy vivuttamiselle nuorella sijoittajalla on pääoman epäsuhta. Monesti rahallista pääomaa ei ole paljoa käytössä, mutta henkistä pääomaa on. Tällä tarkoitan niitä kaikkia työuran tulossa olevia palkkoja. Sijoituslainan ottaminen omaa henkistä pääomaa vastaa, on vain järkevää ja perusteltua, koska kurssithan nousee ikuisesti ;D. Vitsit sikseen, saitte varmaan pointin.
Jos sijoitushorisontti on vuosikymmeniä, niin rahan arvoa syö inflaatio ja samalla pörssi kulkee ylämäkeen, kun otetaan tarpeeksi pitkä kaukoputki. Miksi ei lainasi tulevaisuuden itseltä ja sijoittaisi tämän rahan nyt.
Tällä tavalla toimimalla myös minimoidaan ns. “Last decade” riski. Monelle sijoittajalle se viimeisein vuosikymmen on kaikista ratkaisevin pääseekö eläkkeelle ajoissa vai ei. Jos sijoitat nuo rahat jo kauan ennen, niin ajalla jolloin olet markkinoilla isolla potilla, on vähemmän tekemistä lopputuloksen kanssa.
Esimerksiksi finanssikriisin jälkeinen vuosikymmen tai 1970-1980 jolloin pörssi ei mennyt mihinkään.
Itse pidän lähes poikkeuksetta sellaista vipua että satunnaiset osingot eivät vahingossakaan kerrytä verotettavaa pääomatuloa. Tällä hetkellä vipua on 10% salkunarvosta ja olen pikkuhiljaa keventämässä.
2,5 miljoonan sijoitusvarallisuus, tuosta 10% vipu on 250 000 euroa. Saan Nordnetilta lainaa 250 000 euroa 2% korolla, sijoitan lainarahat 7% vuosituotolla. Vuodessa tulee tuottoa 7% - 2% = 5% eli 12 500 euroa, lainan korot 5 000 euroa vähennän verotuksessa. Verojen jälkeen (27,5% tapauksessani) käteen jää reilut 10 000 euroa. Minulle tuo ei ole merkityksetön summa, tuollahan melkein yhden viikon lomareissun kustantaa perheelle 
Tottatuo! Mutta toki tähän vipupeliin otettava huomioon kokonais “budjetti”. Onko paljon asuntolainoja, onko mitkä palkkatulot jne… Jos noissa ei ongelmia, niin voi painella vivulla, mutta näkisin, että kokonaisuus otettava huomioon.
Kokonaisuus on aina se tärkein. Tällä hetkellä monella on asuntolainassa yli 4% korko josta ei saa edes verovähennyksiä. Jos on salkussa vipua voi olla hyvinkin kannattavaa pitää edullista verovähennyskelpoista sijoituslainaa ja kaikella ylimääräisellä (ennakko)lyhennellä asuntolainaa.