Taalerin Mikro Markka -rahasto otti tästä luultavasti aika ison hitin tänään.Lisäksi Pohjolan kautta ostettiin tänään paljon, kukakohan tankkaa?
3 tykkäystä
Markkina todella erinäköinen mitä tuolloin, ei tarvinne avata koronasta johtuvana muutoksia varmaan myöskään enempää kuinka paljon kiihdyttänyt tätä em.? Tuolloin jo ennen vähän ihmettelin miksi tätä Attendoa ekstrapoloitiin ja peilattiin täysimittaisesti vaikka asia ei ole yksi yhteen lähelläkään mitä oletetaan ja oletettiin. Sijainnellisesti voinee myös löytyä syytä. Isoin syy on kuitenkin että Pihlajalinnalla on lääkäriasemia ja niiksi luettavia kasapäin suorasti tai epäsuorasti (joko tai ja kilpailutuksenkin kautta, etänä lisäksi tms.) ja tämä terveyspuolen asetelma oli mitä alkujaankin ihmettelin ja sen keskittämistä. Kunta ei ole kilpailija vaan se mistä lähtee tai kuuluisi lähteä “markkinaosuutta”. Tästä ollaan varmasti kaikkien kanssa samaa mieltä? Kunta sen sijaan ei ole markkinassa mukana mielestäni ja tämä on isoin tekijä jolla ainakin minulle Inderesistä perusteltiin kauppaa. Tällöin markkina avautuisi yhdistyvän yrityksen näkövinkkelistä sen ollessa pientäkin pienempi lilliputti ja tähän kun yhdistetään sotealaksi laskettava 7% koko kakusta sosiaalipalveluineen, päästään sijoittajien mielestä todennäköisimpään lopputulemaan joka olisi ollut sallia yhdistyminen.
Terveysala on pienempi ja kuten mainittua, voi alkaa tutkimaan vapaasti sijainnillisesti missä kenelläkin on ja mitä keskuksia ja etäpalveluja ja kuinka paljon ne olisivat keskittyneet.
Sosiaalipuolella sen sijaan konsolidoituminen tapahtuu jatkuvasti vauhdilla jossa viimeisetkin yksittäiset ns. perheyritykset ostetaan ja integroidaan onnettomiksi lypsylehmiksi Esperin, Attendon tai Mehiläisen nimen alle työntekijöiden selkänahasta. Pihlajalinnalla näiden osuus tosiaan vain noin kymmenen kappalen luokkaa kuten mainittua.
Näkisin kuitenkin että kun koko hoito aggressiivisesti lähdettiin kairaamaan ja vieläpä pörssistä, sai se isommat mittasuhteet. Kilpailutus, lääkäriasemat, työterveys sekä sosiaalipalvelut olisivat kaikki kerralla ottaneet jättihaukkauksen.
Tämän voinee tiivistää kai siihen että ahneella on paskainen loppu. En tiedä olisiko ehdoilla mennyt läpi, mutta nyt oli kuten mainittua liikaa kaikkea.
Todennäköisintä jatkossa onkin että Pihlajalinna pilkotaan ja se menee vähän tasaisemmin jakeluun kaikille.
Palatakseni kysymykseesi, Terveystalo ei ole millään mittarilla Mehläisestä mielestäni markkinajohtaja vaan selvä kakkonen. Tässä iso syy myös. Kyseessä oli selvän palan myyminen, ei koko helahoidon ja äärimmäinen aggressiivinen osto joka muokkasi asiakkaalle ja henkilökunnille markkinaa selvästi huonoon suuntaan - joka olisi Mehiläisen ja Pihlajalinnan fuusiosta seurannut.
Voinet vastata edelleen puolestasi esittämiini mielipiteisiin ja väitteisiin miksi Mehiläisen ostotarjous Pihlajalinnasta olisi ja pitäisi hyväksyä? Toki kaikki saa mielellään vastata.
1 tykkäys
Mjoo. Kuten jo aiemmin totesin, en ole kansalaisena pahoillani kaupan peruuntumisesta. Kun Attendo ostettiin ihmettelin miksi tällaisen kehityksen annetaan jatkua. Monet tuttujen työpaikat olivat viimeisen kymmenen vuoden aikana ostettu pois. Alueellinen keskittyminen on hyvä pointti - Pirkanmaalla Pihlis on näkyvä ja iso peluri.
En tiedä kenen ahneuteen viittaat. Mutta kenties koko puljun kerralla pois ostamiseen lähdettiin juuri siksi, että firma on pörssissä ja muutama vuosi sitten vastaava kauppa tehtiin. Onko se pilkottujen osienkaan konsolidoituminen sitten ok, aika näyttää.
Jos tätä nykyistä kehitystä halutaan purkaa, olisiko aika pilkkoa osia myös näistä jättiläisten toiminnoista?
Semmoinen seikkailu tällä kertaa. Kaikista tyhmintä tässä omalla kohdalla on se, että olen laatinut itselleni sijoitussuunnitelman eikä siellä todellakaan mainita tällaisiin mukaan lähtemisestä. Silti fomo vei mennessään ja mietin, että katson vielä tämän loppuun. Nyt lopetan hetkeksi sijoitusmedioiden ja arvo-osuustilin kyttäämisen ja palaan asiaan vähän myöhemmin suunnitelman mukaisesti.
5 tykkäystä
Onko joku nähnyt OPn mahdollisen uuden tavoitehinnan Pihlajalinnalle. Olivat aika bulleja ennen ostotarjousta vuosi sitten.
No minäpä vastaan: Kauppa olisi pitänyt hyväksyä, koska osakkeiden ostaminen ja myyminen on perustuslaista lähtien taattu oikeus.
Full disclosure: Olen toiminut sekä Mehiläisessä että Pihlajalinnassa aikoinaan, toisessa johtajatasoisella nimikkeellä. Nyt jo vuosia kilpailijan palveluksessa, tämän nimi ei ala kirjaimella ‘T’. Toimin myös julkisella puolella johtajatasoisissa tehtävissä. En tiedä, olenko terveydenhuollon järjestelmäasiantuntija, mutta ainakin sellaisesta minulle maksetaan. Itse myin positiostani (noin 20000 osaketta) 40% keskihintaan 15,27€, loput jäivät odottamaan kaupan toteutumista. Jäljellä oleva kurssiriskini näyttää siis olevan luokkaa 100k€ ostotarjoushintaan nähden. Varsinaista sisäpiirin tietoa minulla ei ole, mutta kontaktieni kautta tiedän KKV:n päätöksestä enemmän kuin pelkän uutisoinnin perusteella voi tietää.
KKV.n päätöksen pääpremissi on, että julkinen palvelutuotanto ei ole osa terveydenhuollon markkinoita Suomessa. Tämä premissi ei ole yhteydessä havaittavissa olevaan todellisuuteen, ei sote-valmisteluun eikä esim. ns. rajoituslakeihin, joilla nimenomaan rajoitetaan kilpailua ja puututaan markkinoihin julkisen palvelutuotannon hyväksi. Myöskään kuluttajan mahdollisuudet markkinatoimijana eivät tue KKV:n käsitystä markkinoista. Kuluttaja, oli tämä sitten yksityinen henkilö, yritys tai julkisyhteisö, voi lähes aina valita julkisen palvelutuotannon haluessaan. Kyllä, tämä koskee myös työterveyspalveluja ja kuntaulkoistuksia. Tuo “lähes” tulee siitä, että tiettyjä plastiikkakirurgian palveluita ei ole ollenkaan saatavilla julkisella puolella, sama pätee tiettyyn osaan taittovirhekirurgiaa ja infertiliteettihoitoja, mutta näistäkin osa on saatavilla julkiselta puolelta.
Oikeusvaltiossa ei voi samaan aikaan olla voimassa useampi eri tulkinta markkinoista (esim. KKV:n päätös vs. rajoituslakien perustelut).
Toinen premissi on, että kuluttaja ei voi liikkua paikkakunnalta toiselle saamaan kiireetöntä palvelua. Tämä ei täysin yksiselitteisesti pidä paikkaansa, liikkumista tapahtuu nykyiselläänkin koko ajan.
Kolmas premissi on, että esim. Liedon kokoisella paikkakunnalla olisi normaalisti saatavissa yleislääketiedettä huomattavasti laajempi palveluportfolio ja että tämän portfolion jokainen komponentti (eli erikoisala) pitäisi tarkastella erikseen kilpailutilanteen kannalta. Tämä on kohtuuton vaatimus ja resoluutio, vastaavaa olisi, että vaikka autonosturifirmoja tarkasteltaisiin siten, että jos jollain firmalla olisi Liedossa kaupan jälkeen 60% 12m-puomillisten nosturien markkinasta (mutta ei esim. 15-metristen), todettaisiin kilpailuongelma.
Neljä premissi on oletus “duopolista” ja tämä haitallisuudesta. Oletus sivuuttaa keskisuuret toimijat kuten Pohjola sairaala (Pohjola sairaala on myös hyvä esimerkki vakuutusasiakkaiden eri mahdollisuuksista). Lisäksi ei ole mitään näyttöä, että kaupan jälkeen Mehiläinen ja Terveystalo sopisivat hinnoista eli muodostaisivat kartellin. Ei ole myöskään mitään näyttöä tai tapaa päätellä, etteivätkö nämä edelleen kilpailisi verisesti esim. kuntaulkoistuksista, yksityispotilaista ja vakuutuspotilaista.
Lisäksi “duopolin” syntyminen ei näytä olevan ongelma, jos Pihlajalinna pilkotaan tai “menee konkurssiin”. Ongelma näyttää olevan skenaario, jossa Pihlajalinnan omistajat saavat kaupan myötä kohtuullisen hinnan. On oikeusvaltion kannalta omituista, että samalla kuin valtioneuvosto yrittää vallata terveydenhuollon markkinaosuuksia julkiselle puolelle, se (KKV on valtioneuvoston valvonnassa) yrittää estää markkinoiden konsolidoitumista yksityisellä puolella ja vielä päinvastaisilla premisseillä (on osa markkinaa vs. ei ole osa markkinaa).
Mehiläinen-Pihlajalinna yhdistymisen ajureista sen verran, että ilmeinen ajuri on yhteinen omistus, yksittäinen omistaja omistaa noin 25% molemmista. Toinen tärkeä ajuri on lähestyvä alan tekoälyistyminen, joka tulee olemaan erittäin kallista ja vaatii isompia hartioita. Kaikki keskisuuret toimijat joutuvat minimissään hakemaan kumppanuuksia tämän asian vuoksi ja pienet marginalisoituvat tai siirtyvät myymään suuremmille. Kolmas ajuri on Mehiläisen kansainvälistymissuunnitelmat, joka vaatii riittävän suurta ja stabiilia operaatiota kotimaassa.
51 tykkäystä
Erinomainen kirjoitus, iso kiitos siitä. 
Tässä oli hienosti avattu kaikki ne asiat, mitkä kaivelivat ja kaivelevat minuakin. Jo pelkästään se lähtökohta, että julkinen palvelutuotanto ei ole osa markkinoita on käsittämätön.
Ilmeisesti tähän on pakko vain tyytyä. Uskomaton tapaus, mikä teki ikävän loven lompakkoon ja ainakin yhtä ikävän loven uskoon Suomalaiseen oikeusvaltioon.
4 tykkäystä
Kiitos kommentista. Asiahan menee markkinaoikeuden päätettäväksi. Mietin perjantaina jo jonkin aikaa uuden position ostamista sillä ajatuksella, että markkinaoikeus tulee olennaisesti eri lopputulokseen, mutta koska en tunne riittävästi kyseistä menettelyä (onko millainen vastineoikeus jne.), oikeuden kokoonpanoa tai tuomioistuimen todellista itsenäisyyttä, en osannut edes haarukoida riskiä ja jätin väliin. Joka tapauksessa tämä keissi ei ole yksinkertainen määräävä markkina-asema vai ei -asetelma, vaan vahvasti poliittinen. Hallinto-oikeuteen valittaminen tuntuu epätodennäköiseltä, koska se prosessi on niin hidas, että pelkästään markkinafundamentit ehtivät muuttua liikaa ajatellen ostotarjoushintaa.
10 tykkäystä
Kiitos absoluuttisesti hyvästä kirjoituksesta teidän vastapuolta asiaa ajattelevien osalta. 
Kuten aina ja aiemmin mainitsemani, asiat olivat ja olisivat faktaa jos sotealalla megatrendit toteutuisivat. Ne eivät toteudu, ja näistä voi jos jaksaa jaarituksiani lukea. En ikävä kyllä toista itseäni koska täällä ei poliittiset eikä maineriskit tunnu kiinnostavan.
Kovasti täällä on sijoittajalasit päässä ja tekee aika pahaa lukea alan työntekijänä ja asiakkaana niitä mielipiteitä. Ne on tietenkin tietämättä hoitohenkilökunnan tilannetta ja asiakkaan näkökulmatta (ainakaan yksityisen, ei työterveys).
Ala on edelleen vahvasti poliittinen, ja siihen sijoittaa jos sijoittaa tietäen tämän. Mielipiteitä loput sitten. Tarkoitus ei ole kenenkään sijoituksista ilakoida nyt eikä koskaan, vaan olen onnellinen hoitohenkilökunnan ja asiakkaiden puolesta.
Disclaimer: täällä moni, kuten lainattu kertoo omistavansa huomattavia summia Pihlajalinnaa. En usko oikein että tämä on omiaan kovinkaan objektiiviseen keskusteluun.
Itse en omistaisi enkä omista soteyhtiöiden osakkeita älyttömän korkean poliittisen riskin vuoksi ja viimeiseksi jos olisin ja olen alalla töissä - vieläpä jos olisin johdossa. Siksi ihmettelen lainattua kirjoitusta melko suuresti.
Kukin tavallaan.
E. Mitä tulee tuohon sijoittajien ihmettelemään markkinajakoon, tässä on kyllä vahvaa vastakkainasettelua vaihteeksi. Itse näen sen niin että julkiselta kilpailutuksen kautta lähtee aina vain lisää kakkua ja täydellisessä maailmassa meillä olisi liki koko sektori yksityisen harteilla - hoitohenkilökunnan ollessa hyvin palkattua ja heitä kunnioitettaisiin ja vaalittaisiin kuten muilla aloilla työntekijöitä.
Aika omituista että sijoittaja sijoittaa alaan, jossa rakenteet ovat täysin poliittiset tai oikeastaan poliittisen patriarkaattiset, työntekijät valtaosin pitkälti naisia siis ja heillä megatrendin vastaiset työolot onnettomat sekä palkkaus, jatkuva kiire ja huonot esimiehet sekä heidän puutteellinen koulutus, homeiset rakennukset (ai kyllä, näitä löytyy Pihlajalinnaltakin)… Lisäksi alasta vähänväliä tulee tyrmäävää uutista sieltä ja täältä laiminlyönneistä sekä etenkin sotekuvioiden poliittisista kiemuroista. Tähän nähden jaksan ihmetellä yllättyneisyyttä tästä päätöksestä.
Tämä ostotarjous on tässä edellämainitussa nyt vain kirsikkana huipennus. Se korostaa, kuinka isoa ja montaa riskiä sijoittaja kantoi “varmassa tuotossaan” ostotarjoukseen esimerkiksi. Lasit pois ja tutustukaa alaan ja sijoituksiinne. Kädet saveen. 
Sijoittaisitko Revenioon/Nesteen/Orioniin mihin vain, jos sen työntekijöiden työoloista skuupattaisiin joka päivä iltalehdessä? Mikä vielä antoisampaa itsekriittisempää ajattelua, jos tästä olisi vastaava ostotarjous ja siihen liittyisi em. lisäksi poliittista riskiä huomattava määrä, ottaisitko spekulatiivisen ison riskin “nopean, varman” tuoton nimissä?
2 tykkäystä
Tymäkkää argumentointia, kiitos siitä.
Nykyisen hallituksen aikana en ole yllättynyt mistään yksityistä terveydenhuoltoa rankaisevasta suorasta tai epäsuorasta päätöksestä.
Päijät-hämeen pth ulkoistus Mehiläiselle ammutaan alas seuraavaksi.
2 tykkäystä
Riippumatta laseista kyse on totuudessa pysymisestä. Kysymykseen onko Pihlajalinna/Mehiläinen/Terveystalo/… julkisen palvelutuotannon suora kilpailija täysin kiistaton vastaus sekä tuottajan että kuluttajan kannalta on: kyllä, kyseiset tahot kilpailevat keskenään. Jokainen toteutunut palvelutapahtuma on pois toiselta. Kyse on yhdestä ja vain yhdestä palvelumarkkinasta. Jos ideologinen positio vaatii totuuden kieltämistä, pitäisi herätä kysymys, onko kyseisellä positiolla enää olemassaolon oikeutta. Ja tämä täysin riippumatta siitä, pidänkö attleelaista julkista terveyspalvelutuotantoa hyvänä vai huonona ideana (siihen vastaukseni on: riippuu palvelusta). Ja kyllä, olen osallistunut hankintoihin (sana “ulkoistus” on vireeltään ideologinen, hankinta kuin hankinta) sekä julkisella että yksityisellä puolella. Ja kyllä, osaan jäävätä itseni, jos minulla on intressejä sekä tilaajan että tuottajan puolella, tosin tällaista asetelmaa ei ole toistaiseksi sattunut kohdalle.
1 tykkäys
En tunne Päijät-Hämeen kokonaisulkoistuksen yksityiskohtia kovin hyvin, mutta aika oireellista on, että valtioneuvoston reaktio siihen ja Länsipohjan sinänsä täysin laillisiin hankintoihin on että muutetaan lakia ja tehdään niistä laittomia tai muutoin mahdottomia toteuttaa.
1 tykkäys
Mielestäni Pihlajalinna-sijoittajan näkökulmasta tilanne oli päinvastainen. Omat arvioni siitä, kannattaako osakkeet pitää, tein huomattavan kriittisesti ja objektiivisesti pyrkien ottamaan huomioon erityisesti omistukseen liittyvät riskit. Laskin poliittisen riskin ilmeisesti aivan liian pieneksi, kuten valtaosa analyytikoistakin, sillä Pihlajalinnan osuus sote-kokonaisuudessa on hyvin pieni ja Terveystalon aiemmat kaupat toivat omaan päätöksentekoon näyttöä oikeuden puolueettomuudesta.
Täytyy tietenkin muistaa, että markkinaoikeus tekee (toivottavasti) itsenäisen päätöksensä, mutta varmasti KKV:n ylipitkällä ja selvästi politisoituneella “tutkimuksella” on saatu perusteet myös kaupan kieltämiseen ilman, että vasemmistohallitus joutuisi siitä tilillle.
Suomen hallitus peräänkuuluttaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta kansainvälisillä areenoilla. Jo poliittisesta riskistä puhuminen tässä yhteydessä laittaa Suomen oman toiminnan vähintäänkin harmaalle alueelle.
8 tykkäystä
Muistatteko kun poliittinen johto oli yritysmyönteistä ja iPhonenkin myynti kiellettiin Suomessa, koska Nokiaa täytyi tukea?
Kyllähän tämä toiminta ja lakien tulkinta on aina ollut Suomessa hieman kuppikuntaista ja mielivaltaista, vaikka EU onkin viime aikoina korjannutkin epäkohtia. Tällä keskustelupalstalla ollaan mielestäni aiemmin hieman tuudittauduttu sellaiseen ajattelutapaan että poliittiset riskit ovat jossain ulkomaisissa kohteissa (esimerkiksi Venäjällä), vaikka tässä suuryhtiöiden luvatussa maassa yritysjohdolla on aina ollut vahvat poliittiset kytkökset. Jos meillä olisi ollut oikeistohallitus vallassa niin uskon että Pihlajalinnan kauppa olisi mennyt läpi.
4 tykkäystä
Aika lähellä omaa analyysiani, en myynyt osaa positiostani riskin, vaan aikapreferenssin vuoksi.
KKV:n suosituksen introssa puhutaan yleisellä tasolla yksityisen puolen konsolidoitumiskehityksen haitallisuudesta ja pysäyttämisestä, mutta unohdetaan näyttää, miksi tämä on huono kehityssuunta. Historiallisesti hintakilpailua tuli toden teolla vasta konsolidoitumisen myötä (erityisesti Terveystalo), pienet paikkakunnalliset putiikit eivät voi pitkään kilpailla hinnalla.
Jos kauppa kielletään, Pihlajalinnan omistajat jäävät kohtuuttomaan limboon, jossa yhtiön suurinta arvoa eli markkinaosuutta ei voi tulouttaa niille toimijoille, jotka saisivat siitä suurimman lisäarvon (Mehiläinen ja Terveystalo). Muut potentiaaliset ostajat, lähinnä ulkomailta tai OP-Pohjola, jos tämä muuttaa taas strategiaansa, maksaisivat tietty absoluuttisen minimihinnan, koska tietävät, että muualle ei saa myydä. Toisaalla hallitus sitten samalla pyrkii markkinoihin (jotka KKV:n tulkinnassa eivät ole markkinat) lainsäädännöllisesti vaikuttamalla jatkuvasti viemään liiketoimintaedellytyksiä ja valtaamaan julkiselle tuotannolle markkinaosuuksia.
5 tykkäystä
Tilanne on ihan sama millä tahansa markkinalla: yrityskaupan kautta tapahtuvaa tietyn raja-arvon yli nousevaa konsolidaatiota eivät kilpailuviranomaiset anna toteuttaa.
Toisaalta, jos katsot julkisen sektorin osaksi samaa markkinaa, Pihalajalinnan markkinaosuus lienee pienen pieni eikä sillä siten ole erityistä arvoa johon viestissäsi viittaat.
Pihlajalinna voi toki kasvaa orgaanisesti ja pienempiä toimijoita ostamalla. Pilkkominenkin on mahdollista.
Mikäköhän tällainen tietty raja-arvo on? Tietty objektiivisesti määräävä markkina-asema (= ei todellista kilpailua), mutta KKV:n selvityksessä toistuu erikoinen kannanotto “Mehiläinen ja Terveystalo muodostaisivat yhdessä määräävän markkina-aseman”. Todellisuudessa Mehiläinen ja Terveystalo ovat kiistatta toistensa kilpailijoita. Jos kyse on kartelliepäilystä, lienee kohtuullista odottaa asiasta jotain näyttöä ja sitten asian voikin esittää poliisille tutkittavaksi.
Kun kerran yksityinen ja julkinen kilpailevat potilaista/palvelutapahtumista, yksittäinen palvelutapahtuma on toisilta pois ja molemmat tavat tuottaa ovat kiistatta kuluttajien saavutettavissa, julkinen itse asiassa valtakunnalisesti huomattavasti paremmin, vaatii pelkkää toteamusta parempia perusteluja väittää, että yhteistä markkinatilaa ei ole olemassa. Yhtiöiden arvo taas määräytyy (toivottavasti) vapailla markkinoilla, mikä sekään ei ole riippuvainen minun mielipiteestäni. Orgaaninen kasvu on toki vaihtoehto, mutta sitten kohtuullista olisi poistaa uusien kokonaisulkoistuksien lainsäädännöllinen jäädytys, mitä on nyt jatkunut neljä vuotta ja muutoinkin palauttaa markkinaympäristö sellaiseksi (= vapaammaksi), mitä länsimaiselta markkinatalousmaalta on totuttu odottamaan. Olisi aika outoa pakottaa jonkin markkinan kokonaisarvoon suhteutettuna pieni toimija pilkottavaksi, jotta jokin yrityskauppa voisi toteutua.
4 tykkäystä
Tätähän on tapahdellut silti, muun muuassa tulee eräs Kesko ja lähikauppa- integraatio mieleen jossa hyvin tarkasti mentiin sijainteihin mistä lähdettiin karsimaan hommaa.
Vaikea sitä nyt on enää sen enempää työntää tänne, sijainti sijainti ja sijainti sekä terveyspalvelut.
Mutta mulle riittää tältä erää. Toivottavasti saadaan paremmat työolosuhteet henkilöstölle ja kaikki muutkin asiat kuntoon mitä mainitsin niin uskon että poliittinen otekin hellittää vielä joskus sekä sotealakin saadaan sellaiseksi ettei sitä koeta mahdottomaksi alueeksi voitontekoon. Jos joku ei vielä ymmärtänyt, niin kyllä, mielestäni sotealallakin pitäisi saada tehdä voittoa. Vertailuna, ei kukaan Marimekkoakaan ostaisi jos Suomen lööppilehdet kertoisi tosiaan joka päivä sortamisesta asiakkaita ja työntekijöitä kohtaan.
Tuon ed. kappaleen toisen lauseen toivoisin jokaisen lukevan ajatuksella- tästähän on kyse Suomen poliittisessa ja sotekentässä. Kun työntekijöitä ja asiakkaita alistetaan kaikkien megatrendien vastaisesti, tulos on tämä.
Aika oravanpyörä, eikä kenenkään etu tietenkään. 
1 tykkäys
Nykyhallituksen alainen virkamieskoneisto ei miellytä Pihlajalinnaa. En ihmettele.
2 tykkäystä
Suuri ero edellisen hallituksen sote-valmistelun menettelytapoihin nähden lienee triggeröinyt tuon. Tosin keskeiset valmistelevat virkamiehet ovat ymmärtääkseni pitkälti samat.
1 tykkäys