Pelikirja 2020 - millä taktiikalla huippuvuoden jälkeiseen aikaan?

…Jos ulkomailta omistaa osakkeita OST:lla ja osakkeista tulee osinkoja, joista pidätetään ulkomailla lähdevero, niin sitä ei hyvitetä. Arvo-osuustilin tapauksessa verot hyvitetään Suomen verosta.

1 tykkäys

Jep, siksi ostlle ei ulkomaisia osinkolappuja, pl. maat joissa lähdeveroa ei ole, esim. UK.

1 tykkäys

Minulla on Mandatumin kautta FCEL:ia OST:illa. Valuutanvaihtopalkkio meni. Osinkoja ei ihan heti ole tulosssa :wink:

1 tykkäys

Omat tavoitteet:

  • Vähäistä kaupankäyntiä. Kulut ei saa olla yli 500€/vuosi.
  • Jossain vaiheessa kevennetään Nordeaa, luultavasti osingon jälkeen.
  • Myydään Nokiaa silloin kun break-even @ 4.17€. Kyseinen yhtiö ei tuu tekemään koskaan kunnon tulosta. En luota Suriin, en myöskään luota yhtiön viestintään.
  • Ei uusia pikkuyhtiöitä, nykyiset (Honkarakenne, Incap, Qt) saa olla jatkossakin.
  • Nostetaan pikkuhiljaa Venäjän, Kiinan ja energian alan kk-ETF/rahastosäästämisen painoa.
  • Tarkkaillaan mitä tapahtuu holding yhtiöiden kanssa, erityisesti jos NAV/ osakehinta epäsuhta.
5 tykkäystä

Näin ensimmäisenä sijoittajavuonna ajattelin pysyä ihan maltillisena ja opetella alan saloja. Kulut suhteellisen maltillisena. Rahastoihin olen jo sijoittanut ja vuoden aikana varmasti niihin laitan vähän enemmän rahaa.

Osakepuolella alan pikkuhiljaa kasvattamaan osakkeiden määrää sinne 10 yhtiön tienoille, jonka koen olevan aika hyvä hajautusmäärä. Kotimaisia sekä ulkomaalaisia yhtiöitä pidän silmällä.

Joo Nordean kevennystä tekisin harkiten, yhtiössä on potentiaalia kympin lapuksi. Nokiasta olen kanssasi sama mieltä. Nokian kurssi kyllä elpyy 4,50 tasoon aika kevyesti, koska olihan kolmoseen kolahtaminen kohtuutonta.
Mutta et Nokia tekisi kunnon tulosta niin tuskin tapahtuu.
Kulupuoli on liian raskasta ja 5G-kamppeiden hinnat on pilattu Huawein toimesta.

1 tykkäys

Samalla tavalla kuin tähänkin asti.

Salkun huolto 3kk välein jolloin tsekkaan muutaman tunnusluvun ja filtterin perusteella listan firmoista jotka täyttävät ostettavan/pidettävän kriteerit. Tämän jälkeen katson vuosi sitten ostetut laput. Jos nämä löytyvät listalta niin pidetään seuraavat 12kk seuraavaan tarkastukseen asti, jos ei niin myyntiin. Jos tuli myyntejä niin ostetaan saman verran uusia firmoja listan perusteella, jos ei myyntejä niin en osta uusia vaan pumppaan aikaisempiin hieman lisää. Jokaisen huollon yhteydessä siivu indeksiin myös kiinni.

3kk huoltojen välillä ainoa toimenpide on mahdolliset stoploss -myynnit (-20%) ja muuten antaa tuottojen rullata vapaasti. Kaupankäyntikulut pysyy matalana, ei tule venkoiltua kurssien mukaan ja jossiteltua parasta osto/myyntipaikkaa ja sijoitukset tulee ajallisesti hajautettua. Tällä hetkellä salkussa 16 osaketta eli 4/huolto tulee tarkistettua, sijoitettava summa vaihtelee käytössä olevan käteisen mukaan eli painotukset vaihtelevat.

Tämä tapa on itselle hyväksi todettu koska en osaa handlata omia tunteita sijoituspuolella ja alkuun meni todella paljon rahaa hukkaan omiin venkoiluihin ja hätäilyihin tappioiden ja kaupankäyntikulujen muodossa. Nyt on saanut karsittua fiilispäätökset minimiin eikä mulla ole aikaa tai kiinnostusta perehtyä firmoihin erityisen tarkasti niin työmäärä osakkeiden valinnassa on pieni kun päätös tehdään suurilta osin tunnuslukujen perusteella.

Edelliset neljä vuotta vuotta suoriuduttu indeksiä paremmin. Nyt tammikuussa lähti Marimekko ja Detection technology 66% ja 49% tuotoilla ja NoHo/Nokian renkaat jäi. Lähteneiden tilalle tuli Nestettä ja Kamuxia, katsotaan miten käy.

9 tykkäystä

Oma lyhyt ajatelma vuodelle 2020 (ja hieman pidemmällekin):
-Pitkäaikaiset sijoitukset jotka on jo kaikki isosti voitolla saa jäädä salkkuun vaikka markkinat dippaisivatkin. Luotto ko yhtiöihin on pitkällä tähtäimellä tarpeeksi kova etten lähde pelaamaan niillä. Näitä vajaa 50 % omistuksista.
-Loppuja sijoitan aktiivisesti nopealla vaihtuvuudella ja isolla riskillä kasvu/hypeyhtiöihin ja koitan maksimoida tuotot. Samaa kassaa käytän myös treidaamiseen, jolla yritän tehdä hieman pienempää voittoa tasaisesti ja katan mahdollisia riskisijoitusten tappioita.
-Pitkän aikavälin tavoitteena kerätä tasaista tuottoa tekevä osinko/kasvuyhtiösalkku jonka perään ei tarvitsisi kauheasti katsoa, sekä suurentaa treidauskassaa jolla toivottavasti saisi aikaan tasaista lisätuloa. Riski/hypeosakkeista luovun pikkuhiljaa kun osinko ja treiditulot alkavat kasvaa isommiksi.
-Tavoitteena sijoittamalla saavuttaa omavaraisuus, joka nyt ei 2020 tule vielä taphtumaan kuten ei riskisijoituksistakaan luopuminen.

2 tykkäystä

Sijoittaa vuoden mittaan lisää painoa valikoituihin rahastoihin.
Laajentaa hajaumaa osakepuolella viiteen yhtiöön.

Perusmeno, eli

  1. Pitäydytään tiukasti sijoitusstrategiassa: Säännöllisiä lisäyksiä kuukausittain, vähän painottaen dippejä, matalakuluisiin indekseihin ja strategisiin compounder firmoihin, osingot sijoitetaan takaisin pörssiin, OST käyttöön
  2. Sitten kun on pari kuukautta jauhanut 1.-sääntöä, onkin aika kyllästyä ja ruveta ottamaan “näkemystä”, varsinkin kun strategian mukaiset “tylsät” sijoitukset ovat menneet niin hyvin ja psykologisesti itsevarmuus on nousussa
  3. No ne riskisemmät sijoituksethan menevät hyvin vaikka PE:t huitelee kolminumeroisissa, otetaas vähän hypeosaketta kyytiin kanssa
  4. Yhtäkkiä salkussa onkin 20-30 eri itemiä, vaikka sijoitusstrategia käski fokusoimaan
  5. Vaihdellaan vähän riskisijoituksia ympäriinsä, otetaan vähän kierroksia kun just myynnin jälkeen papru lähtikin rakettina nousuun, hypet rommailee ja kuluja ja turskaa kertyy joka puolelta (paitsi tietysti sijoitusstrategian mukaisista kohteista)
  6. Vuoden lopussa todetaan että salkku tuotti nipinnapin indeksin verran. Ilman hypeosakesekoiluja tuotto olisi ollut 2x indeksin.
  7. goto 1.
37 tykkäystä

Mietin mihin ketjuun kirjottaisin, olisko sijoitusstrategia, uusi normaali vai pörssien suunta, mutta löysinkin tämän ketjun joten tämä onkin aika hyvä ketju avautumiselleni, koska haluan keskustella nimenomaan “huippuvuoden jälkeisestä ajasta”.

Nimittäin valloillaan olevasta aivan uudesta ajasta, mihin vanhan liiton sijoittajat eivät ole ehkä oikein tottuneet ja mihin nykynuoriso on tottunut vähän liikaakin. Sain pienen inspiksen tuosta hyvästä kysymyksestä ja vastauksesta Paluu fundamenttien äärelle | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus

Elämme siis ajassa kun riskittömät defensiiviset osakkeet ovat korvanneet korkosijoitukset. Nollakorkopolitiikka jatkunee vielä kauan - siihen sijoittajat ainakin nojaavat, ekp pumppaa rahaa vain lisää eikä se raha nostakaan toivotulla tavalla inflaatiota. Rotaatio koroista osakkeisiin on valtava. Tämä on nostanut defensiivisten osakkeiden hyväksyttäviä arvostuskertoimia, eikä sille mahda kukaan. Samaan aikaan perinteinen arvosijoittaminen ei ota toimiakseen. Kyse on muustakin kuin sijoittajien innostuneisuudesta.

Mutta markkinat ovat kieltämättä aika bullish. Harvinaisen pitkään jatkunut nousukausi on saattanut jo aiheuttaa pientä vauhtisokeutta, markkinoilla on uusia sijoittajia paljon, rahaa on paljon, jokainen dippi paikataan heti ostoilla. Mutta en usko että esim suomen kansa jaksaa pitää markkinoita pystyssä, kyllä ne ajureiden syyt nousulle löytyy tuolta Jenkeistä. Ajurit ovat toisaalta ihan ymmärrettäviä, S&P500:sta ajaa ylöspäin lähinnä isot teknofirmat, jotka kasvavat sen 20-30% p.a. ja joiden kasvun tielle ei ehkä kannata minkään kilpailijan jäädä. Ei tämmöisiä ennen ole ollut suurimpien yritysten joukossa. Eli disruptio ja digidalisaatio on vahvasti valloillaan lähes alalla kuin alalla ja sekin täytyy melki jokaisen sijoittajan vain hyväksyä. Toki Amerikassa vasta onkin sentimentti tosi bullish ja sijoittajat odottavat vahvaa tuloskasvua myös tulevaisuudessa. Lisäksi vaikuttaa kovasti siltä, että taloussyklit pidentyvät! Eli tämä epätavallisen pitkä nousujakso saattaakin olla ihan normipituinen kun verrataan tuleviin nousujaksoihin?

Tähän päälle lukuisia epävarmuustekijöitä sekä esim Yhdysvaltojen noususyklin päättyminen. Mutta pidetään pakka kasassa ja puhutaan siitä, että miten tässä nyt pitäisi yksityissijoittajan edetä. Ei puhuta siitä miten paha ekp on. Haluaisin kuulla näkökulmia siitä, onko tämä pysyäkseen jäänyt “häiriö” muuttanut sijoituskäyttäytymistäsi tai suunnitelmaasi? Jos on niin miten? Pitäisi noudattaa sijoitussuunitelmaa, mutta pitäisikö sitä vähän viilata nykypäivään sopivammaksi? Jäänkö pois kyydistä jos haluankin ostaa laatua kohtuuhinnalla? Tai kasvua ilman merkittävää kasvulisää?

Kun puhutaan ja kehotetaan sijoittajia muovautumaan uuteen aikaan, tarkoittaako se tässä tapauksessa sitä että pitäisi säätää omaa tuottovaatimusta tylysti alemmas?

Vai onko tämä sittenkin joku todella pitkäkestoinen koettelemus? Jos pidät kiinni nykyisestä suunnitelmasta ja tuottovaatimuksestasi, palkitaanko kärsivällisyys? Jos tekisinkin kompromissin ja antaisin molempien vaihtoehtojen tulla vähän vastaan?

Oletteko ajatelleet tämmöistä? Onko teidän suunnitelmat mennyt ihan uusiksi? Tosiasia on toki se, että niillä säännöillä pelataan mitkä on annettu. Kuitenkin pitäisi varautua myös siihen, että tapahtuukin jotain aivan odottamatonta. En haluaisi olla se bullero joka juoksee kurssinousujen perässä, mutten halua olla myöskään se jäärä joka odottaa saavansa p/e 10x turvasatama-osakkeita.

En ole raharikas mutta voin kyllä kuvitella Warren Buffettin tuskan istuessaan 100 mrd dollarin päällä. AAAAARGH sanoisi norjalainen nyt

Sorry pitkä teksti! Mutta jos tästä saa asiallista keskustelua niin kiitos

23 tykkäystä

Hyvää pohdiskelua! Minusta tässä syklissä on kaksi kiveen hakattua olettamaan, jotka tukevat kursseja: 1. inflaatio ei nouse 2. korot eivät nouse. Jos nämä olettamat kumoutuvat, kurssit tulevat alas. EKP puskee tällä hetkellä markkinoille rahaa 20 miljardin euron arvosta kuukaudessa ja tämä aiheuttaa kuplan korkomarkkinoille, osakkeisiin ja asuntoihin. Kuplan suurimmat kärsijät ovat eläkeyhtiöt ja pankit, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin sijoittaa rahansa johonkin kohteeseen. Piensijoittajien tilanne on parempi, koska pakko ei ole sijoittaa ylihintaisiin kohteisiin. Iske vasta kun täydellinen paikka aukeaa. Oikeastaan markkinoilla on tällä hetkellä ns. “bulleroita” jotka eivät ymmärrä sijoitustoiminnan fundamentteja ja joita toisaalta ohjataan harhaan extrapoloimalla mennyttä kehitystä.

Grahamilainen sijoittaja tutkii yhtiöiden fundamentteja. Vaikuttaa aika selvältä, että jos nyt sijoitat vaikka Elisaan, et tule yltämään pitkällä tähtäimellä siihen mainostettuun 8 % tuottoon osakekurssin ollessa korkealla ja yhtiön kasvumahdollisuuksien ollessa rajalliset. Mistä sitten helpotusta? Kurssit seilaavat ylös ja alas. Ajattele asiaa näin: jos jokaisen helsingin pörssin suuren yhtiön markkina-arvo olisi tällä hetkellä viiden vuoden pohjilla, indeksi olisi paljon alemmalla tasolla. Esimerkiksi Nordea oli alimmillaan 5,5 euroa elokuussa 2019 ja nyt jo 8,1 euroa. Osake on siis noussut pohjilta 47 %, eli enemmän kuin indeksi. Yhtiöt saavuttavat pohjansa eri aikoina, joten indeksi näyttää korkeammalta.

Markkinat vain liioittelevat kaikkia asioita. Nordeaa vihattiin, koska se oli halpa. Sijoittajat innostuvat vuoron perään jostain bitcoineista ja kannabiksesta ja teknofirmoista. Tässä sijoittamisessa on se juttu, että tosi harvoin pääset ostamaan halvalla yhtiötä josta kaikki pitävät. Fortum 13 euroa @ 2017: “Tuoton saaminen isolle kassalle on haastavaa” (video). Sitten on sellaisia supertähtiä josta kaikki tykkäävät (kuten Amazon), jotka hinnoitellaan ihan pilviin ja jotka eivät kuitenkaan tuota omistajilleen sen kummempaa kassavirtaa kuin muutkaan. Ostit vuonna 2013 Netflixiä 40 dollarin hintaan ja pääset tänä vuonna nauttimaan 4 dollarin EPSistä, eli 10 % tuotosta ostohinnalle.

Riskejä voi mieltää eri tavalla. Ehkä se tosiaan olisi riski että Fortum istuisi ison kassan päällä, mutta jos markkinat hinnoittelee tämän skenaarion P/B 0,88 niin minusta siinä on enemmän upside-potentiaalia positiiviselle yllätykselle. Samalla jos jotain tappiollista teknoa hinnoitellaan P/B 7 eikä mikään liiketoiminnallinen tosiasia tue väitettä että suunta kääntyisi, downside-potentiaali on melkoinen. Minkälaisen riskin haluat ottaa? Minusta tuntuu että ne jotka puhuvat arvosijoittamisen kuolemasta tuijottavat pelkästään kursseja. Jos eletään vuotta 1995 etkä ole ollenkaan kiinnostunut internetistä, menetät isot kurssivoitot. Sitten vuonna 1999 kun viimeisetkin höntit laittavat all-in teknoihin koittaa romahdus, jonka fundamentteja tarkastelemalla olisi voinut välttää. Kun firma ei mitään tienaa, niin ei siitä mitään kannata maksaakaan.

Kurssien ollessa korkealla joutuu valikoimaan enemmän. Tuollaisessa finanssikriisin tyylisessä romahduksessa kaikki on halpaa ja valikoima on paljon laajempi. En vaihda sijoitussuunnitelmaani enkä laske tuottovaatimustani. Yhtiöiden riskit eivät poistu sillä että riskitön korko on nollassa. Eikö se ole aika riski että ostat jotain firmaa 3 % tulostuotolla ja sitten joku yhden viikon kurssimuutos vie vuoden tuottosi? Totean vain, ettei sellaisen riskin ottaminen kiinnosta minua.

16 tykkäystä

Samaa mieltä. Kalliillakin markkinoilla löytyy aina silloin tällöin inhokki osakkeita, jotka ovat menneet pois muodista. Kamuxin dyykkaus kesällä oli myös yksi tällainen esimerkki. Kasvuyhtiö tarjottiin lähes pe10 arvostuksella menneeseen tulokseen nähden ja ryyditettynä tukevalla osingolla.

Sitten on osakkeita, jotka eivät tunnu kiinnostavan ketään, vaikka liiketoiminta voi olla hyvinkin defensiivistä ja kaupan alhaisin kertoimin. Viafin yhtenä esimerkkinä, kun osaketta oli tarjolla edullisesti vuosikausia ennen viimeistä nousua. Relais on omassa salkussa hieman samalla ajatuksella.

Vaaditaan tietysti hyvää näkemystä, kylmäpäisyyttä ja kärsivällisyyttä kun ostaa osaketta osaketta, joka ei tunnu kelpaavan kenellekään muulle (hiukan kärjistäen). Ja usein osake on halpa ihan syystäkin, eli ilman jyvien karsimista akanoista ei tässäkään taktiikassa pääse

2 tykkäystä

Hyviä pointteja yllä, varsinkin tuo tuoton etsiminen ja varsinkin riskienhallinta, ja miten riskin voi ottaa! Mukavaa lukea tänä päivänä vähän semmostakin tekstiä joka palauttaa mieleen järkiasioita ja tuo vähän jalkoja maan pinnalle.

Hienoa että tästä saatiin keskustelua. Eniten minua askarruttaa, että kuinka olennaista sijoittajan on muuttaa sijoitustyyliään ja strategiaansa aikojen muuttuessa. Jos/kun (siis kun) pörssit joskus romahtavat pahemman kerran, mitä ei enää korjata takaisin samoille pisteille viikossa, tuleeko silloin konservatiivisten ja kärsivällisten, Grahamin opin omaksuneiden vuoro tehdä vuosien tili? Vai onko se niin, että menestyvät ja viisaat ihmiset osaavat hyväksyä nopeasti uuden, valloillaan olevan ajan ja muovautua sen mukaan? Vai täytyykö hyvien sijoituskohteiden löytämisen eteen tehdä vain enemmän töitä, uskaltaa ostaa yhtiöitä mitä muut hetkellisesti vihaavat (ja olla oikeassa näkemyksissään), ottaa hyödyn harvoista tilanteista. Vai kaikkea näitä…

Kyllähän Warren Buffett osaa myöskin omaksua sen, että ajat ovat muuttuneet ja siihen täytyy vain tottua (BRK:n Amazonin ja Applen osto esim) mutta hän kuitenkaan ei hätäile ylisuuren kassan kanssa. Teknokupla oli eräänlainen poikkeus sikäli, että silloin sijoittajat todella hullaantuivat internetyhtiöistä (Buffettkin käsittääkseni skippasi teknokuplan ehkäpä täysin), tämä on sikäli eri aika koska nyt esim suuret instikat, pääomasijoittajat, eläkeyhtiöt jne suuret toimijat on käytännössä pakotettuna etsimään tuottoa muualta kuin koroista. Tilanne ei ole helppo niille jotka ovat vastuussa näiden varojen allokoinnista. Miten tähän kaikkeen pitäisi yksityissijoittajan suhtautua.

Sehän on todellakin meidän etu että ei meidän yksityissijoittajien tarvitse ottaa näkemystä markkinoihin, etäisyyttä voi ottaa niin paljon kuin haluaa jos markkinat käyvät kuumana. Tätä hyötyä kannattaa ehdottomasti hyödyntää!

Suoraan sanottuna omasta tuottovaatimuksesta tinkiminen ei kuulosta lähtökohtaisesti hyvältä idealta. Osakepoimintaa kun tekee, tekee osto/myyntipäätökset fundamentteihin perustuen, sijoitussuunitelmaa noudattaen. Miten sijoittaja haluaa ottaa tämän nykymenon vastaan, se olkoot sijoittajan päätettävissä. Itse olen myös parissa teknofirmassa mukana ja salkustani löytyy yhtiöitä, joilla on korkeat kertoimet. Niiden omistaminen on kuitenkin täysin oma valintani, ja pyrin hyötymään osakkeen pitkä aikavälin potentiaalista, joten en ihan heti säikähdä korkeampia kertoimia. Olen kuitenkin avoin uusille sijoituksille, yritän kovasti pitää jalat maassa (joskus se voi olla vähän vaikeaa) ja etsin jatkuvasti käteiselleni jotain paikkaa mihin mennä kasvamaan. Kuten sanottua, indeksin voittaminen, varsinkaan lyhyellä aikavälillä, ei ole tavoitteeni.

4 tykkäystä

Muutamia mietteitä. Vastauksena kysymykseen, onko nykyinen ympäristö muokannut sijoituskäyttäytymistäni, niin luultavasti kyllä. Toki olen sijoittanut vasta nelisen vuotta ja siitä ensimmäiset 1-2 vuotta meni kk-säästämisellä indeksiin ilman minkäänlaista seuraamista tai kiinnostusta ja sen jälkeen täysiverisenä stereotyyppisenä bullerona, joka osteli milloin mitäkin skeidaa kauppalehden foorumin tmv. “kuumien vihjeiden” perusteella.

Mutta nyt, kun asioihin on hieman enemmän perehtynyt, niin tiedostan sietämieni arvostuskertoimien nousseen parin vuoden aikana. Olen koittanut ajatella tämän niin, että en lukkiudu tiettyihin numeroarvoihin, vaan koitan etsiä yhtiöitä, jotka ovat edullisia suhteessa markkinaan, vaikka ne eivät olisi edullisia suhteessa historiaan. Perustelen tämän itselleni sillä, että nollakorkomaailmassa kun pääomalle on vaikea löytää tuottoa, niin on pakko olla valmis hyväksymään historiallisesti huonompi tuotto-odotus. Uskon/luulen kuitenkin, että suhteessa markkinaan edulliset, mutta riittävän laadukkaat yhtiöt pärjäävät, sillä rajallisen perehtymiseni perusteella aiemmissakin kriiseissä tämän tyyliset yhtiöt ovat ottaneet vähemmän osumaa tai jopa porskuttaneet ylöspäin muun markkinan syöksyessä.

Olen myös miettinyt sitä, että nyt kun on yleisesti todettu ja hyväksytty, että korkoraha virtaa markkinoille vakaisiin osingonmaksajiin, jonka takia defensiiviset kohteet ovat inflatoituneet, niin mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudessa? Lienee kohtuu selvää, että mikäli korot nousisivat, niin tällainen raha lähtisi palaamaan korkoihin ja monien defensiivisten firmojen kertoimet tulisivat alas.

Mutta entä, jos korot eivät nouse ja keskuspankkien likviditeettipumppaus jatkuu? Nouseeko Elisan P/E 40:een samalla, kun osinkotuotto tippuu 2 %:iin? Vai olisiko tuo jo korkorahallekin sietämätön tuotto/riski-suhde? Mikäli näin kävisi, niin menisikö korkoraha seuraavaksi riskisempiin osakkeisiin? Mikä olisi tällöin seuraava Elisa? Sampo 60€ tuloksen pysyessä samana? :smiley:

4 tykkäystä

Tammikuussa oli pelikirja tällainen. Sentimentti on muuttunut nopeasti. Nyt olen sitten ostellut dippiä, luultavasti aivan liian aikaisin, jos ollaan nyt vaiheessa 4. Mark-down phase :thinking:
kuva

2 tykkäystä