Vankilan olojen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että tuomiot vietetään jossain maakuopassa. Se voi tarkoittaa ihan säntillisiä asumisoloja, joissa kuitenkin on tiukempi päiväkuri. “Vähemmän pleikkaa, enemmän työtä ja opiskelua” ei liene sellainen kaava, joka heikentäisi yhteiskuntaan sopeutumista.
Menoja voitaisiin myös hieman hillitä ulkoistamalla osa vankilaan liittyvistä töistä vangeille itselleen. Turha esim. ruokapalvelua on jostain Leijona Cateringista tilata. Jos peruskoulussakin joutuu köksän tunneilla syömään kavereiden tekemiä pöperöitä, kyllä tuohon täytyy kyetä myös vankilaoloissa. Ja tuollaisen duunin teettäminen vankilan sisäisenä työnä on taas omiaan parantamaan sitä arjen osaamista.
Rangaistuksista vielä sen verran, että rangaistusasteikoissahan meillä lähtökohtaisesti on kohtuullisen mallillaan. Ongelma on siinä, että käytännön maailmassa todelliset tuomiot harvoin ovat lähelläkään tuomioiden yläpäätä. Ne eivät ole sitä oikeudentuomioissa, ja vielä vähemmän ne ovat sitä toteutuneissa rangaistuksissa.
Kun edellä tuli viitattua aurinkorannikon surmaan, osa ihmisistä varmasti on sitä mieltä että tuomio olisi tullut saada tapon sijasta murhasta. Mutta kun oikeus päätyi tappoon, vastaa 12 vuoden tuomio varmasti pääpiirteissään suuren osan kansan oikeustajua. Sen sijaan on vaikea uskoa, että kansan yleiseen oikeustajuun mahtuu se, että nuori sarjarikollinen istuu 12 vuoden tuomiosta 4 vuotta, jonka jälkeen hän jo koevapauden aikana pääsee jatkamaan rikollista uraansa.
Itse olen myös sitä mieltä, että hyvän käytöksen ei tule alentaa lusittua tuomiota. Sen sijaan huonon käytöksen tulee pidentää sitä. Niin ikään rikoksista ei tule antaa “paljousalennusta”, vaan logiikan tulisi olla täsmälleen päinvastainen. Liioin nuoren iän ei pitäisi täysi-ikäisen ihmisen kohdalla olla syy, jolla kärsitty rangaistus leikataan murto-osaan oikeudessa langetetusta.
Olen myös sitä mieltä, että vaikka me emme 12-vuotiaita vankilaan passittaisikaan, tulisi rikosoikeudellisista alaikärajaa laskea ja käyttää sitten ensisijaisena sanktiona yhdyskuntapalvelua.
Niin ikään olen sitä mieltä, että vaikkapa sille juoksukaljavarkaalle tulisi seurata todellisia sanktioita tekemisistään. Kun sakkoja ei saada perittyä mistään, voi sakkolaput repiä huoletta poliisin silmien edessä ja siirtyä seuraavalle keikalle. Jos taparikollisten sakot olisivat ulosottokelpoisia sosiaalituista, olisi rikoksilla konkreettinen seuraus ja kiinnijäämisellä edes jonkinlainen pelote.