Vieremän tehtaan tuotantovirran tiedettiin hidastuneen viimeistään silloin, kun Ponsse kertoi viime vuoden marraskuussa muutosneuvotteluista heikentyneen markkinatilanteen takia. Näin ollen 1000. koneen valmistumistiedotetta saatiin odotella helmikuulle saakka.
Lopulta edellisestä 1000. koneen tiedotteesta ehti kulua aikaa 60 viikkoa. Tuhannen koneen osalta keskimääräinen tuotantotahti on siis ollut Vieremän tehtaalla luokkaa 17 konetta viikossa.
| Tiedotteen julkaisu pvm |
Kone n:o | |
|---|---|---|
| 23.01.2018 | 13 000 | Laajennuksen harjakaiset 23.1. |
| 30.01.2019 | 14 000 | Laajennuksen viimeinen osa valmistui vuoden alussa |
| 01.11.2019 | 15 000 | |
| 23.10.2020 | 16 000 | |
| 19.08.2021 | 17 000 | |
| 17.05.2022 | 18 000 | |
| 17.02.2023 | 19 000 | |
| 11.12.2023 | 20 000 | |
| 06.02.2025 | 21 000 |
Laajennuksen jälkeisen ennätystasonsa Vieremän tehtaan tuotanto saavutti elokuusta 2021 toukokuun 2022, jolloin 1000 konetta valmistui 9 kuukaudessa. Tehtaan täytyi tuottaa silloin viikkotasolla 27-28 metsäkonetta viikossa.
Tämä kysyntähuippu näkyy selvästi Ponssen saaduissa tilauksissa, jossa huippu saavutettiin alkuvuonna 2021. Tilauskanta saavutti huipputasonsa 439,8 miljoonaa euroa vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä.
Venäjältä poistumisen jälkeen Ponssen saadut tilaukset ovat pysytelleet 150-200 miljoonan euron välimaastossa. Ainoa ylitys ajoittui vuoden 2022 viimeiselle neljännekselle, jolloin saadut tilaukset olivat 213 miljoonaa euroa.
Q3/24 -raportissa toimitusjohtaja Nummela kirjoitti Ponssen asiakkaiden investointiaktiivisuuden vähentyneen, vaikka asiakkaiden työtilanne on kohtuullisen hyvä. Tästä johtuen tilausvirta on supistunut ja Ponssen tilauskanta jakautuu nyt pidemmälle aikavälille. Kolmannen neljänneksellä Ponsse kuitenkin saavutti Nummelan mukaan “vastaaviin neljänneksiin verrattuna normaalin tilausvirtatason”, johon osaltaan vaikutti vilkas messu- ja asiakastapahtumien kausi ympäri maailmaa.
Voisi olettaa, että vilkkaan messukauden vaikutus heijastuisi myös loppuvuoden tilausvirtaan. Ponsselle vuoden viimeinen neljännes on yleensä ollut saatujen tilausten osalta vahva, joten odotuksissa on varmasti 200 miljoonan rajan ylitys, kun vertailukaudella yhtiö pääsi 194,2 miljoonaan euroon.
Vieremän tehtaan tuotantotahtia voi suhtauttaa myös kilpailijoiden kapasiteettiin Joensuussa ja Uumajassa. John Deeren nettisivujen mukaan Joensuun tehtaan tuotantokapasiteetti on kahdeksan konetta päivässä. Viikkotason lukua en ole löytänyt, mutta ehkä on se luokkaa 40 konetta viikossa? Laajennusten myötä kapasiteetin on kerrottu nousseen vuositasolla 1 400 koneesta lähemmäs 2 000 konetta.
Komatsun Uumajan tehdas näyttää myös saavuttaneen täyden kapasiteettinsa. Näin ainakin kerrottiin Komatsun viime vuoden lopulla 17. joulukuuta järjestämässä IR-päivän esityksessä. Komatsun metsäkonetuotantoa koskevan esityksen piti metsä- ja maatalouskonedivisioonan johtaja Hiroyuki Umeda.
- Esityksen ja q&a-osion kesto on yhteensä 50 min. Esitys on tulkattu englanniksi. Q&A-osio alkaa noin kohdasta 1:28:00.
- Linkki webcast: Komatsu Ltd. : KOMATSU IR-DAY 2024
- Kalvot pdf: FY2024_IRDAY2.pdf
Umedan esityksen sivulla 14 kerrotaan Uumajan tehtaan tuotannon olevan tänä vuonna 25 konetta (25 units/week). Tämän mukaisesti Uumajan tehdas on saatu vuositasolla 1250 koneen tuotantovauhtiin (25x50), joka oli arvioitu Ponssen laajassa raportissa Komatsu Forest AB:n täydeksi tuotantokapasiteetiksi.
Miten sitten Uumajan tehdas on vaikuttanut metsäkonemarkkinoihin. Tämän osalta saadaan ehkä ensi viikolla lisää tietoa, jos Metsälehti julkaisee jälleen tilastoja Suomen metsäkoneiden ensirekisteröinneistä ja Skogforum.se Ruotsin kuormatraktorimarkkinoista. Näitä tietoja odotellessa jatkan vielä Komatsun IR-päivän materiaalien tarkastelua.
Komatsun tavoitteet
Umeda kertoi esityksessään tavoitteena olevan kehittää turvallisia, erittäin tuottavia ja älykkäitä metsäkoneita. Tavoitteena on myös kehittää metsänistutuksen koneellistamista.
Lisäksi tavoitteena on (kalvo s. 11) on vahvistaa tuotantokapasiteettia, tavaralajimenetelmän (Cut-to-Length, CTL) koneiden tuotekehitystä, kehittää uusia markkinoita CTL-koneille, jatkaa uuden maaperäystävällisen Centipede -kuormatraktorin kehitystä ja laajentaa jälkimarkkinapalveluita.
Uusia markkinoita tavaralajikoneille haetaan Aasiasta ja Etelä-Amerikasta. Umeda kertoi markkinoiden kasvuvaraa olevan etenkin Aasiassa ja myös Etelä-Amerikassa. Tilastojen mukaan Aasiassa koneellisen puunkorjuun osuus on vielä alle 40 %. Umeda mainitsi myös Japanissa koneellisen puunkorjuun olevan vielä matalalla tasolla verrattuna Eurooppaan.
Q&A-osuudessa Umedalta kysyttiin [1:36:00] kuinka Komatsu haluaa kehittää metsäkoneliiketoimintaa? Vastauksessaan hän toi esille selluyhtiöiden isot investoinnit Etelä-Amerikassa (Brasilia, Paraguay), joten siellä Komatsulla on mielenkiintoisia mahdollisuuksia.
Q&A-osuuden viimeisenä kysymyksenä [1:38:00] Umedalta kysyttiin, onko Eurooppa kuitenkin päämarkkina-alue? Umeda kertoi Komatsulla olevan myyntikonttoreita eri puolilla maailmaa, joista mainitsi mm. Brasilian, Australian ja Uuden-Seelannin. Eurooppa on päämarkkina-alue, mutta Umeda korosti Brasilian olevan myös erittäin tärkeä markkina Komatsulle.
Komatsun arvioita markkinaosuudesta
Komatsun oman arvion mukaan markkinaosuus tavaralajimenetelmän koneissa n. 25% ja Pohjois-Amerikan markkinalla FTL-koneissa n. 20%. Näiden lukujen mukaan Komatsu näyttää hiljalleen kasvattavan osuuttaan tavaralajimenetelmän metsäkoneiden valmistajana.
Tämän osalta paras saatavilla oleva laajempi arvio markkinaosuuksista on kolme vuotta sitten julkaistu Inderesin analyytikon analyysi. (10.1.2022: Kilpailu toimialan ykköspaikasta jatkuu tiukkana). @Erkki_Vesola kirjoitti kommentissaan Ponssen ja John Deeren kamppailevan rinta rinnan tavaralajimarkkinoiden ykköspaikasta ja markkinakolmonen Komatsu Forest oli kaukana näiden takana.
Komatsu ei ole pelkästään keskittynyt CTL-koneisiin, sillä vuonna 2019 Komatsu osti tela-alustaisia kokorunkomenetelmän koneita valmistavan TimberPron. FTL-koneiden osuus Komatsun koko myynnistä on nyt laskenut 28,4 prosenttiin, kun Komatsu Forestin uusi Uumajan tehdas on täydessä tuotannossa. TimberPro osalta on ollut hidasteita, sillä Q&A-osiossa [1:32:00] Umeda kertoi uuden FTL-koneen tuotekehityksessä olleen ongelmia. Samalla on harkittu myös painostamista uuden juontokoneen kehitystyöhön.
Q&A-osiossa [1:29:00] Umeda vastasi myös kysymykseen Komatsun M&A-strategiasta. Vastauksessa kertoi orgaanisen kasvun olevan jollain osa-alueilla välttämätöntä, mutta jollain osa-alueilla yritysostot ovat harkinnassa, esim. istutuskoneissa.
Samalla kalvolla näkyy myös Komatsun myynnin kehitystä. Q&A-osiossa [1:31:00] Umedalta kysyttiin myynnin kehityksestä aikavälillä 2020-2021. Umeda selitti myynnin heikomman kehityksen osaltaan olleen seurausta Uumajan uuden tehtaan ylösajovaiheesta. Lisäksi puolijohteiden saatavuusongelmat osaltaan rajoittivat tuotantoa.
Jälkimarkkinoiden osuus
Komatsu jatkaa metsäkoneliiketoiminnan vahvistamista nostaakseen sen Construction- ja Mining -divisioonien tasolle. Erityisesti jälkimarkkinoiden osalta Umeda mainitsi kohdassa 1:20:15 jälkimarkkinoiden osuuden olevan Forest-divisioonassa vielä matalalla tasolla. Umedan mukaan Forest-divisioonassa jälkimarkkinan osuus on nyt 25 %, kun Mining-divisioonassa se on luokkaa 50 %.
Q&A-osiossa [1:34:00] Umedalta kysyttiin Komatsun liikevoittomarginaalista. Vastauksen mukaan Komatsu on joutunut tekemään välttämättömiä investointeja esim. henkilöstöön, tuotekehitykseen ja se on osaltaan vaikuttanut marginaaliin.
Komatsun tavoin myös Ponsse näyttää panostavan jälkimarkkinoihin ja huoltohenkilöstön ammattitaitoon. Viittaan tässä perjantaina julkaistuun YLEn lyhyeen uutisjuttuun, jossa Ponssen hallituksen puheenjohtaja Jarmo Vidgren ja Yhdysvaltojen maavastaava Pekka Ruuskanen kertoivat tarkemmin USA:n markkinoiden tilanteesta. Linkki (vapaasti luettavissa): Metsäkonevalmistaja Ponsse uskoo Yhdysvaltoihin Trumpista huolimatta – metsätalous kasvaa maan eteläosissa | Pohjois-Savo | Yle
Lyhyesti jutun pääkohtia:
- vuosittain Ponsse myy Yhdysvalloissa noin 125 metsäkonetta
- huoltoon on panostettava
- tärkeää on kasvattaa uusille alueille osaavia huoltohenkilöitä, joilla on riittävän pitkä kokemus.
- panostava siihen, että kerromme, miksi tavaralajimenetelmä on paljon parempi puunkorjuutapa kuin korjuu kokorunkomenetelmällä
Kustannustehokkuus
Komatsun IR-päivän esityksessä mainittiin useissa kohdissa metsäkoneiden kustannustehokkuuden kasvattaminen. Korkeampi tehokkuus, kuormankantokyky, polttoainetehokkuus ovat tärkeitä painopistealueita tuotekehityksessä. Kustannusten nousu on rasittanut urakoitsijoita ja konekaluston tehokkuuteen kiinnitetään nyt suurta huomiota.
Komatsu ei ole yksin tavoitteiden kanssa, sillä myös Ponsse kertoo nettisivuillaan koneiden polttoaineen kulutuksen pienentämisen olevan tuotekehityksessä jatkuvan kehitystyön kohde. Ponssen uusimmissa päivitetyissä mallistoissa Ponsse näyttää keskittyneen kuormankantokyvyn kasvattamiseen. Viime vuonna Ponsse julkaisi päivitetyt mallit Wisent- ja Elk -kuormatraktoreista. Uudistusten myötä kuormatraktoreihin on saatu lisää kuormankantokykyä, joustavuutta ja kestävyyttä, kuitenkaan lisäämättä koneen painoa. Wisent ja Elk -traktoreihin on myös tullut Active Cabin -ohjaamojousitus, joka lisää nopeutta, tuottavuutta ja ohjaamon mukavuutta. (Ponsse tiedote 29.8.2024)
John Deere on kertonut suuntaavansa oman strategisen painopisteensä pelkästä puunkorjuun tehokkuudesta koko tuotantojärjestelmän tehokkuuteen. Komatsun tavoin myös John Deere on panostanut koneellisen istutuskoneen kehittämiseen, sillä tällä alueella on suurta potentiaalia parantaa tuottavuutta ja tehokkuutta. John Deeren nettisivujen mukaan uuden istutuskonekonseptin kehitys jatkuu edelleen. (Koneellinen istutus | John Deere FI)
Viime keväänä John Deere esitteli uusimman suurten H-sarjan metsäkoneiden mallistonsa. Uudessa H-sarjassa mainostetaan metsäkoneiden polttoainetaloudellisuutta ja tuottavuutta. [John Deere lehdistötiedote 24.4.2024]
- H-sarjan harvestereiden moottorissa on 10 prosenttia enemmän tehoa ja vääntömomenttia
- polttoaineen kulutus on John Deeren mukaan aikaisempaa alempi tuotettua kuutiometriä kohden
- huoltosopimuksella on mahdollista päästä jopa 1000 tunnin huoltoväleihin
- Puomin älykkään kärkiohjauksen (IBC) osalta IBC 2.0 on vakiovarusteena H-sarjan harvestereissa ja IBC 3.0 on vakiovarusteena H-sarjan kuormatraktoreissa.
Pohjois-Amerikan markkinoilla myös Caterpillar näyttää korostavan kustannustehokkuutta ja polttoainetehokkuutta. Caterpillar julkaisi hiljattain uuden FM528 konemallinsa, joka tarjoaa kustannustehokkuutta ja monikäyttöisyyttä urakoitsijoille. Caterpillar möi jo vuosia sitten kokorunkojen korjuussa käytettävien kaato- ja juontokoneiden valmistuksensa Weiler Inc:lle, mutta jatkaa edelleen kaivurien varustamista metsäkonekäyttöön.
Uusi tela-alustainen FM528 taipuu monenlaisiin tehtäviin metsässä. Kulusäästöjä haetaan tehokkaasti alhaisilla kierrosluvuilla toimivasta moottorista sekä pidennetyistä huoltoväleistä, joilla saadaan alennettua huoltokustannuksia. (Caterpillar tiedote 6.2.2025: https://www.cat.com/en_US/news/machine-press-releases/caterpillar-introduces-the-versatile-cat-fm528-gf-ll-forest-machine.html)
Yhteenvetona näyttää siltä, että Komatsun metsäkoneliiketoiminta on kehittynyt nopein askelin viime vuosien aikana. Tätä kehitystä voi myös verrata Komatsun sivuilta löytyvien aiempien IR-päivien tallenteiden tietoihin (IR Day 2017, 2021). Minulle Komatsu on hyvin tuntematon konevalmistaja, mutta suosittelen selailemaan noita materiaaleja, jos Komatsun tuotanto kiinnostaa.