Tämähän menee jo aivan huumorin puolelle. 
“Velka on velkaa, vaikka voissa paistaisi.”- Petteri Orpo
5 tykkäystä
Menot kasvaa lasten myötä, mutta myös elämäntapa usein muuttuu, joka tuo säästöjä toisesta päästä. Tämä kahden pienen lapsen isän kokemuksella.
Sinänsä kannatan että lapsiin ja lapsiperheisiin panostettaisiin vielä selvästi enemmänkin tässä maassa jossa rahaa laitetaan surutta paljon turhempiin asioihin.
9 tykkäystä
Tuo on sen sopeuttamisen jälkeen. Menojen kasvu vaan on hurjaa, eikä tulot tule pysymään edes näissä budjetuiduissa.
Laadukkaasti jatkuu hallituksen touhut. Kiistatonta lienee että ne hyvätuloiset ei lapsilisää sinänsä tarvitse. Universaalit etuudet yleisesti perustellaan sillä, että kaikki saavat, joten en kuitenkaan kannata lapsilisän poistoa.
Laajemmin ei ole kovin vaikeaa vetää korrelaatiota ja todennäköisesti kausaliteettiä lapsiperheiden tilanteen kurjistumisen ja syntyvyyden välillä.
Vaikka suorilla taloudellisilla tuilla ei ole suoraan tunnistettu syntyvyyden lisäävää tekijää (pois lukien Viro), on mun mielestä kokonaisuudessa taloudellinen epävarmuus ja tulevien tuottojen menettäminen suurin syy syntyvyyden vähenemiseen. Tällä tarkoitan siis sitä, että lapsiperheet tarvitsevat laajemmat resurssit just asumisessa ja päivähoitomaksuissa ym. samalla kun pystyy panostamaan vähemmän työuraan ja sijoittamiseen ja itsestä huolehtimiseen. Tämä kun yhdistetään erittäin epävarmaan taloudelliseen horisonttiin, niin epäilemättä syntyvyys laskee vielä tästäkin.
4 tykkäystä
Demareiden ilkkuminen valtion jatkuvasta lisälainanotosta on allekirjoitus täydelliselle ymmärtämättömyydelle ja välinpitämättömyydelle, joilla Suomea ohjattiin Marinin hallituskauden aikana.
Nämä neljä demarijohtoista vuotta tulevat, jälleen kerran, tolkuttoman kalliiksi Suomelle seuraavan vuosikymmenen aikana. Nyt kannattaa ristiä kädet kyynärpäitä myöden ja rukoilla, että talous kääntyy nopeasti nousuun.
26 tykkäystä
Konkurssien määrä paisunut eurokriisin tasolle | Yle Uutiset
Onneksi meillä on persuhallitus. Persu-kokkarilogiikka on se, että mitä enemmän ansiosidonnaista pienentää, sen enemmän syntyy työpaikkoja - TÄ 
5 tykkäystä
Muistanetko miksi edellinen hallitus joutui ottamaan velkaa melko runsaasti? Kyllähän sinä sen tiedät, mutta sanoitettakoon se vielä kerran:
Korona, joka vaikutti talouteen todella terävästi. Tällöin valtio jakoi yrityksille muun muassa koronatukea, josta oli silloinen oppositiokin muistikuvieni mukaan samaa mieltä. Mitä olisi käynyt jos tätä tukea ei olisi jaettu?
Ukrainan sota, joka aiheutti mm. energiashokin talouteen ja sen seuraukset näkyvät edelleen.
Mitä mielestäsi edellisen hallituksen olisi pitänyt tehdä toisin em. tilanteissa?
12 tykkäystä
Leikata turhista menoista ja ottaa vähemmän velkaa kun rahoja vapautuu näistä käyttöön.
12 tykkäystä
Mitä ovat nämä turhat menot? Olen samaa mieltä, että turhista menoista on syytä leikata, mutta toivoisin hieman konkretiaa sen sijaan, että todetaan itsestäänselvyyksiä.
5 tykkäystä
Konkretiat kyllä on sanottu useaan kertaan tässä ketjussa. Tuossa viimeisin 5min keräys asioista.
9 tykkäystä
Mikko Laakso summeeraa osuvasti nykyhallituksen lähtökohdan mitä tulee budjettitalouden tasapainoon.
Rahaa on -hallitus oli nimensä veroinen, valtion velkaa ei tarvitse maksaa takaisin, nyt tulee rahaa, jne.
9 tykkäystä
Jos tulevien tuottojen menetys ja talouden epävarmuus on suurin syy lapsikadolle, niin voimme vetää rastin Oy Suomi Ab päälle. Homo economicus ajattelu on kyllä sitten läpäissyt ihmiskunnan. Lasten hankinta on aina ainakin lyhyellä aikavälillä tarkoittanut tuottojen menetystä ja talous nyt on aina epävarmaa. Syntyvyyden romahdus on totta koko läntisessä maailmassa, vaikka rahasta ei ole pulaa. Islanti on panostanut paljon lapsiinsa ja elävät rauhassa saarellansa ja silti syntyvyys on 1,7 luokkaa. Venäjällä on korkeampi syntyvyys kuin vaikka meillä, Sveitsissä ja Norjassa.
Nyt on luultavasti paras hetki historiassa hankkia lapsia. Vaurautemme on aivan käsittämätöntä kun katson sitä nelikymppisen silmin ja elänyt yksinhuoltajaäidin ja kahden veljen kanssa läpi ysärin laman. Lapsikuolleisuus pientä ja lääketiede ja teknologia pitkälle kehittynyttä.
Isälläni on kuusi sisarusta ja isovanhempani olivat alle kolmekymppisiä kun pirtti täynnä lapsia. Asuivat kaupungissa ja uskonnolla ei tekemistä asian kanssa. Lihapullia saivat kaksi per lapsi, mutta elämäniloa sitäkin enemmän. Äidilläni on kaksi pikkuveljeä ja kolmikko syntyi peräkkäisinä vuosina. Kaikilla eri syntymäkunta kun oli mentävä töiden perässä sinne missä niitä oli. Vanhempieni sukupolvi saivat kokea Kuuban ohjuskriisin, Vietnamin sodan, öljykriisin ja jatkuvan pelottelun ydinaseilla. Silti lapsia tuli kiitettävää tahtia.
Rahalla on varmasti merkitystä nykyään kun mietitään perheen perustamista, mutta jos se on siellä kärkipäässä syynä olla tekemättä lapsia, niin tulevaisuus on hyvin synkkä.
Voin omasta puolestani suositella kaikille perheen perustamista. Haittapuolet on pieniä ja usein ohimeneviä, kun taas plussia riittää. Suurimpana elämäntarkoituksen löytäminen.
8 tykkäystä
Tästä olen samaa mieltä - tosin taaperoikäisen kiukuttelut eivät edusta sitä parasta antia vanhemmuudesta
Lapsettomuus tai syntyvyys näin yleisesti ottaen on hyvin monimuuttujainen kokonaisuus eikä tosiaan yhtäläisyysviivoja pysty tekemään miksi länsimaissa tilanne on mitä on. Itsereflektion kautta voi löytää joitain vastauksia, joiden yleistettävyyttä populaatioon on toki kritisoitava. Ajattelen kuitenkin näin:
-
Työelämän vaativuus ja urasuunnitelmat hankaloittavat lapsen hankintaa. Erityisesti naisten kohdalla tilanteeseen vaikuttaa se, että moni korkeakoulutettu luonnollisesti rakentaa ensin uran ja sitten vasta mahdollisen jälkikasvun - jos sellaiselle on tarvetta.
-
Sinkkutalouksien kasvu. Tarve parisuhteeseen heikkenee, kun kumpikaan osapuoli ei ole enää taloudellisesti riippuvainen toisisistaan. Vapaa-ajan merkitys ja kokemukset menevät perheen perustamisessa edelle. Lasten saamista ei pidetä enää samalla tavalla merkityksellisenä seikkana ja prioriteettina. Jotkut puhuvat tänä päivänä myös pariutumisen haasteista.
-
Lasten hankinta ja talous. Taloudellisesti lasten hankinta ei ole kannattavaa. Se syö sekä taloudellista liikkumavaraa että henkilökohtaista jaksamistakin oman vapaa-ajan kustannuksella.
Ehkäpä jollain tasolla individualistinen kulttuuri on johtanut myös siihen ettei jälkikasvua haluta hankkia syystä tai toisesta. Allekirjoittaneella sitä on ja ajattelinkin vielä ennen perhekoon kasvamista, että lapset ovat heikennys arkeen - päin vastoin, sillä merkitys kaikelle muulle on tullut juuri perhe-elämän kautta.
11 tykkäystä
Toki riippuu, miten länsimaat, mutta ei ole minusta mitenkään länsimaiden ongelma tai ominaisuus. Esim. Korea, Japani, Singapore, Thaimaa, jne. ovat olleet jo pitkään todella matalalla. Ja samoin E-Ameriikassakin näyttäisi olevan vaikka kuinka paljon valtioita (Brasilia, Chile, Kuuba, jne.), jossa lapsiluku huitelee jossain 1,5:n tiennoilla ja ei siellä taida missään kovin korkea olla.
En itsekään usko, että tuo on rahasta kiinni, vaan enempi noita yllä listattuja juttuja. Uskon, että suurimmassa määrin asenne tai ilmapiirimuutos. Prioriteetit elämässä on eri asioissa. Siihen mulla ei ole mielipidettä, että onko tämä varsinaisesti hyvä vai huono juttu muuten, kuin ehkä valtion taloudelle, jolle se on huono.
4 tykkäystä
Samaa mieltä että syyt monimutkaisia ja niitä on monta jotka vetävät samaanaikaan siihen suuntaan ettei lapsia tule. Naiset ja ura on varmasti hankala yhtälö, ja liian moni joutuu pettymään kun kolmekymppisenä ja myöhemmin se lasten saaminen ei olekkaan niin helppoa. Molempien lapsien kohdalla kävimme yksityisellä hedelmöityshoidoissa ja ymmärrän ettei kaikki halua ja pysty käymään sitä ruljanssia läpi.
1 tykkäys
Kaikki on suhteellista, niin myös vauraus. Luulisin myös, että joskus ei niin kauhean kauan sitten lapset ymmärrettiin jopa vaurauden lähteeksi.
Eli voisiko olla peräti niin, että Suomessa lapsiperheet yksinhuoltajineen ovat tänä päivänä muuhun väestöön ja kotitalouden kokoon suhteutettuna köyhempiä kuin koskaan? Jos niin, silloin ei ehkä ole ylen määrin houkuttelevaa hankkia lapsia, jos vertailussa toisessa vaakakupissa painaa kaikki se hauska, mitä voi tehdä kun rahaa ei tarvitse tuhlata lapsiin.
Ja jos on näin, niin vika on tietysti taas kerran… mikä muukaan kuin verotus.
Ikuinen loputtomasti hoettu mantra on, että verotuksen on oltava progressiivista, koska parempi tuloisilla on parempi veronmaksukyky. Ja tässä tohinassa on saatettu unohtaa, verotus kun on suomalaista rakettitiedettä eli hyvin vaikeaa, että kenties veronmaksukykyyn saattaisi vaikuttaa myös muutkin seikat, kuten montako lasta taloudessa on.
Päätänkin tämän kannanoton rumaan sanaan: “perheverotus?”
1 tykkäys
Lapset on epäilemättä nähty aikoinaan vaurauden lähteinä. Maatalousyhteyskunnassa kun eletty niin pojista on saatu jatkajia omalle työlleen ja apua vanhuuden päiville. Tyttäret pyritty naittamaan hyviin sukuihin.
Ilman lapsia ehkä uran rakentaminen on ollut vaikeampaa, kun sosiaalinen paine saada lapsia ollut niin korkea ja tämä ajanut hankkimaan lapsia. En tiedä kuinka yleistä vieläkään vapaaehtoinen lapsettomuus on esimerkiksi pörssiyhtiöiden johtajille ja muille korkeassa asemassa oleville. Epäilen ettei kovin yleistä.
Puolassa käsittääkseni naisen verotus laskee jokaisesta lapsesta ja neljännen lapsen jälkeen vapautuu tuloverotuksesta. Edes tämä ei ole saanut lapsilukua nousuun.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan jos jättää lapset hankkimatta ja tekee vain kaikkea hauskaa. Elintasomme sen mahdollistaa ja suurissa kaupungeissa kaikkea kivaa jatkuvasti tarjolla. Itse suosin pitkää peliä niin pörssissä kuin elämässä yleensä, ja jos aina laittaa all-in hauskalle, niin lopulliset tuotot voi jäädä yllättävän pieniksi.
3 tykkäystä
Samasta viestiketjusta löytyi kyllä mehukkaita vastauksia, jotka ovat älyllisesti samalla tasolla, kuin tämä lainaamasi twiitti.
4 tykkäystä
Ettekös te toverit aina pyri “elvyttämään” kun taloudessa menee huonosti - ja myöskin silloin kun ei mene huonosti?
1 tykkäys
Tähän lauseeseen tiivistyy mielestäni hyvin Petteri Orpon uusoikeistolaista velkaa nostavan hallituksen voittava strategia. Tietty tähän strategiaan sisältyy paljon hyviä elementtejä, esim valtion omaisuuden myynti, jotta voidaan rakentaa tunnin juna … anteeksi tunnin ja viidentoista minuutin juna pääministerin kotikuntaan, jonka taloudellinen logiikka (tai tarkkaan ottaen sen puute) on meille kaikille ilmeinen. Tämän lisäksi kannustetaan ihmisiä juuri siihen oikeaan ajamiseen alentamalla polttoaineveroa ja työmatkavähennyksiä. Ansiotuloveron alentaminen tässä suhdannetilanteessa on ilman muuta peliliike vailla vertaa, löytyy tähän googlaamalla varmaankin jokin ekonometrinen laskelma jossain maassa, jolla tämän kaiken keskellä saadaan tämä veronalennus rahoittamaan itse itsensä. Yhteiskunnan vähäosaisia ei sen sijaan turhaan kannata kannustaa edes vähäiseen työntekoon, vaan pusketaan heidät toimeentulotuen pariin. Ei meistä hyväosaisista kukaan tällaisia luusereita kuitenkaan tunne, joten pärjätköön miten pärjäävät. Koska asiantuntijoita ja hyväpalkkaisia osaajia on tänne tulossa jonoksi asti, on jo korkea aika pistää ovet pikkuhiljaa säppiä myöten kiinni asiantuntijoilta ja heittää ne heti pihalle, jos jokin start-up kaatuu ja he eivät ehdi kolmen kuukauden sisään hakea töitä.
Koska tälle strategialle pitää antaa nimi, joka ei ole turhan monisanainen ja vaikea muistaa, ehdotan seuraavaa mieleen painuvaa brändäystä tälle uudelle hallitukselle
Toivotaan Toivotaan hallitus
8 tykkäystä