On aika selvää, että abortin tekeminen nuorena ei välttämättä laske naisen tai miehen myöhempää toteutunutta lapsilukua. Se voi jopa lisätä sitä. Tämä on lopulta empiirinen väestötieteen kysymys ja googlaamalla asiasta saa lisätietoja.
Eikö yhteiskunnan kokonaishyvinvointi ole funktio yksilöiden hyvinvoinnin summasta? Ilmeisesti väestön potentiaalisella kasvulla ajatellaan tässa kapeassa ajatusmaailmassa olevan jokin positiivinen ulkoisvaikutus joka ei sisälly yksilöiden omaan hyvinvointifunktioon suoraan. Toisaalta vastapalloon voi sanoa, että ainakin itse saan hyvinvointia siitä, kun tiedän että vastaantulevat kanssaihmiset ovat olleet aikanaan haluttuja lapsia ja saaneet vanhemmiltaan kaiken ansaitsemansa rakkauden.
Olen samaa mieltä tästä. Tämä vain vaatisi että isällä on oikeus päättää tuleeko isäksi vai ei, joka ei todellakaan toteudu. Paras ratkaisu olisi että lapsi hankitaan kun molemmat vanhemmat haluavat lapsen saada, muussa tapauksessa ei lasta.
Turkki tukee Suomen ja Ruotsin natojäsenyyttä. Tiukan neuvottelukierroksen yhteydessä kiinnnittää huomiota se, ettei puolustusministeri kiinnitä huomiota. Missä on Kaikkonen?
Sinäänsä olen hyvin veromyönteinen (aina on rahat riittänyt verojen maksuun) ja valtion talous on toki heikossa hapessa. Toivottavasti tässä ei kuitenkaan oikeasti palata entiseen varallisuusveromalliin. Tuo oli ihan katastrofi startup yrittäjille kun yrityksen teoreettinen arvo saattaa olla tähtitieteellinen, mutta osakkeita ei pysty likvidoimaan.
Olen kyllä itse veronkorotusten kannalla hyvätuloisille, sekä korkeiden haittaverojen (kuten hiilidioksidivero) kannalla, mutta varallisuusverot ovat absoluuttisesti se typerin tapa kerätä veroja.
Suomessa on kummallinen ajatustapa korkeiden veroasteiden ja suurimpien verotulojen yhtäläisyydestä. Usein verotulot ovat suuremmat mikäli verotus on maltillisempi.
Tämä ajatus joka perustuu Laffer käyrään vaan jää usein sen puolestapuhujilta perustelematta. Ne vähät tutkimukset jotka olen nähnyt laittavat kyllä Suomessa Lafferin käyrän huipun selkeästi korkeammalle kuin nykyinen veroaste.
Kaksi muistamaani esimerkkiä vuosien takaa Suomesta. Yrittäjäverotuksen muutos kevensi yrittäjien verotusta lisäten valtion verotuloja. Toinen esimerkki on Suomessa perinteinen alkoholiverotus, sitähän on aina nostettu, jotta kulutus vähenisi. Kun sitten kerrankin se toimi niin hyvin, että absoluuttiset verotulotkin laskivat, tuli kova kiire pienentää alkoholiverotusta.
Nämä taas asettaa suomen lafferkäyrän huipun vasemmalle puolelle.
Tässä pitää myös muistaa se, että ihmiset eivät ole myöskään homo economicus eivätkä maksimoi teoreettista kvasilineaarista utiliteettifunktiotaan (tai mitään muutakaan muotoa) täydellisen jatkuvasti.
Data ensimmäisessä vuodelta 2007? Veikkaan että hieman muuttunut noista ajoista.
Toisessa mainitaan “The results show that, in general, the peak of the (labor income)
Laffer curve is located between tax rates of 55% and 68%, depending on country. The labor
income tax rate maximizing the accrual in Finland was found to be 62% and, so in Finland,
it would be possible to obtain additional tax revenue by increasing the labor income tax rate
by 3 points at maximum.” Laittamassani linkissä sanotaan sama lafferin käyrän huipuksi, eli 68%. Huippuveroaste on tätä korkeampi. Tässä artikkelissa ei taidettu puhua huippuveroasteesta vaan keskimääräisestä? Saa korjata. Mikäli huippuveroaste nyt kuitenkin pitää paikkansa, osoittaa molemmat artikkelit sen että on laskuvaraa ainakin korkeimmin verotettujen osalta.
Saattaa olla, mutta suurituloisten veron pienentäminen ja pienintuloisten vastaavasti nostaminen ei ehkä tässä tilanteessa järkevintä, jos koskaan. Sitähän tuo tasavero tarkoittaisi.
Ja tälle pystyttiin vetämään yhtäläisyysmerkki? Löytyisikö jonkinlaista lähdettä?
Alkoholivero haittaverona tähtää kulutuksen laskuun, niknkuin se on melko tehokkaasti tehnyt vuosikymmenten aikana (kun veroa korotettu, kulutus laskenut). Kenelle tuli kova kiire keventää alkoholiveroa? Milloin?
Muistaakseni perimmäinen syy verotulojen laskuun taisi kuitenkin johtua siitä, että Viro päätti laskea alkoholiverotustaan ja viinanhaku Virosta kasvoi, kun se oli entistä kannattavampaa.
Kumpikaan ei tee tätä kylläkään. Vaikka siis veroaste pitäisi paikkaansa, niin nuo eivät ole yksikään empiirisiä tutkimuksia vaan ottavat utiliteettifunktion jonka pohjalta saadaan johdettua tietyn muotoinen käyrä. Esimerkiksi niinkun vitsailin homo economicuksesta aiemmin, tuo sinun laittamasi artikkeli esimerkiksi olettaa kvasilineaarisen utiliteetti funktion jolla sattuu olemaan sellainen ominaisuus, että siinä ei ole niin kutsuttua income effektiä, mikä ei ole realistista.
Toinen ongelma on esimerkiksi se jatkuvuus. Voit kysyä itseltäsi harjoituksena miten paljon käyttäytymisesi muuttuisi jos veroja nostetaan 0.1% esimerkiksi. Tai 1%. Entäs 10%. Suuren muutoksen tuntee kukkarossa välittömästi ja vaikuttaa esimerkiksi siihen miten halukkaita olemme kuluttamaan tai käymään töissä tai sijoittamaan raha, kun taas pieni muutos jää kismitykseksi että taasko niitä veroja nostettiin. Jos veroja nostetaan 0.1% et ajattele seuraavan kerran ravintolassa että voi hitsi ku ne verot nousi nii ei oo varaa tohon viinilasiin, varsinkaan jos olet ylä kvantiilissa. Ihmiset pystyvät harvoin reagoimaan muutoksiin verotuksessa jatkuvasti. Tuo epäjatkuvuus johtaa siihen että ei ole olemassa edes yksikäsitteistä huippua.
Myös IMF on sitä mieltä, että Suomessa verotus on liian kireää
Mitä tulee tuohon IMF artikkeliin, niin tuo 44% luku perustuu Saez et al. johtamaan kaavaan joka löytyy täältä. Tuossa siis otetaan tietty yhteiskunnallinen welfare funktio jota yritetään maksimoida. Se mitä welfare funktiota me haluamme maksimoida on normatiivinen valinta ja erilaiset valinnat tuottaa täysin erilaisen optimaalisen veroasteen. Tuo veroaste ei myöskään ole täysin sama asia kun revenue maximizing veroaste jota Laffer käyrä yrittää omien oletustensa kautta mallintaa.
Toinen mielenkiintoinen paperi tässä. Tuo on Saezin yhteisartikkeli Pikettyn kanssa ja ehdottavat tuossa vaihtoehtoista mallia. Mielenkiinoista luettavaa lähinnä. Jos myös googlettaa tuon Saezin nimen niin törmää aika villeihin ehdotuksiin veroprosentista.
Paljon hienoja sanoja. Minä yksinkertainen. Jos useat tutkimukset tukevat toisiaan, on todennäköisempää että yhtäläinen tutkimustulos pitää paikkansa. Tähän luotan. Tietysti voi olla muutakin, mutta silloin varmaan myös laittaisit kyseisen tutkimuksen.
Kuinka paljon käyttäytymisesi muuttuisi jos veroja nostetaan 0,1%, mutta jatkuvalla tahdilla. Se muuttuisi nykyiseen tasoon jossa ollaan vittuuntuneita verojen määrästä, se vain ei tapahdu heti. Eikä tarvitsekaan. Raja ylitetään, oli tahti mikä tahansa.
Ehkä villeys ehdotetuissa veroprosenteissa tulee siitä että eroavat paljon mihin ollaan totuttu. Esimerkiksi 3% osinkovero riittäisi pitämään verotulot ennallaan, jos vain kaikkia verotettaisiin. Villiä verrattuna nykyiseen ryöstöön, mutta silti tavoittelemisen arvoista. Villeys ei ole negatiivista jos se voidaan todeta toimivaksi.
Miljoonan euron rajapyykin sisään olisi tarkoitus laskea kaikki omaisuus lukuun ottamatta oman asunnon arvoa tai yleishyödyllistä, tuottamatonta omaisuutta, kuten luonnonsuojelumetsää.
Me voidaan laskea startup-yritys yleishyödylliseksi ja tuottamattomaksi omaisuudeksi
