Pitääkö olla huolissaan?

KONE n osinkoehdotus 1,65€ - eli sama ku viimevuonna ( consensus 1,67€ / Inderes 1,65€ )
Kassa olisi mahdollistanut nostaa osinkoa - 8 vuoden nousuputki jäähtyi nyt mahdollisesti.

Folio hattu päähän

Onkohan investointeja tulossa? vai sitä kuuluistaa synkkyyttä tulevaisuudessa näkyvissä?

2 tykkäystä

Jaa a sinne meni taas lupaava osingonmaksuputki :smiley: In Sampo and Fiskars we trust.

3 tykkäystä

Mites se huhtiksen laita? eikös silläkin ole tsäänssit :slight_smile:

Sinne jo koneen eka sisäpiirin henkilö myy PIERRE LIAUTAUD 15K kipaletta lappuja. :thinking:

Pitääkö olla huolissaan, kun tänäkin aamuna Masse löytää itsensä nyökyttelemästä Saulin foorumikommenteille (Sampo, Titanium)?

Ehkäpä ei kun esim. näitä seuraillen on molemmilla yhtiöillä setä tehnyt aika tukon tuoretta massea! Taaskaan tämä ei neuvontaa nuoremmille, vaan pelkkä mielipide ja näkemys::slight_smile:

1 tykkäys

Pitääkö olla huolissaan, kun Wärtsilän tuotteiden kysyntä 2019 on ‘vankka’, mikä ‘ei ole huono’, mutta ‘hyvä olisi ollut parempi’? :laughing:

Sanan käyttöä Wärtsilältä ja Vesolalta KL:ssä tänään.

5 tykkäystä

pitääkö olla huolissaan, kun alkaa kutkuttamaan myyntinappi, hitusen isoimmissa omistuksissa: Nokia, Talenom, QT, Avidly ja Siltronic. Kaikki ponkaisseet tiukasti ylöspäin… Olisko pikku kevennykset vai pidetäänkö kaikki. Jos vaan vielä Efecte toipuisi, näyttäisi salkku aika siistiltä (ja Verkkis).

Toivottavasti en huomenna raskaasti pety, kun on Nokian ja Siltsu osarissa. Olisko pitäny myydä kun ei vielä tiedetty tuloksia ja nokymiä ja kurssit painanu ylös vaan.

Tj Eskolan mukaan Wärren vankka tarkoittaa korkealla pysyvää kysyntää. Eilen konffakoolissa totesi, että “if we say solid, I mean, it means that we expect it [orders] to be high”. Se, menettääkö tästä yöunensa on hieman henkilökohtaisempi juttu. Itse en menetä.

5 tykkäystä

Kiitos Erkki. En menetä minäkään. Wärtsilä ollut pidempään omalla suosikkilistalla, eikä pudonnut nytkään. Sanoituksesi oli vain niin hauska, että oli pakko kommentoida :+1::smile:

Muutenkin näyttää siltä, että maltilliset tulevaisuuden arviot hehkutusten sijaan ovat paikallaan nyt kun talouden kasvu on hidastumassa. Yritysten on parempi yllättää positiivisesti kuin joutua selittelemään. Ainakin Noksu otti Wärren lisäski tämän linjan.

2 tykkäystä

Pitääkö olla huolissaan, koittaako SDP/SAK tappaa viimeisetkin kansankapitalismin rippeet?

Laajapohjainen varallisuusvero koskisi esimerkiksi pankkitalletuksia, osakkeita, rahastosijoituksia, yritysvarallisuutta, metsiä ja peltoja”, SAK kertoo.

Ei ole ihmekkään, jos rupee varakkaamat henkilöt tekeen pöytälaatikko firmoja/muuttamaan pois suomesta moisten typerien verojen takia.

Yli 100 000 euron sijoitusvarallisuuksiin kohdistettaisiin 0,1 prosentin vero, mikä tuottaisi SAK:n mukaan yli 100 miljoonaa euroa verotuloja.

Ehkä ennemmin kannattaisi katsella missä ne Hakkaraiset nukkuu ja miten ne Toivoset ajelee taksilla :smiley:
Tietääkseni oli sijoitusvarallisuutesi 1€+, valtio kyllä verottaa siitä voitolliset osat/osingot. Minun puolesta, nostaisivat alkoholi,sokeri ja tupakka vero % niin paljon kuin lystää :smiley: Nehän ovat vain ylimääräisii menoja tälläiselle säästä ja sijoita - retkulle :wink:

2 tykkäystä

Pitää, pitää ja pitää olla huolissaan.

Hulluja koko porukka. Jos maksaisivat itse (ammattiliitot) veroja saataisiin heidän kaipaamansa summa äkkiä kasaan. Mutta tähän rahakasaan ei kukaan poliitikko uskalla koskea.

3 tykkäystä

Pitää olla huolissaan.

Taitavat ajatella, että jos säästää ja sijoittaa pitkäjänteisesti, eikä tuhlaa kaikkia rahojaan viinaan, tupakkaan ja lottoon, tekee väärin, jolloin pitääkin vähän rangaista.

2 tykkäystä

Osaako joku fiksumpi muuten kertoa miksi SAK esittää verotavoitteita? Ammattiliiton tehtävähän on puolustaa ja huolehtia liiton työntekijöiden työehdoista ja mm. neuvotella työehtosopimuksista tähän liittyen. Miksi tällainen taho tekee esityksiä verotuksesta? :smiley:

Koska johonkin ne omat verovapaat tuotot pitää käyttäät :tipping_hand_man:

[ironia alkaa]

Henkilökohtainen veroehdotukseni on, että minut henkilökohtaisesti vapautetaan osinko- ja pääomaverotuksesta ja kaikki muut voivat maksaa veroja ja haistaa pitkän pökäleen.

[ironia loppuu]

PS. Pahoittelut, provosoiduin :smiley:

3 tykkäystä

SAK oh suck. Eikö Englannissa osingot ovat verovapaita ad 5000 £? Osinko on yrityksen tulos verojen jälkeen. Mielestäni on ylipäätään hullua, että osinkovero on olemassa…

3 tykkäystä

Varallisuusveron palautus tuntuu pomppaavan säännöllisin väliajoin esiin. Sen perustelu eriarvoistumisen hillitsijänä mielestäni kuitenkin ontuu: ei varallisuus itsessään luo eriarvoisuutta, vaan varallisuuden käyttäminen ja näyttäminen. Jos Maija Meikäläisellä on viiden tonnin kuukausipalkka, miljoonan sijoitussalkku ja tonnin kuukausimenot, kukaan ei huomaa mitään. Sen sijaan jos Maija kuluttaa rahansa etelänlomiin, tarpeettoman hienoon autoon ja joutavaan roinaan, syntyy eripuraa kun (yksisilmäisesti rahalla mitattuna) elämänlaatu on oleellisesti parempi kuin kansalla keskimäärin. Samalla Suomi yhteiskuntana köyhtyy (rahat valuvat roinanvalmistajille sen sijaan että niillä pääomitettaisiin kotimaisten yritysten kasvua) ja kaupan päälle ympäristö kärsii luonnonvarojen turhasta tuhlauksesta. Verotuksen painottaminen kuluttamiseen olisi oikeampi ratkaisu - mitä enemmän kulutat, sitä enemmän maksat. Polluter Pays!

Sinänsä hauska analogia tuossa SAK:n blogitekstissä, jossa varallisuusveroa verrattiin rahastojen hallinnointipalkkioon. Olisi tervetullutta, että kokonaisverotuksen näkökulmasta Suomen perimän ”hallinnointipalkkion” tasoa verrattaisiin nykyistä tiheämmin kilpailevien yhteiskuntien perimään ”hallinnointipalkkioon” sekä siihen, mitä sillä saa. Etenkin näin pitäisi tehdä vaalikeväisin kun into luvata kaikille kaikkea hyvää (useimmiten jonkun muun kukkarosta) velloo valtoimenaan. Kuten rahastoissakin, jos hallinnointipalkkio on naapuria korkeampi ilman että tämä heijastuu salkunhoidon tasoon, väki saattaa vaihtaa palveluntarjoajaa, ja osaamispääoman katoamisesta jos mistä pitää aina olla huolissaan.

Disclaimer: itse olen ollut ”salkunhoitoon” pääosin tyytyväinen vaikka hallinnointipalkkio ei edullisimmasta päästä olekaan.

3 tykkäystä

Siis ootteko nyt tosiaan sitä mieltä, että varallisuusverolle olisi joku periaattellinen este? Ongelmahan siinä on, että se ei pääoman vapaan liikkuvuuden vuoksi toimi. Muussa tapauksessa pääomaa voi verottaa ihan siinä kuin palkkatulojakin. Miksi veroja pitäisi kerätä nimenomaan työtuloa verottamalla? Varallisuusvero olisi toteutuksesta riippuen jossain määrin vastaavaa kuin pääomatulovero, mutta maksuajankohdaltaan vaan erilaista.

Miksi työhön uhrattua aikaa pitää verottaa ansiotulojen perusteella, mutta pääomatulojen varassa eleleviä loikoilija voisi nauttia ympärivuorokautisesta vapaa-ajasta matalammalla veroprosentilla? Ei siinäkään mitään järkeä ole. Ongelma tulee siinä, ettei suomi ole suljettu. Muussa tapauksessa pääomia voidaan verottaa ihan siinä kuin ansiotulojakin. Ei varallisuus saa olla syy alhaseen veronmaksuun samalla kun ahkeraa työläistä verotetaan paljon ankarammin.

Eriarvoistuutta todellakin lisää se, että pääomia ei veroteta tarpeeksi suhteessa ansiotuloihin. Työ on se mihin pitää kannustaa ja siinä samalla varallisuuden kartuttamiseen. Pääomaverot sen eri muodoissaan ei ole väärin, mutta nykyisessä maailmassa niillä on tuhoisia vaikutuksia, koska pääomaa ei voida lukita suomeen. Eikä siis pidäkkään. Se vain on tän vapaan järjestelmän ongelma, kun maat kilpailee vapaasti pääomista ja varallisuuteen ei voida merkittävästi veroja kohdistaa. Mitään periaatteellista ongelmaa en kuitenkaan varallisuusverossa nää.

Jos siis pystyttäisiin luomaan globaali järjestelmä (mikä ei luonnollisestikkaan ole käytännössä mahdollista), jossa varallisuutta verotettaisiin, niin se olisi eriarvoisuuden kannalta hyvä ratkaisu ja ennenkaikkea tasapuolinen. (Lisäys: tarkotin siis tilannetta, jossa kussakin maassa verotettaisiin pääoma samalla tasolla globaalisti. En siis tilannetta, jossa varallisuutta siirettäisiin köyhiin maihin. Kerätytyillä verovaroilla rahoitettaisiin omaa elinympäristöä.) Eroa ei saa olla siinä tehdäänkö raha työllä vai pääomilla. Ja jos veroja maksetaan, niin otettakoon ne niiltä, joilla on varoja ja joiden elämään se veronotto ei muuta.

Toinen asia on sitten se, että millä tasolla verojen pitää ylipäänsä olla ja luonnollisestikkin paras ratkaisu olisi, että verotetaan mahdollisimman vähän ja verovaroin tuotetaan vaan välttämättömimmän julkiset palvelut. Ja sellaiset palvelut, joita pystyttäisiin tehokkaasti julkisesti tuottamaan.

Tässä keskustelussa unohtuu monesti se mikä sopii nykyiseen järjestelmään ja mikä olisi periaatteellisesti oikein. Nykyiseen järjestelmään pääomaverot ei sovi, mutta periaatteessa niitä voidaan hyvin verottaa.

2 tykkäystä

Siinä missä pääomatulovero rokottaa omaisuutta sitä realisoitaessa (esimerkiksi voitonjaon ja yritysmyyntien hetkellä), varallisuusvero koskee ”tuotantokäytössä” olevaa omaisuutta, esimerkiksi tehtaaseen tai teknologian kehitykseen investoitua pääomaa, jo ennen kun pääoma on ehtinyt tuottaa voittoa. Tämä on käsittääkseni keskeisin ero varallisuus- ja pääomatuloverojen välillä, ja se rokottaa nimenomaan kasvaviin ja uutta kehittäviin yrityksiin sijoitettavaa pääomaa - eli niitä yrityksiä, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että työ- ja pääomaverojen tason pitäisi olla suurin piirtein sama. ”Loikoilu” tosin ei ole mielestäni oikea termi, sillä indeksitason tuotto on markkinoiden määrittämä kohtuullinen korvaus riskinotosta, ja indeksitason ylittävän tuoton hankkiminen taas on (ainakin omalta osaltani ollut) kovaa työtä. Jos huomioidaan, että pääomaverot (Suomessa n. 30%) maksetaan yrityksen tuloksesta, josta on jo maksettu yhteisövero (20%), niin yritykseen tehdyllä investoinnilla ansaitun euron kokonaisveroaste on sama tai korkeampi kuin suomalainen palkkaveroaste (valtaosalle). Näin ollen en näe tässä suurta ristiriitaa. Sen sijaan tuloverotuksen taso verrattuna kulutusverotukseen on mielestäni liian korkea, etenkin negatiivisia ulkoisvaikutuksia (kuten saasteita ja ilmastonmuutosta) aiheuttavan kulutuksen osalta, mistä täytynee planeetan takia olla huolissaan.

1 tykkäys

Tässä pitää kuitenkin tarkastella marginaaliveroa ja jos huomioidaan myös veroluonteiset maksut palkkatulosta, niin jo noin 40 000 euron tuloilla marginaaliprosentti yltää samaan. Jos pääomatulojen verotus on kovaa, niin miksi esim monet lääkärit perustaa osakeyhtiön ja tekee sen kautta keikkaa? Koska todellisuudessa pääomaverotus ei ole niin kova. Se on kova vain piensijoittajalle.

Riippuu siitä mistä varallisuusveroa otetaan. Mitä pienemmäksi saadaan työn verottaminen, niin sen ennemmän ihmiset tekee työtä ja on varaa myös sijoittaa. Kokonaisuutta on näillä tiedoilla vaikea arvioida ja siinä on mukana niin monta muuttujaa. Varallisuusvero voidaan toteuttaa myös niin, että se kannustaa sijoittamaan eikä makuuttamaan varoja.

Pääomaverokin voisi olla myös progressiivinen kuten ansiotulot. Nykynen järjestelmä on sellainen, että piensijoittajia verotetaan huommattavan ankarasti ja suuren varallisuuden omaavat pystyvät kikkailemaan omaisuutensa matalasti verotettavaksi.

Mutta olet silti kokenut miellekkäämmäksi ratkaisuksi käyttää aikasi sijoittamiseen kuin käyttää vastaavan ajan palkkatyöhön. Verotuksesta huolimatta oot nähnyt sijoittamiseen käytettävän ajan kannattavammaksi. Saavutat siis sillä enemmän lisäarvoa itsellesi. Se työ, jonka käytät indeksin ylittävän tuoton hankkimiseksi verotetaan sun kohalla luutavasti suunilleen samaan tasoon kokonaisuutena kuin mikä olisi ansiotulosi marginaaliveroprosenttisi. Miksi se pitäisi verottaa kevyemmin? Saavutat siis indeksituoton ilman työtä ja tekemällä työtä saat tavallaan palkkaa sen indeksin ylittävän tuoton. Eikö työ osuus pitäisikin verottaa ansiotuloveroprosentin mukaan? Samahan se on kelle sen työn teet itselle vai toiselle :smiley:

Jos kaikki tulot saataisiin verolle, niin veroprosentit voisivat olla huomattavasti nykyisiä alempia. Ja silloin ei syntyisi markkinoita vääristäviä elementtejä. Tällöin kaikille tuloille voitaisiin asettaa samanlainen progressio, jolloin vältyttäisiin työn liian kovalta verottamiselta.

Selvää on kuitenki se, ettei pääomiltakaan saa viedä mahdollisuutta hyvään tuottoon. Muuten järjestelmä romahtaisi sen takia. Lisäksi omistusoikeus on koko talouden perusta, joten sitä ei voida verotuksella viedä. Samalla täytyy kuitenkin säilyttää tasapaino siinä, että kokonaisuutta ei suunnitella vain ison rahan ehdoilla vaan työnkin pitää olla kannustavaa.

Yritysten voitotkin ovat riippuvaisia siitä, että suurella massalla on varaa kuluttaa. Suuri massa taas saa varansa työnteolla ja tekevät työtä sitä enemmän mitä kannustavampaa se on. Kannustavuus säilyy kun on mahdollisimman vähän rajotteita ja työn tuottavuus määrittää sen paljonko työntekijä saa nettopalkkaa. Pelkästään se, että on paljon pääomaa sijoitettavaksi ei auta yhtään mitään, jos se pohjakysyntä ei ole kunnossa. Eli työväestö on se mikä synnyttää ne yritysten voitot, ei se pääoma. Pääoma mahdollistaa vain yritysten vastaamaan tähän kysyntään. Tästä samasta syystä on on esitetty, että tästä nykyisestä talouskurimuksesta päästäisiin palkkoja nostamalla. Se pitää ihan hyvin paikkansa, mutta se tarkottaisi yrityksille hetkellistä voitojen supistumista. Pidemmällä tähtäyksellä se olisi kuitenkin parempi. Henry Fordkin sen tajusi :smiley:

Itseasiassa helikopteriraha ajaisi vastaavan asian. Se synnyttäisi sitä todellista kysyntää eikä keinotekoisesti syydettäisi rahaa vain pääomamarkkinoille, joista vain murusia putoo sinne todelliseen kysyntään. Helikopterirahalla voitaisiin jopa oikeesti saavuttaa ne keskuspankkien tavottelemat inflaatiolukemat. Ei kaikki menisi vain omaisuuserien arvonnousuun ja viritä pommia, joka lauetessaan aiheuttaa järkyttävää inflaatiota.

1 tykkäys

Mitä tulee siihen, että pääomatuloja verotetaan moneen kertaan. Ensin yrityksten tuloksesta ja sitten vielä sijoittajien voitoista. Tässä on indeksitasolla yksi iso virhe. Kaikki se raha, joka verotetaan yrityksen tuloksista ja sijoittajilta palautuu takaisin kiertoon synnyttäen lisää kysyntää. Valtio ei siis ryöstä yrityksiä ja sijoittajia, vaan veroina otettu pääoma palautuu takaisin yrityksiin kasvavana kysyntänä. Sama raha jää kiertämään talouteen.

Valtiot ei siis pienennä sijoittajien saamia tuottoja kertoimeen 0,8(yhteisövero)*0,7(pääomatulovero) vaan ne yrityksen voitot on kasvatettu noilla verovaroilla ostetuilla tuotteilla ja palveluilla. Globaalissa taloudessa tässä on toki paljon muttia. Selvää kuitenkin on, että verotuksella aiheutettu menetys sijoittajille on tuota pienempi.