Parhaiten tuottava säästötili

Luottokorttia ei ole yhdistetty mihinkään tiliin.

Tarkoittaako että kaikki ostot kortilla menee aina luotolla, ja ei lainkaan mahdollisuutta Debittiin? Erikoista.

Juuri näin. Mikäs siinä on erikoista, että on aito credit-kortti? Itse olen pitänyt kivana, että on edes yksi kortti, jolla voi tehdä credit-puolen lähimaksuja.

Toki jos maksaa aina koko luottokortilaskun, ei kulujakaan tule.

13 tykkäystä

Mistä näen OP:n kasvutuottotilille tähän mennessä kertyneen koron?

2 tykkäystä

Mistä näen OP:n kasvutuottotilille tähän mennessä kertyneen koron?

Samaa ihmetellyt, ei mistään ?

5 tykkäystä

OP:n kasvutuotostahan saa myös bonukset, esim 50 000€ summasta laskurin mukaan 162,50€ tänä vuonna.

9 tykkäystä

Bank Norwegian on ruotsalaisen Nordax Bankin norjalainen sivuliike ja talletukset ovat siksi Ruotsin talletussuojan piirissä.
​​​​​​​Tämä tarkoittaa, että rahasi on turvattu aina sen hetken talletussuojan rajojen puitteissa. Talletussuojan rajojen asettamisesta vastaavat Ruotsin viranomaiset.

Talletuksesi on suojattu vastaavasti kuin suomalaisissa pankeissa, eli 100 000 euroon asti.

Tällainen viesti tuli spostiin.Tarkoittaako se nyt kuitenkin että suoja on 100k€uroa? Sekavaa, puhutaan sekä ruotsin että suomen talletussuojasta?

2 tykkäystä

Svea kuuluu Ruotsin talletussuojan piiriin ja ainakin heidän sivuilla lukee korvausvaluuttana Euro.

3 tykkäystä

Tänään lainasin Bigbankille vuodeksi 3,0 korolla vähän rahaa

2 tykkäystä

Minä 10 vuodeksi 2,95 % vuosittaisella ja vuosittain maksettavalla korolla. Lyön tässä vetoa että EKP saa lähivuosina inflaation haltuun. Bigbankin pystyssä pysyminen ei huoleta, summa pankissa jää alle talletussuojan maksimimäärän.

7 tykkäystä

Millaisia riskejä foorumilaiset näkevät käteisten makuuttamiseen Bank Norwegianin säästötilillä? Esim. Pankin mahdollinen kaatuminen ja rahojen takaisin saaminen talletussuojan piiristä?

En näe käytännössä mitään riskiä, jos omat talletukset pankissa ovat alle talletussuojarajan (Bank Norwegianin tapauksessa ottaisin rajaksi pienemmän 100.000 eurosta ja 1.050.000 Ruotsin kruunusta, koska tilanne on sen osalta epäselvä). Talletussuojan pettäminen vaatisi sen suuruisen euroopanlaajuisen romahduksen, että tilisäästöjen menetys olisi pieni murhe.

Talletussuoja EU:ssa (niin Suomessa kuin Ruotsissa) lupaa maksun 7 päivässä siitä, kun viranomainen toteaa talletussuojan laukeamisen. Jonkin verran riskiä toki on, että maksu viivästyy (esim. viranomaisen toheloinnin vuoksi), mutta en pidä sitä kovin todennäköisenä.

7 tykkäystä

Se onkin sitten eri asia, että milloin tuo “kun viranomainen toteaa talletussuojan laukeamisen” tapahtuu sen jälkeen kun pankki on nurin. Tuota ei ole ilmeisesti missään määritelty selkeästi, en ainakaan itse löytänyt esim. RVVn sivuilta. Eli 7 päivässä rahat ei ainakaan tule todennäköisesti. Siinä voi mennä hetki jos toinenkin kun pankki menee nurin ja kun viranomainen tekee päätöksen talletussuojarahaston käytöstä.

Aikoinaan vuonna 2010 kun Sofia Pankki meni nurin, itselläni oli siellä ehkä joku vajaa 50 000 euroa sisällä. En muista tarkasti, mutta siinä meni varmaan joku kuukausi kunnes sieltä oli saanut omansa takaisin. Kuukauden odottelu ei sinänsä haitannut, koska hyvää tuossa oli se, että luvattu talletuskorko juoksi koko ajan myös sen jälkeen vaikka pankki oli nurin ja näin se taitaa mennä edelleenkin. STTn mukaan silloin kun Sofia Pankki kaatui, aikataulu meni näin:

Finanssivalvonnan pitää tehdä 21 päivän aikana Sofia Pankin selvitystilaan asettamisesta päätös siitä, tarvitaanko Talletussuojarahastoa. Tätä päätöstä ei ole vielä tehty. Päätöksen jälkeen rahastolla on 3 kuukautta aikaa maksaa talletukset asiakkaille. Rahasto pyrkii kuitenkin maksamaan talletukset mahdollisimman pian.

Eli ilmeisesti maksuaikataulu on aika paljon nopeutunut jos aikaisemmin oli 3 kuukautta aikaa maksaa ja nyt 7 arkipäivää. Viranomaisen päätöksen aikataulu nykyään on kuitenkin vähän epäselvä, mutta uskoisin, että ei siihenkään saisi nykyäänkään mennä yli 21 päivää, jos näin oli jo Sofia Pankin aikana. Mutta itse varautuisin kyllä siihen, että huonoimmassa tapauksessa voi mennä nykyäänkin n. kuukausi että saa rahat talletussuojarahastosta.

4 tykkäystä

Laki määrittelee sen melko yksiselitteisesti:

Jos talletuspankki ei ole suorittanut erääntyneitä ja riidattomia korvauskelpoisia talletuksia, tallettaja voi ilmoittaa asiasta virastolle.

Viraston on viiden työpäivän kuluessa 1 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta taikka saatuaan tiedon siitä, että talletuspankki on tuomioistuimen tai muun viranomaisen päätöksellä todettu maksukyvyttömäksi, päätettävä, onko talletukset korvattava talletussuojarahaston varoista.

Määräaika päätökselle on 5 työpäivää, ja kello lähtee käyntiin, kun virastolle ilmoitetaan, että talletuksia ei ole maksettu tai pankki on todettu maksukyvyttömäksi.

Aika paljon on pankkien sääntelyssä muuttunut noista ajoista.

8 tykkäystä

Mikäs olisi asiantuntijoiden suositus säästötiliksi pienemmällle, alle 10 000€ summalle?

1 tykkäys

Kannattaa katsoa näistä lähteistä korkein säästötilin korko ja varmistaa pankista itsestään saatko sen koron itse (osalla on rajoituksia esim talletussummalle ja jos omassa tai talletettavien rahojen taustassa on erikoista niin voi olla että asiakkuus jää jumiin KYC-prosessiin).

https://www.kauppalehti.fi/porssi/korot/talletuskorot

Kannattaa tarkistaa myös että säästötili on talletussuojan alainen. Googlella löytyy aäästötileiksi kutsuttuja tuotteita joilla on korkea korko mutta ei talletussuojaa.

Talletusten lisäksi kannattaa tarkastella rahamarkkinarahastoja. Niissä tuotto on tyypillisesti pankkitiliä korkeampi mutta sijoituksella ei ole talletussuojaa. Ne ovat silti lähes yhtä turvallisia.

Mitä suosittelen? En mitään. Oikea vastaus vaatii yksilöllistä harkintaa, eikä täällä saa antaa sijoitussuosituksia.

Itselläni on rahaa yön yli S-Pankissa, Fellow Pankissa, Sveassa ja Seligsonin rahamarkkinarahastossa. Lisäksi tyhjä säästötili Norwegianilla.

4 tykkäystä

Ketjun otsikko voisi juuri nyt olla myös “Vähiten tappioita tuottava säästötili”.

Ymmärrän säästötilin ainoastaan yhdessä tapauksessa: Ylimääräistä sijoitusrahaa on niin paljon, että sille ei keksi muita sijoituskohteita.

Jos ylimääräistä on vaikkapa muutama kymppitonni, miksi rahansa laittaisi säästötilille vuodeksi tilanteessa, jossa tietää säästöjen reaaliarvon laskevan vuoden aikana todennäköisesti noin 3-4%? Luultavasti sitäkin enemmän.

Tarkoitus ei ole säästötilejä itsessään lytätä. On minullakin joskus ollut rahaa tarkoituksella säästötileillä, mutta silloin säästöjen reaaliarvo pysyi säästötilillä makuuttamisen ajan minimissään samana tai jopa nousi prosentin tai pari.

Rahaani ei koskaan ole ollut “säästössä” siten, että säästöjen reaaliarvo varmuudella laskee. Pidän mielummin käteiset valmiina hyviä osakkeiden ostopaikkoja metsästäen.

1 tykkäys

Luulen olevani kanssasi ihan samaa mieltä, mutta pakko tarkentaa että on monenlaisia säästötilejä. Sellaisia joissa sidot rahoja määräajaksi ja sellaisia joista saat rahat ulos milloin vain ilman kustannuksia. Näistä ensimmäistä en nykytilanteessa pidä varteenotettavana ratkaisuna, mutta jälkimmäistä niin sanotusti täysin no-brainerina.

Likviditeetillä on arvo ja se on sitä suurempi mitä epävarmemmassa tilanteessa eletään. Rahan sitominen määräajaksi nyt olisi järkevää jos on näkemys korkojen kääntymisestä laskuun, mutta tässä skenaariossa myös osakkeet todennäköisesti nousisivat eli paremman tuoton saisi niistä. Toisaalta rahan makuuttaminen käyttötileillä ilman korkoa olisi nyt kaikista näkökulmista katsottuna suoraan sanottuna tyhmää, jos/kun myös ilman mitään määräaikoja on mahdollista saada täysin riskitöntä korkoa käteisvaroilleen.

Omat käteiset on näistä syistä OP kasvutuottotilillä, jossa käteinen on todella käteistä ja sen saa ilman mitään sakkoja nostaa takaisin käyttötilille milloin vain. Reilu 2%:n vuosikorko, joka lasketaan päivittäin, on mielestäni jo ihan kohtuullinen korvaus siitä, että jaksaa siirtää rahaa yhdeltä tililtä toiselle.

17 tykkäystä

Ja tuolta siirtyvät viiveettä Nordnettiin jos tulee ostopaikkoja,toki Nordnetissäkin peruskassa pienempiin lisäyksiin.

1 tykkäys

Minulla on yön yli -tileillä rahaa lähinnä kolmessa tarkoituksessa:

  • Vararahasto (n. 3-6 kk menot) tilanteita varten, jossa tuloihin tulee äkillinen, ennalta arvaamaton väliaikainen pudotus
  • Ylimääräistä likviditeettiä nopeasti käytettäväksi arjen isompiin yllättäviin ostoihin
  • Rahaa odottamassa, että sitä kertyy tarpeeksi sijoittamista varten (jos se on tarkoitettu kohteeseen, jossa on kovat kiinteät merkintäkulut tai minimisijoitus)

Näiden kaikkien kannalta keskeistä on, että edes pahimmassa markkinamylleryksessä varojen arvo ei heilu ja rahat ovat viivytyksettä käytettävissä tarvittaessa. Talletussuojattu yön yli -tili on paras vaihtoehto tähän tarkoitukseen.

Lisäksi käytän määräaikaistalletuksia ei-korreloivana omaisuusluokkana sijoitussalkussa. Esim. Bigbankin 10 v 3 % on positiivinen reaalikorko, mikäli oletamme että EKP pystyy pitämään inflaatiotavoitteestaan kiinni.

5 tykkäystä