Paperiteollisuus ei nyt varsinaisesti ole ehkä niitä Ponssen kasvun ajureita ja liki kaikkien paperilaatujen kysyntä on sukeltanut jo vähintään vuosikymmenen. Enemmänhän Ponssen markkinoiden kasvu, hidas mutta kasvua kuitenkin, tukeutuu puunkorjuun koneellistumiseen, tavaralajimenetelmän suhteellisen osuuden kasvuun sekä puunkäytön maltilliseen lisääntymiseen uusiutuvien ratkaisujen kysynnän kasvaessa globaalisti. Tuolloin finanssinkriisin pohjillahan Ponssella ei ollut kuin parin koneen tilauskanta eli tekemistä käytännössä pariksi päiväksi, joten kyllä se kysyntä varmasti sakkaa ja rajusti isommassa markkinaturbulenssissa.
3 tykkäystä
Haloo Masse. Nyt on pakko kommentoida Massen kunnon virheluuloon, jota esittää tietona.
Itseasiassa WC-paperi on metsäteollisuuden tuotteista pitkälle kehittynyt. Raaka-aineen määrä suhteessa lopputuotteeseen on hyötysuhteeltaan tehokas. On väärä luulo pitää haaskauksena, kun käytetään puuta wc-paperin valmistukseen. Ja kukaan ei ole keksinyt korvaavaa tuotetta! Kyllä kiinalaisetkin haluaa tätä tuotetta.
Ponssella ei todellakaan ole riskiä vastuullisuuden kanssa ja hiilikuorman/hiilensidontaan liittyvien ongelmien kanssa.
Ponssella on kasvumahdollisuuksia muualla maailmassa, missä metsätalous on vielä mies ja aasi-yhdistelmä. Kotimaan markkinoilla ollaan aika tapissa ja haasteena kun Ponsset ovat niin pirun hyviä ja laadukkaita, niin aivan heti ei tarvitse uutta konetta olla ostamassa. Huolto- ja käytettyjen koneiden välitys tuottaa tosin kassavirtaa.
Ponssen toiminta perustuu kehittyneisiin mittalaitteisiin ja runkolajimenetelmään, pätkittäin katkottavan puutavaran korjuuseen. Tässä on sekä vallihautaa että haasteita/riskejä. Ei löydy kilpailijaa parempiin mittalaitteisiin. Mutta muualla maailmassa ollaan paikoin isoillakin markkinoilla kokorunkokorjuussa, mihin suuntaan nämä maat menevät.
Ponssen osake ollut pitkään seurannassa ja en ole vielä mukaan lähtenyt. Onko tällainen savolainen perheyhtiö osakkeen omistajalle paras valinta. Lisäksi osakkeen hinta vaikuttaa aina liian kalliilta.
7 tykkäystä
Tätä on pakko kompata. Tuttu mietti ovatko koneet liian laadukkaita, kun varaosatiskillä ei asiakkaita enää näy 
Kiitos vaan vastaamisesta. Eihän viive ollut kuin 1v.! 
Asiaan: Nyt on Luke tarkistanut hiililaskelmansa ja lopputulos on, että aina metsänhakkaaminen täällä havumetsissä on hiiltä nettona vapauttavaa ja ilmastonmuutosta kiihdyttävää - myös valitettavasti pitkässä juoksussa. Valtaosa puusta poltetaan/mätänee eli joutuu palamisreaktioon ja vain pieni osa jää pysyvästi puurakenteisiin kuten hirsitalot.
Suomen havumetsät eivät siis ole hiilinielu, jos ne avohakataan ja sitten toivotaan, että uusi metsänkasvu imee hiiltä paremmin kuin vanha ikimetsä. Nettovaikutus hiilen kannala on siis hiiltä vapauttava, ei sitova. Lukesta voi kysyä, jos vanhaa setää ei usko.
Kanttaa siis hakata havumetsiämme hyvin varovasti ja säästäen niin maailma pelastuu
Vihreä-Masse, FA, ison puun neulasissa fotosynteesin ydin 
2 tykkäystä
Metsätalouden avulla maailma voisi hyvinkin pelastua.
Ja suomalaiset yritykset ovat tässä vahvasti mukana.
Jo vanhan metsämiesopin mukaisesti metsä kasvaa entistä paremmin kun antaa sille kirvestä… nykyään vaikkapa Ponssen hellän käsittelyn.
Eikö se ole ilmastoteko, jos 3m3/v kasvavan vanhan metsän uudistaa ja uusi taimikko/nuori metsä kasvaa vaikkapa 10m3/v.
Suomessa ollaan metsämaa otettu tehokkaammin käyttöön, kuin muualla maailmassa. Jos vaikkapa Venäjän suuri havumetsävyöhyke saataisiin uudistetettua kasvu- ja hiilensidontakuntoon suomalaiseten opeilla, uudet maailman keuhkot olisivatkin itänaapurissa.
Että muu maailma saisi ottaa mallia meistä!
2 tykkäystä
Matsin, joka lienee Ponssen palkkalistoilla, kannattaisi nyt käydä Luonnonvarakeskuksen sivuilla katsomassa, mikä on paras tapa maksimoida vanhan ikimetsän hiilensidontakyky.
Venäjän vanhat ikimetsät lienevät yksi maailman suurimmista ympäristöteoista! Eivät vain ryssykät itse asiaa vielä ymmärrä, vaan metsät ovat jääneet hakkaamatta vain systeemin tehottomuuden takia. Onneksi!
Kun taas tänään katsoo ulos lumettomaan maahan ja lämpötila +6 C tammikuussa, niin kaikki hiiltä nettovapauttava toiminta on vaan loputtava. Myös metsien rajut hakkuut.
Masse-setä, FA, massea on tehtävä vain ilmastoa tuhoamatta 
2 tykkäystä
Hiilensidontaan ja hiilinieluihin liittyvät tutkimukset ovat niin epäselviä, jokainen voi näköjään tulkita tuota tutkimusta itse haluamallaan tavalla. 
EU:n komissiokin palautti tuon Luken hutkinnan takaisin, koska piti sitä epäselvänä ja tulkinnanvaraisena.
Mutta tuo onkin jo uutta, että luet sieltä metsien kasvun lisäämisen olevan haitallista?! Minä taas luen tuolta sivuilta, että hiilensidonnan maksimointi tapahtuu, kun vajaatuottoinen hehtaari laitetaan tuottamaan paremmin. Uusi kasvu sitoo hiiltä jo lyhyessä ajassa enemmän tonneja.
Rautalankana ja tiivistyksenä, hiilensidontaan paras resepti on metsien kasvua hakkaamalla oikea määrä(noin 80% kasvusta) ja pitämällä hehtaarit tuottoisassa kasvukunnossa. 
Terveisin Mats Bedö, - Etsitään oikeaa ja parasta tietoa, halutaan vastauksia ja vastuullisuutta. Sijoittamisessa ainakin itselle on tärkeää vastuullisuus ja suomalainen metsäteollisuus kyllä on sitä.
3 tykkäystä
Luke valtion puolueettomana akateemisena tutkimuslaitoksena on siis väärässä ja tehnyt vääriä johtopäätöksiä?? Ei setä ihan nyt usko. Metsä(kone)yhtiöillä on vaan kova tarve osoittaa metsähakkuut tarpeellisiksi. Sama analogia on, kun tupakkayhtiöt koittavat vängätä tupakoinnin haitattomaksi viihteeksi. 
Tuottamattomalle joutomaalle metsä istutus on ympäristöteko, mutta paljaaksi hakattu ikimetsä ei pääse hiilensidonnassa ikimetsä tasolle kuin vasta vuosikymmenten päästä. Ja metsän virkistysarvoissa ja luonnon monimuotoisuuden vaalinnassa ei silloinkaan. Valitettavasti.
Masse-setä, FA, ei suomimetsiä Kiinaan vessapaperiksi, kiitos
2 tykkäystä
Olen täysin samaa mieltä. viisaita sanoja, suomalainen yksityismetsänomistaminen on erittäin vastuullista.
Kasvussa oleva metsä sitoo hiiltä eikä paikallaan makaava kasvunsa lopettanut ikikuusikko. jos metsiä ei hakattaisi lisääntyisivät myös tuhot kuten hyönteistuhot ja metsäpalot. Nykyisellä metsänhoidolla saatu kasvua lisättyä ja valjastettua metsät hyötykäyttöön meille metsäsijoittajille, Jatketaan ehdottomasti samaan malliin!!
3 tykkäystä
Tuohon hiilen vapautumiseen vielä sen verran että, käsittääkseni on niin että jos metsää kaadetaan ja prosessoidaan eri puutavarajeiksi, niin sahatukeista jotka sahataan ja tehdään rakennukseen tarvittavia lautoja,lankkuja yms missä tavallaan itse puu säilyy sellaisena kuin se on kasvanutkin, hiili säilyy rakennuksissa satoja? vuosia. Kuitenkin ei vapaudu kuten sellun valmistuksessa. Vaikka sellun valmistuksessa käsittääkseni hiili vapautuu se ei mielestäni ole haitta, sillä koko rungosta ei voi tehdä sahatavaraa.
Maailma kuitenkin tarvitsee esimerkiksi wc-paperia. Pohjoismaista paperin valmistamiseen käytettävää sellua on maapallon kannalta kestävämpää valmistaa kuin muualta maailmasta. Tähän haluaisin erityisesti nostaa sellaisen pointin että suomessa metsät omistaa suurimmalta osin yksityiset metsänomistajat, metsäsijoittajat, joten metsähakkuiden rahallinen hyöty menee tavallisille ihmisille eikä esimerkiksi valtioille. Suomessa unohdetaan mielestäni liian usein että Metsä yksityisellä omistajalla on OMAISUUS kuten asunnot ja osakkeet jolloin ulkopuolisilla ei tule eikä tulisi olla valtaa vaikuttaa mitä haluat omaisuudellasi tehdä.
1 tykkäys
Omistan itse metsää sekä osakkeita. Ajattelen niin että metsiä harventamalla ja käsittelemällä saisin ikäänkuin osinkoa matkanvarrella ja nämä ajallaan tekemällä parannan tuottoa sekä metsäni kasvussa että saan puunmyyntituloja joilla vivutan osakkeita. Metsänomistamista en suosittele ellei ole kokemusta mistään läheltäkään metsää liippaavaa, sillä tietyillä maapohjilla, eri hakkuuvalinnoilla ja hakkuun toteutumisen ymmärryksellä voi osaava tehdä todellakin sitä kuuluisaa ylituottoa, mutta maalaisjärjenmenettänyt jatkuvankasvatuksen puolestapuhuja tehdä myös pitkässäjuoksussa alituottoa/vahinkoa omalle omaisuudelleen.
1 tykkäys
Ei nyt ihan pidä paikkaansa! Kyllä 40-50m korkea ikimetsä uudistuu koko ajan (neulasten uusiutuminen, lehtipuihin uudet lehdet joka kevät) ja sitoo fotosynteesin kautta ilmasta hiiltä ABSOLUUTTISENA määränä per aikayksikkö selvästi enemmän kuin samalle alalle istutettu 30cm korkuinen hento taimikko. Pienillä taimilla hiilen sitomisen kasvuvauhti on tietenkin nopeampi kuin valtavan kokoisilla isoveljillään, mutta kestää tuon 40-50 vuotta ennen kuin taimikko pääsee samalle tasolle ikimetsän kanssa. Valitettavasti. Silloin on jo mm. Masse-setä ja moni muukin foorumilainen tekemässä sijoituksensa arkusta käsin.
Setä hyvin ymmärtää, että metsänomistaja haluaa metsästään tuottoa, mutta riistokapitalismi avohakkuineen ei vain ole nykypäivää. Setä ennustaa, että vielä tulee päivä, jolloin ilmastonmuutos on niin vakava, että metsien hakkuita joudutaan rajoittamaan merkittävästi. Eli sallitaan vain sellainen pienehkö hakkuutaso, jolla metsäalan hiilensidontakyky ei romahda 40-50v. ajaksi. Setä ei näe tätäkään päivää, mutta silloin toivottavasti jokainen suomalainen (ml. metsänomistajat) on niin hyvin toimeen tuleva, että metsä ei ole kenellekään “sijoitus” vaan paremminkin ihmisten hengissä pysymisen elinehto.
Eräs Masse-sedän hyvä ystävä, metsäinsinööri, joka ymmärtää luonnonmukaisen metsänhoidon idean, on lausunut: “metsä pärjää aina ilman ihmistä, jos sille vain annetaan mahdollisuus”.
Masse-setä, FA, tuohon on vaikea mitään lisätä tai poisottaa
6 tykkäystä
Jatkuva kasvatus, isojen tukkipuiden poimintahakkuut (ennen kuin puut kaatuvat vanhuuttaan) ja tukit hirsitaloihin sadoiksi vuosiksi taitaisi olla aika hyvä tapa vangita hiilidioksidia ilmakehästä.
3 tykkäystä
Jatkuva kasvatus ei onnistu tarpeeksi hyvin eikä tule koskaan onnistumaankaan muutakuin todella harvoilla metsätyypeillä. Jatkuvalla kasvatuksella pilataan tuleva metsänkasvu siitä yksinkertaisesta syystä kuin korjuuvariot. Isoja tukkipuita ei käytännössä voida “Poimia” metsästä vahingoittamatta kasvatukseen jäävää puustoa.
2 tykkäystä
Joo, siinä on haasteensa. Mutta tuo voisi olla myös Ponsselle mahdollisuus. Kehitetään oikea tukkipuiden poimija
Koneyritysten puunkorjuukoneet on hankittu nykyiseen hakkuutapaan sopiviksi. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen vaatii konekannan sopeuttamista uudenlaiseen käyttöön. Käytännössä tarvitaan nykyistä järeämpiä hakkuukoneita, koska jatkuvan kasvatuksen metsissä hakataan isoja puita pienempien päältä.
Aku-Ankassa tuokin jo osattiin aikoinaan: Nätti-Jussi
2 tykkäystä
Olen asiasta kanssasi todellapaljon erimieltä mutta hyvä niin, saadaanpa keskustelua.
On todellakin niin että jos ajattelemme yhtä aluetta joka olisi huojuvia honkia täynnä ja se hakattaisi niin olet oikeassa että 30 senttinen taimikko sitoo vähemmän hiiltä kuin kuvailemasi ikimetsikkö, sidontahan romahtaa alkuvuosina. Asiaa tulisi ajatella isossa mittakaavassa eikävain jonkun yhden lohkon perusteella eli esimerkiksi koko suomen tasolla jolloin huomataan että on olemassa todella paljon eri ikäistä metsää ja näin ollen kasvava puusto korvaa äskettäin aukoksi hakatun puuston hiilensidontakyvyn ja kierto metsässä säilyy samalla tavoin kuin ihmiset saavat lapsia jotka hoitavat vanhempiansa ennen kuolemaa. Vanhaa ikimetsää paremmin hiiltä sitoo parhaassa kasvuiässä oleva kasvatusmetsä eli noin 10-30 metrin pituinen metsikkö sillä Puu kasvaa yhteyttämällä auringonvalon avulla vettä ja ilmakehän hiilidioksidia. Kun tämä kasvu loppuu eli kuvailemassasi tilanteessa, puu ei sido hiilidioksidia todellakaan yhtä tehokkaasti kuin kasvaessaan. Ideaali tilanne hiilensidonnalle olisi että kaikki harvennukset tehtäisi ajallaan ja kun puuston kasvu saavuttaisi rajansa eli lopettaisi kasvunsa se hakattaisiin aukoksi ja kierto alkaa alusta. Tämä kierto tapahtuu paljon hitaampana jos metsille ei tehtäisi mitään ja "uudistus " tapahtuisi jossain vaiheessa laajojen metsäpalojen kautta joka on taas kyseenalainen keino ilmastoa ajatellen. lyhyesti sanottuna hakkuilla pidetään kokonaisuudessaan metsäpinta-ala kokoajan mahdollisimman hiiltä sitovana optimi asennossa.
PS. Metsät ei suomessa kasva 40-50 metrisiksi
1 tykkäys
Olet varmaan metsässä töissä itsekkin kun ymmärrät että tarvitsisimme nykyistä järeämpiä koneita poiminnan onnistumisen kannalta. Ongelma on se tosiaan että järeyden myötä tulee painoa ja kokoa mikätaas on huono homma jäljelle kasvatukseen jäävälle puustolle särkien pohjaa ja tulisi leveämpiä ajouria. Sirommilla koneilla ei taas onnistu isojen puiden poiminta. Tässä on sellainen ongelma jonka en usko ratkeavan. Jatkuvan kasvatuksen hakkuilla puunmyyntitulotkin ovat pienempiä kuin avohakkuilla joten ei tämä metsäomistajia toivottavasti tule kinnostamaan ja hyvä niin. Niin kauankuin tukkipuita ei helikopterilla poimita niin jatkuvakasvatus ei toimi avohakkuuta paremmin missään metsissä.
2 tykkäystä
Koitin hiljattain eräässä kahvipöytäkeskustelussa puhua metsien ja pusikoiden harventamisesta ja näiden puuvarantojen käytöstä, koska olen huomannut, että joka puolella Suomea on hoitamattomia pusikoita jotka ei tuota kellekkään mitään, eivät edes niele hiiltä kun syövät toinen toistensa elintilan pois. Samalla saataisiin avohakkuita vähemmäksi.
Sattui olemaan muut paremmin perillä asioista ja totesivat että ”energiapuun korjuu ei ole rahallisesti kannattavaa”. Siinä varsin yksinkertainen syy, markkinat ohjaa. Maksaisko yhteiskunta kaikesta puutuotteista (talonrakentaminen, Wc-paperi, pahvi ja kartonkipakkaukset) tuplahinnan sen takia, että puu on harvennushakattu aukkohakkuun sijasta. Ehkä ei.
Suomalainen säästäjä ostaa kaupasta Brasilialaisen naudanlihan koska se on hieman halvempi. Ensin on kaadettu sademetsä että saadaan soijankasvatukseen peltoa ja sitten rahdataan liha toiselle puolelle maapalloa.
Valitettavasti markkinat ratkaisee nämä ympäristöasiat.
1 tykkäys
Aika vähä on tällä palstalla ollut puhetta itse Ponssesta ja sen liiketoiminnoista. Onko liian tylsä yhtiö? Itselläni kova luotto yrityksen tulevaisuuteen ja mielellään kuulisin hyviä argumentteja puolesta ja vastaan. Näistä ympäristöasioista jos ollaankin erimielisiä niin kohtuu varmaa on, että niin kauan kuin on maapallolla elämää, niin metsää kaadetaan. Uskooko muut, että Ponsse on siinä mukana ja mitä Ponssen omistajille siitä jää?
3 tykkäystä