Politiikkanurkkaus (Osa 1)

Perustulo on hyvä ratkaisu. Se pitää asettaa sellaiseksi ettei kukaan halua joutua pelkästään sen varaan. Koulussa pitäisi jo tajuta panostaa opiskeluun, jotta välttyisi perustulolta, mikäli näin kuitenkin kävisi, voisi asumistukea hakea kun kriteerit täyttyy. Voisivat olla pitkälti samat kuin nykyään toimeentulotuessa . Byrokratiasta vapautunut konttoriväki ohjataan jalkautumaan työpaikkoihin ja selvittämään minkälaista työvoimaa tarvitaan. Kuopiossa ELY keskus keksi tällaisen systeemin ja sieltä on saatu hyviä tuloksia.

Perustulo vaatisi tuekseen tasaveron. Jokainen tehty tunti korottaisi ansioita aivan eri tavalla kuin nyt. Kaikki lyhyetkin pätkät kannattaisi ottaa vastaan. Ikinä ei tiedä - mikä helmi jostain lyhyestä pestistä saattaa muodostua. Ahkeruudesta palkittaisiin aivan toisella tapaa kuin nyt. Opiskelu, töissä oppiminen, ja helvetillinen ahkeruus valuisi samalla osuudella suoraan tilinauhalle progression loistaessa poissaolollaan.

4 tykkäystä

Liittyen tähän että mikä motivoi ja vie eteenpäin niin Hesarissa juttu psykiatrin näkökulmasta.

Maksumuurin takana mutta pieni poiminta tässä:

Nykyään ammatinvalinta on harvalle sattumaa, Kuusi sanoo. Hän tapaa työssään paljon nuoria aikuisia, jotka eivät tiedä, mitä elämältään haluaisivat. Heillä on vaikeuksia löytää omaa juttuaan tai saattaa opintojaan loppuun. Jos he valmistuvat, he toteavat ehkä pian, ettei ala ollutkaan heitä varten.

Joiltakin puuttuu Kuusen mukaan kokonaan ajatus siitä, että elämässä pitäisi pärjätä omillaan: he olisivat tyytyväisiä, kun elanto järjestyisi jotenkin ja he voisivat pelata yöt tietokonepelejä.

”Jos ei oikein löydä omaa polkuaan, niin ahdistaahan se, mutta ei se ole terapiakysymys vaan ammatinvalintakysymys. Joko pitää ruveta tekemään jotain, mistä saa elantonsa, tai sitten hapuilla ja etsiä vielä omaa juttuaan.

4 tykkäystä

Perustulo, vaikkakin on periaatteessa hyvä systeemi, ei voi Suomessa koskaan toteutua.
Korkea kustannustaso aiheuttaa kuitenkin lisätukia taikka sitten kymmenet tuhannet jäätyy talvella kadulle kun joku 400e-500e/kk kokonaistulot ei riitä ja ei pääse töihin syystä taikka toisesta.
Jos taas perustulo on kohtuullinen kustannustason suhteutettuna esim 900e-1000e, on paljon äärimmäiseen askeettisuuteen tyytyviä ihmisiä jota suosiolla tyytyvät siihen ja passivoituvat pidemmän päälle.

3 tykkäystä

Mihin veroprosenttiin tuon tasaveron asettaisit? Mikäli esim. lähelle Viron 20%, niin tällöin kannustinloukku vain kasvaa;matalapalkkatyötä ei kannata ottaa vastaan 20% tuloveroilla. Mikäli reilusti alle 20%, jää valtio aika reilusti miinuksen puolelle.

2 tykkäystä

80% käteen nettona olisi nykyiseen systeemin verrattuna lottovoitto pienituloisille. Juuri viime viikolla näitä laskettiin auki kun 2000 euron palkasta jää käteen pari sataa enemmän kuin mitä tuet olisivat. Kannustinloukku ei ole verot vaan tuet.

13 tykkäystä

Tem alkaa selvittää lyhempää työaikaa.

Toisaalta, työaika on lyhentynyt jo aika tasaiseen tahtiin. Tarvitseeko sitä selvittää.

Vuodesta 2012 vuoteen 2022 keskimääräiset työtunnit ovat vähentyneet 73 tuntia / työllinen. Melkein kahden viikon työtunnit siis.
Työlliseksi siis lasketaan kun teet vähintään 1 tunnin viikossa sillä viikolla. Vain 52 tuntia vuodessa riittää. Suomen tehdyt työtunnit on nyt yhteensä hieman yli 4 miljardia tuntia (2022), joten täystyöllisyyttä riittää melkein 80 miljoonalle (52h/a/hlö), kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan. Ihanan helppoa ratkaista näitä työllisyysongelmia!

1 tykkäys

Tästä oli ketju Twitterissä. 18% tasavero pitäisi verokertymän ennallaan.

10 tykkäystä

20% tasavero olisi KANNUSTINLOUKKU ahkeruuteen nykyiseen verohelvettiin verrattuna? Antakaa mun kaikki kestää :smiley:

6 tykkäystä

Monella tapaa sen tasaveron voi perustella, reiluus kai etunenässä, mutta kyllähän se faktaa on tasavero iskisi pienituloisen tuloihin todella kovaa. Jos tukia ei samalla kertaa muokattaisi reilusti, niin tasaveroon siirtyminen tuota pienituloisten kannustinloukkua kyllä pahentaisi reilusti.

Tasavero nostettiin esille perustulon yhteydessä. Tämä combo olisi juuri pienituloisille todella iso parannus.

5 tykkäystä

Totta. Fiksu järjestelmähän tuo olisi. Löysin tällaisen VM:n pohdinnon aiheesta:

Tuola kerrotaan, että perustulon toteuttaminen maksaisi n. 20 miljardia euroa. Aiemmin tänne linkatussa twitter-threadissa lasketaan, että valtio ja kunnat keräävät yhteensä noin 40 miljardia tuloverotuksesta. Tuo 40 miljardia johtaisi tuohon 18% tasaveroon. Näistä luvuista mutuilisin, että perustulon kanssa tarvittaisiin n. 27% tasavero, että perustulon voisi noilla VM:n laskelmilla toteuttaa. Menisiköhän noin korkea tasavero ikinä vaaleissa läpi?

3 tykkäystä

Taitaa olla tämä VM:n selvitys samaa tasoa kuin STM:n kasvomaskiselvitys. Jo heti aluksi ensimmäisessä lauseessa määritetään, että selvitys koskee mallia, joka koskee koko aikuisväestön kattavaa perustulomallia. Se vaan sattuu olemaan perustulomalleista taloudellisesti raskain ja huonoiten suunnattu. Ei me hyvin pärjäävät tarvita mitään perustuloa. Ei päästä tästä lähtökohdasta muuhun lopputulemaan, kuin että eipä toimi, kun tulee niin kalliiksi.

Negatiivisen tuloveron perustulomalli unohtui vahingossa kokonaan tarkastelematta. Se onkin niin paljon parempi, että se on parempi vaieta, sillä se ei ole ministeriöiden pysyvän virkamiespolitrukin mieleen. Milloin hallinto on itse halunnut hallintoa purkaa?

Lisätietoa:

2 tykkäystä

Taitaa negatiivinen tulovero olla ns. mustalla listalla psykologisista syistä. Malli on periaatteessa kiinnostava, mutta epäilyjä on että ihmismieli on viallinen ja systeemi kannustaisi kaikin keinoin siirtämään tuloja pimeäksi jotta rahavirrat valtion suuntaan pysyvät oikean suuntaisina (jee, ilmaista rahaa)

Lisäksi se nähdään eräällä tavalla potentiaalisesti leimaavana - joko olet maksaja tai saaja, ja maksajia kismittäisi suuresti katsella niitä jotka ovat niitä saajia.

Tukihimmeleitä kritisoidaan syystakin, mutta yksi syy nykytilaan on että näin saadaan kaikki maksamaan “yhtä lailla” veroja jotenkin perustellun kaavan mukaan jossa on progressio, ja sen päälle sitten huono-osaisia avustetaan erilaisin “erikoisjärjestelyin”. Näin ylläpidetään illuusiota jossa kaikki maksavat veroja vaikka todellisuudessa jos verot alittavat valtiolta irtoavat tuet, tämä on vain illuusio.

Perustulo on helpommin myytävä - jälleen systeemi lähtee siitä että kaikki tasapuolisesti saavat samaan tapaan sitä perustuloa… tärkeä ominaisuus missä tahansa isossa muutoksessa systeemiin.

2 tykkäystä

Niin nykyjärjestelmässähän tätä ongelmaa ei ole? Ei voi ottaa palkkatyötä vastaan, kun se laskisi avustuksia…

Kun helpotukset kertautuvat eri järjestelmissä, kuten työttömyysetuus, verotus, päivähoitomaksut jne. on köyhyysloukku valmis. Juuri siksi, siis näiden toinen toistaan vahvistavien järjestelmien yhteisvaikutuksesta syntyy ne tuloloukut.

Siksi tarvitaan perustulomalli korvaamaan aiempi tukiviidakko, ei täydentämään sitä vaan korvaaman aiempi viidakko. Eri elämäntilanteissa tuen tarve vaihtelee, joten se joka luulee, että yksi kaava riittää, niin siinäpähän luulee. On silti järkevämpää keskittää kunkin yksilön ja perheen tulot ja tuet samaan laskelmaan, jotta päästään nykyisistä tuloloukuista, jotka johtuvat suurelta osin päällekkäisistä progressioista/alennuksista eri järjestelmissä.

1 tykkäys

Perustulosta aikuisten lapsilisä, joo. Mitkä puolueet haluavat tehdä omillaan pärjäävistä aikuisista aikuislapsilisän saajia, halusivatpa sitä tai ei? Eiköhän jätetä yhteiskunnan tuki sitä tarvitseville.

Onneksi Juurikki sentään on mielikuvitusolento: ei tule kukaan tyrkyttämään tukiaisiaan.

Vielä yksi näkökulma negatiivisen tuloveron perustulomalliin.

Ihan asiallinen kirjoitus Valtioneuvoston kanslialta. Se nostaa lisäksi esille yhden lisää yhteensovittamisongelmista: itse kerätyn (mutta subventoidun) ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen suhteuttaminen systeemiin.

Kaikkeen löytyy kyllä ratkaisut. Pelkkä kylmä matematiikka kertoo, että ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen tason tulisi tällöin perustua ei-subventoituun osuuteen. Mikä on subventointia? Valtion maksuosuus tietysti, mutta ei työntekijän ja työnantajan jo maksamat osuudet, sillä ne ovat palkkatuloperusteisia maksuja, osa palkkaa.

Olen itse korkeakoulutettu:
•Bruttopalkka 2630e,
•Netto 2121e
Verot ym. maksut YHTEENSÄ siis 19,4%
•Verovähennystä työmatkoista (n. 85km/työpvä) + keskimäärin 1 kotitalousvähennys jostain remppa tms. hommasta.

Verolaskurilla pikaisesti laskettuna (ilman mitään verovähennyksiä, 2 lasta) 20% veroluontoisiin maksuihin menee n. 2000e/kk-tuloilla (vero%: 12% + muut kulut 8,65%). Eli karkeasti kaikki tuota vähemmän tienaavat häviäisivät, jos tasavero olisi 20%. Näin ollen kannustinloukku vain kasvaisi, mikä työttömälle tarjottaisiin alle 2000e/kk työtä. Järkevää?

2 tykkäystä

Taystumpelon laittamaa kuvaajaa ihmettelen: Millä yksityisen sektorin osa-alueella jäävät tehdyt työtunnit n 1600 tunnin tasolle? Tuskin ainakaan duunariportaassa? Nimim. Työvoimapulasta kärsivällä alalla ja viime vuonna tein 19xx tuntia töitä.

1 tykkäys

Samasta twiittiketjusta:
“Huomautus: Tässä laskelmassa ei huomioitu palkan sivukuluja (tyel/työttömyysvakuutusmaksu) tai vapaaehtoista kirkon kannatusjäsenmaksua saati muita harrastuskustannuksia.”

Em. maksut ovat 8,65%, jolloin palkansaasajan veroluontoiset maksut olisivat 26,65%. Mutta jos mennään tuolla pelkällä veroprosentilla helppouden vuoksi, niin karkeasti kaikkien alle 39500e/v (=3291e/kk) tienaavien veroprosentti nousisi 18% tasaveron myötä (verolaskurissa 18% veroprosentin sain noilla tuloilla). En siis ota kantaa nyt siihen olisiko se oikein vai väärin, mutta jos olet työtön ja olet ottamassa vastaan työn, jossa tienaisi alle n. 3291e/kk, niin kannustinloukku olisi suurempi kuin nykysysteemillä.

1 tykkäys

Unohdat nyt kokonaan keskustelun aiheen eli perustulon.
Eli uudet luvut sinulle olisi:
2630e + 1000e perustulo
3630e brutto
-20% tasavero
2904e netto.

Unohdat myös mitä tässä piti laskea. Ei pelkästään verokiilaa vaan myös tukileikkuria.
Nykysysteemissä koska olet töissä ja tienaat tuon 2630e niin et ole oikeutettu noin 1000 euron tukiin. Tämä on siis sama kuin 38% extra veroaste.

Viime vuonna tuloloukussa oli yli puoli miljoonaa suomalaista eli 23 prosenttia työllisistä. Työttömyysloukussa oli 136 500 henkeä, kun rajana käytetään sitä, että käteen jäävä tulo lisääntyy korkeintaan 20 prosenttia bruttotuloista. Jos rajana käytetään 25 prosenttia bruttotuloista, kasvaa loukussa olevien määrä jo yli 300 000 suomalaiseen.

Tutkimustulosten mukaan keskimääräinen työllistymisveroaste Suomessa on 69 prosenttia, sanoo Etlan tutkija, VTT Päivi Puonti.
Puoli miljoonaa suomalaista tuloloukussa – ”lisäansioista jäisi käteen alle puolet”

6 tykkäystä