Saksasta ei kannata ottaa energiapolitiikassa oppia yhtään mistään. Noin muutenkaan en ymmärrä, miksi pitäisi nimenomaan peesata niitä huonosti asiansa hoitavia maita. Ekokatastrofi ei kuitenkaan ole mikään uhkakuva, vaan koko ajan toteutuva ja paheneva tosiasia, johon pitäisi suhtautua muuten kuin asemoimalla tavoitteita turhan kauaksi tulevaisuuteen tai asettamalla tavoitteita, joiden eteen ei tosiasiallisesti olla valmiita toimimaan.
16 tykkäystä
Aina kun Yleisradion budjettileikkausta ehdotetaan, joku älähtää.
Keräsin joskus saatavilla olevia toimintakuluja/budjetteja eri maista. Lista ei ole täydellinen, mutta mielestäni ihan hyvä.
Siitä kun riipaistaan kuvaajat:
Tässä alimmassa näkyy montako promillea taloudelliseen hyvinvointiin nähden (BKT/capita) menee vuodessa Yleisradion toimintaan. Muissa pohjoismaissa lukema on 25-35% vähemmän kuin Suomessa.
Yle arvatenkin tykkää puhua absoluuttisista summista.
29 tykkäystä
Eikös YLEn budjetti mene jo yli 600 miljoonassa? Toki muissakin maissa voinut nousta sitten -21.
2 tykkäystä
Tuohon yritin aikanaan poimia tilinpäätösten toimintakuluja (syy että ihan ensin yritin tutkia paljonko rahaa paloi henkilöstökuluihin… mutta taisi loppua aika kesken) Kulut ovat varmasti kasvaneet myös ja budjetti taitaa olla nyttemmin jo 620 Me.
3 tykkäystä
YLE perustettiin hamassa historiassa, pienen mittakaavan pioneerityönä 1920-luvulla alkoivayt radiolähetykset ja 1950-luvulla TV-lähetykset. Kyseisiä toimintoja ei ainakaan valtakunnallisella tasolla ollut olemassa.
Nykyään on niin radio- kuin TV-toimintaa niin monesta tuutista niistä ei se kuuluisa erkkikään pidä kirjaa, ja lineaaritoiminnan rinnalle on vieläpä kehittynyt lukuisa joukko erilaisia streaming-palveluita niin ääni- kuin kuvapuolella.
Itse kukin voi miettiä, että JOS Yle:llä olisi perustettu vaikkapa 1980-luvulla valtakunnallisen tietiokonepelistudio, pitäisikö sitä rahoittaa ja jatkaa pakkorahoituksen kautta?
Se että jollain toisilla mailla on rahaa käyttää yleisradioihinsa ei suinkaan tarkoita että Suomessa olisi tämän päivän ympäristössä niin rahaa kuin tarvetta kuluttaa juuri luokkaa 600 MEUR ei-välttämättömään toimintaan.
600 MEUR on saavutettu etu, ja on hyvä miettiä mitä ja millä rahasummalla juuri nyt perustettavalla YLE:llä haluttaisiin teettää? 600 MEUR? 300 MEUR? 100 MEUR? 450 MEUR?
600 MEUR on noin 214 EUR per kotitalous (2,8 mkpl) → tilaushinta 18 EUR/kk
Toki ymmärrän, että politiikassa on vaikea tehdä priorisointeja ja uudistuksia, koska älämölöä aina piisaa ja valtion hommailuista on enenemässä määrin moni rahallisestikin riippuvainen, paitsi tukien myös palkannautinnan, rahoituksen tai palveluiden hankkimisen kautta.
Pienen valtion, jolla on rajalliset resurssit, olisi hyvä kyetä priorisoimaan menonsa, koska sen turhan osan teettäminen niin YLE:llä kuin muissakin julkisissa tehtävissä paitsi kuluttaa rahaa myös kuluttaa näitä rajallisia resurssejamme, sen sijaan että se osa joka tekee turhaa työtä olisi tuottamassa lisäarvoa.
13 tykkäystä
Paniikki seis! Hallitus on jo kirjannut Ylen tehtävien ja rahoituksen leikkaukset hallitusohjelmaan, Ylen hallintoneuvosto on ainakin julkisuudessa todennut olevansa valmis Ylen julkisen tehtävän uudelleenmäärittelyyn sekä budjetin leikkauksiin ja nyt jo presidenttiehdokkaatkin vaativat näitä leikkauksia jotta uutisoinnista saadaan tasapuolista.
Eiköhän ne leikkaukset siis ole tulossa. Niiden kohdistuminen on minusta se mielenkiintoisempi keskustelu. Siitä kun ei ole isokenkäiset juuri puhelleet. Itse veikkaisin seuraavaa:
-
Areenan rooli pienenee. Tätä lobbaa varmasti jokainen suurempi suoratoisyopalvelu. Uskoisin tulevaisuuden Areenan olevan enemmän uutiset+urheilu tyyppinen ratkaisu
-
paikallistoimitukset vähenevät entisestään. Tämä trendi on jatkunut jo pitkään ja kiihtynee leikkausten myötä.
-
Ylen oma viihdepuolen tuotanto loppunee kokonaan uudelleen määritellyn tehtävän myötä.
8 tykkäystä
Jos halutaan pitää kiinni YLEn tehtävän ja tarkoituksen ytimestä, leikkaisin YLEltä yhden tv-kanavan ja supistaisin vastaavasti ulkomaisten viihdesarjojen ostamista/tarjontaa. Se tosin veisi ylen katsojalukuja, mutta olisi linjassa ydintoimintojen säilyttämisen kanssa.
18 tykkäystä
Sinänsä mielenkiintoista, että tällainen aihe nousee esille presidenttivaalikampanjan ja vaalikeskustelun takia. Presidentillä ei ole osaa eikä arpaa YLE:n rahoitukseen, vaan asia on puhtaasti eduskunnan päätösvallassa. Tästä on sovittu eduskuntapuolueiden ja hallituksen kesken, joten asian kysyminen presidenttiehdokkailta on vähintään kummallista. Saa sitä kaikkea kysyä, mutta presidentin tontille tämä ei kyllä mitenkään kuulu.
9 tykkäystä
Mielestäni nuo kaikki ovat valitettavia ja ei-toivottavia vaihtoehtoja. Toki Ylen tehtävää tulisi miettiä kriittisesti siltä osin, kun se on päällekkäistä toimintaa kaupallisten toimijoiden kanssa, ja mitään aivan järisyttävää perustelua päällekkäisyydelle ei löydy. Esim. suuren osan ulkomaisten elokuvien nettitarjonnasta voisi suosilla jättää kaupallisille toimijoille, vaikka Areenaa muuten kehitettäisiinkin. Tyhjäpäistä tosi-tv:tä tulee muilta kanavilta ihan riittävästi ilman, että Ylen täytyy panostaa paljaisiin sinkkuihin tai autoharrastajien seikkailuihin. Radipuolella ei ole mitään järkeä viedä ohjelmatarjontaa vuosi vuodelta lähemmäksi suurimpien kaupallisten kanavien sisältöä. Ja niin edelleen.
17 tykkäystä
Tätä on vaikea uskoa. Suoratoistojen suosio kasvaa, lineaarisen katselun suosio laskee ja silloin olisi aika yllättävää, jos juuri Areenaa ajettaisiin alas. Lisäksi Areenasta näkee myös suorat lähetykset, joten se on loistava media reissussa tai mökillä jossa ei välttämättä ole televisiota. Sen suosio on kasvanut koko 2010-lvun ajan ainakin vuoteen 2021 saakka (en löytänyt tuoreita tilastoja). 2021 tehtiin ennätys käyttömäärissä.
Ja veikkaan, että nimenomaan uutisia ja urheilua EI katsota areenasta, vaan suorana TV:stä. Areena loistaa sitten sarjoissa/podcasteissa sun muissa, joissa lähetyksen ei ole oltava suora.
12 tykkäystä
No näinhän se on. Areena on erittäin hyvä ja suosittu palvelu. Se kuitenkin kilpailee suoraan yksityisten suoratoistojen kanssa erittäin kilpaillussa segmentissä. Uskoisin hallituksesta löytyvän halua nimenomaan tämän markkinaosuuden pienentämiseen, viihteelliset podcastit ja elokuvat kun eivät varsinaisesti kuulu Ylen ydintehtävään. Muutaman vuoden takainen muutos yle-lakiin on esimerkki siitä miten yksityinen mediakenttä lobbaa Ylen verkkosisältöjen rajoittamiseksi. Tuo muutos oli pääosin lähtöisin sanomalehtien päästä. Uskoisin TV- ja suoratoistofirmojen vaativan saman tyyppistä muutosta;
2 tykkäystä
Monet puolueet tietävät, ettei heidän ehdokkaallaan ole mahdollisuutta päästä presidentiksi, tai edes toiselle kierrokselle. Silti ne asettavat ehdokkaan, koska ehdokas pääsee julkisuuteen puhumaan puolueen näkemyksistä. Halla-aho on saanut persujen agendaa esille ja saattaa jopa päästä toiselle kierrokselle. Mielestäni ihan onnistunutta kampanjointia.
Ykköskohta ei tule pitämään paikkaansa. Ylellä on vahva ambitio kehittää ja kasvattaa Areenaa entisestään. Tämä näkyy jo siinä, että ovat esimerkiksi supistaneet radioiden toimintaa siirtämällä sisältöjä verkkoon. Esimerkiksi perinteisiä radiokuunnelmia ei tehdä oikeastaan enää ollenkaan, vaan nämä ovat ”korvaantuneet” Areenan tehtävillä podcast-sarjoilla yms.
Kakkoskohdasta olen aika samaa mieltä. Ehkä nähdään enemmän jotain paikallistoimitusten yhdistymisiä, en usko että hirveästi aletaan toimituksia lakkauttamaan kuitenkaan.
En ole varma mitä kaikkea tarkoitat tuolla viihdepuolella, mutta pidän toiminnan alasajoa hyvin epätodennäköisenä. Yle ei ole luopumassa esimerkiksi UMK:sta. Supistuksia toki viihteestä tehdään varmasti.
Itse Ylen tärkeydestä olen puhunut täällä jo aiemmin paljon, joten en enää jaksa lähteä samaan turhauttavaan keskusteluun mukaan. Leikkaukset vaikuttavat nyt joka tapauksessa hyvin todennäköisiltä. Ei auta kuin kärsiä.
4 tykkäystä
Juustohöylällä toteutettuna huonoja. Pitäiskin karsia niitä ei julkisen palvelun tehtäviä kaikessa toiminnassa.
1 tykkäys
En tiedä, onko ao. juttu ollit jo täällä, mutta asumislisistä on tälläkin foorumilla ajoittain keskusteltu. Tällä kertaa tilanne onkin hieman erilainen kun tukia kuppaakin laiskottelevan, keskivaikeasta alkoholiongelmasta kärsivän elämäntapaintiaanin sijaan 7000 e/kk tienaava yrittäjä.
Hän toki kertoo tekevänsä tämän julkisesti, jotta epäkohta korjattaisiin. Vastaavia tapauksia on varmasti muitakin kuin hän ja tulee vain valitettavasti lisää nyt kun käy selväksi, että näin voi tehdä.
Tuo tosiaan kertoo järjestelmän mielettömyydestä. Mutta myös henkilöstä. Jotkut sijoittajat ovat toki puolustelleet, että jokainen käyttäisi vastaavassa tilanteessa mahdollisuutta hyödykseen. No ei varmasti käyttäisi. Itsellä alkoi 24. vuosi yksinyrittäjänä, YEL on aina ollut matalalla tasolla ja tuo asumistukimahdollisuus on ollut ihan hyvin tiedossa, mutta euroakaan en ole tukea hakenut tai nostanut. Ja järjestelmäähän voisi hyödyntää vielä räikeämmin, jos sattuisi asumaan yhtiövelallisessa omistusluukussa.
Hieman silti epäilen, että noinkohan Päivi tienaa yrittäjyydellään 7000 euroa kuukaudessa. Vaikka jollekin kuukaudelle laskutuksia kertyykin, niin tulotasoa pitää arvioida sen koko vuoden mittakaavassa.
Ps. Ja kyllä, aiheesta keskusteltiin jo aiemmin.
3 tykkäystä
Jotenkin minusta tuntuu, että olisi fiksumpaa ja tehokkaampaa, jos Kela jaksottaisi tulot aina koko vuodelle ja vuoden loputtua arvioitaisiin onko tukia maksettu liikaa sen sijaan, että niitä joutuu säätämään edes takaisin. Samoin kuin opintotuen kanssa. Samalla opiskelijoiden asumistuki pitäisi palauttaa ja yhdistää opintotuki ja asumistuki saman tulorajan alle.
Positiivisina vaikutuksia:
- Pidemmälle aikavälille hajautuvat tulot vähentävät harmaata taloutta, kun esim satunnaisia työtuloja ei tarvitse piilotella tukien säilyttämiseksi
- Byrokratia vähenee
- Seuranta yksinkertaistuu, niin tahattomat virheet vähenevät
- Esim tulorekisterin avulla voitaisiin seurata ja ennakoivasti keskeyttää tukien maksu, jos edunsaaja ylittää vuositulorajan
4 tykkäystä
Ainakaan mitään vähemmän fiksua mallia ei voi olla kuin nykyinen YEL-työtuloon pohjaava asumistuki. Ja se toki synnyttää ongelmia myös siihen suuntaan, että yritystoiminnan ajautuessa täysin tuottamattomaan tilaan olet tukimahdollisuuksien ulkopuolella liian suuren YEL-työtulon vuoksi.
Tosin vuoden päästähän tuolla tädilla nuo tukien nostomahdollisuudet rajoittuu, kun omistusasumisen asumistuet lakkaavat. Suuressa kuvassa hyvä päätös. Toisaalta, jos miettii asiaa sellaisten asuinpaikkakuntien suhteen, jossa omistusasunnoilla ei ole mitään arvoa tai jälleenmyyntimahdollisuutta, voi siinä nähdä myös ongelmia.
4 tykkäystä
Väärinkäyttöä ketä kohtaan? Jos siis nyt lähdetään siitä ajatuksesta, että maksetut eläkemaksut takaavat sitten aikanaan takuueläkettä suuremman eläketurvan, eikä eläketurvaansa aio kaataa yhteiskunnan niskaan.
YEL-työtulo ei ole sidoksissa verotettaviin tuloihin, vaan työpanoksen rahalliseen arvoon. Ja nehän on aina eläkeyhtiön vahvistamia summia. Ihan siitä riippumatta, että ne ovat pitkään menneet sellaisenaan läpi.
Esim. mun 20 vuotta sitten tekemäni duuni on aika hankalasti arvotettavaa, koska vastaavaa ei käytännössä kuukausipalkalla tehdä. Ja eipä siitä kauheasti itsekään silloin tuoreeltaan netonnut, mutta vastaavasti 20 vuoden takaiset tekemiset tuovat minimaalisessa mittakaavassa tuloja tänäkin päivänä ja loppuelämän ajan. Toisaalta, kun nykyään elän lähes yksinomaaan menneisyyden tekemisillä ja työmäärä on aiempaan nähden kovin rajallinen, ei nykyinenkään pieni YEL-maksu ole työpanokseen suhteutettuna pieni. Tuloihin nähden se sitä toki on. Mutta menköön nyt eläkeyhtiön pari 4000 euron vuositulon korotusta läpi protesteitta, ja aletaan sitten vaikka 2030-luvulla vääntämään ja kirjelmöimään työtuntimäärän vähyydestä.
Ainakin mun olisi myös hirveän hankala arvottaa jonkun somevaikuttaja-Päivin työpanoksen arvoa.
2 tykkäystä
Sen kritiikin kyllä ymmärrän, jos eläketurva jää osittain takuueläkkeen varaan, vaikka on toiminut työuransa täysipäiväisenä yrittäjänä.
Ja kommenttisi liputus oli minunkin mielestäni turhaa. Ei siinä viestissä ollut mitään asiatonta, saati politiikka-ketjuun kuulumatonta.
Jos maksaa ihan sitä äärimmäistä minimiä, niin silloin ei kerry edes takuueläkkeen suuruista eläketurvaa. Sen sijaan kun maksaa sen työttömyysturvan alarajan oikeutuksen verran, rajat kyllä ylittyy pitkän yrittäjätaipaleen aikana.
Noin kaiken kaikkiaan YEL-järjestelmä vaatisi kyllä perusteellisen remontin. Nythän niitä maksettuja eläke-euroja ei rahastoida yhtään mihinkään, vaan jokainen järjestelmään sisään tuleva euro menee vanhojen eläkevastuiden hoitamiseen. Eikä edes riitä.
Itse en ihan hirveän suurta roolia uskalla antaa eläketuloille, kun mietin vanhuusajan toimeentuloa ja esim. sairauksien hoidon rahoittamista. Sitä varten täytyy kertyttää muuta varallisuutta hajautetusti ja pitkäjänteisesti.
3 tykkäystä