Tälle oli kyllä pakko hymyillä ääneen
8 tykkäystä
Itse asiassa bitcoinin riskisyys alkaa olla melko kohtuullisella tasolla, koska regulaationäkymät ovat enemmänkin instituutioiden ja ison rahan sisääntuloa helpottavia kuin sitä vaikeuttavia. Tuottopotentiaali on edelleen erittäin hyvä. Itse sanoisin, että tuotto-riski-suhde on edelleen merkittävästi parempi kuin missä tahansa yleisindeksissä.
Isoa rahaa kiinnostaa salkunrakentaminen, ja siinä palapelissä bitcoinin kysyntä tullee jatkumaan vahvana - ellei aidon bitcoinin niin sitten futuurien muodossa. Sharpen ratio on 4 vuoden pitoajalla ollut 2,5 molemmin puolin - se jo kertonee kaiken olennaisen. Uutena omaisuusluokkana ja rajallisen inflaation omaisuuseränä bitcoin löytänee paikkansa yhä useammasta salkusta kun esimerkiksi bondit menettävät rooliaan salkun tasapainottajana. Toki maltillinen allokaatio on rationaalisinta.
3 tykkäystä
Jos Bitcoin pyrkii korvaamaan fiat-valuuttamme, niin sen valtava volatiliteetti on sen heikkous. Emme voi ottaa käyttöön sellaista valuuttaa, joka on iltaan mennessä heilahtanut 10% suuntaan tai toiseen. Lyhyellä aikavälillä daily charttien puolesta taas vaikuttaa siltä, että Bitcoin voi hyvinkin breikata alaspäin ihan pian.
Ajatuksia pörssien suunnasta, ettei mene ihan offtopiciksi. Ihmiset ovat olleet säästäväisempiä kuin pitkään aikaan. Voiko olla, että nämä säästöt lähtevät takaisin kiertoon hyvin pian sen jälkeen, kun yhteiskuntaa avataan? Jos näin käy, niin inflaatio voi nostaa päätään kovin lyhyellä aikavälillä. Entä jos nämä säästöt ovat sijoituksessa? Jos ihmiset alkavat ottamaan ulos sijoituksesta säästöjä, niin riittääkö yksityisten sijoittajien voima heiluttamaan kursseja? Voiko olla, että syntyy niin sanotusti ketjureaktio:
yhteiskunta avautuu → kulutuksen tarve purkautuu → inflaatio nousee → korot nousee → kurssit reagoi korkojen nousuun laskulla → yksityissijoittajat nostavat säästöjä pois pörssistä ja kurssit laskevat lisää → nostettu raha siirtyy kiertoon ja inflaatio vahvistuu.
Toki korkopolitiikalla saa inflaation aina kuriin ja tämä nyt on vain jonkin näköistä ajatuksen virtaa. Todellisuudessahan monella yksityissijoittajalla palaa näpit ennen pitkää. Haluaisin kuitenkin, että korjaisitte näkemyksiäni. Onko vastaava skenaario mahdollinen?
4 tykkäystä
Ilman merkittävää volatiliteettia mikään likvidi omaisuuserä ei voi kasvaa moninkertaiseksi vuosittain. Bitcoin itsessään on koodinpätkää eikä sillä ole lukittua tulevaisuuden funktiota. Ihmisten laumakäyttäytyminen määrittelee mitä siitä tulee. Jos tulee. Reservivaluuttana käyttö ei ole todennäköisimmästä päästä.
Ja samoin off-topicin välttämiseksi; Inflaatio-korot-keskustelussa taitaapi olla lähivuosina niin, että inflaatio on sekä muna että kana. Kuluttajahintaindeksien ei voida antaa nousta, koska valtioiden velkamäärä on kasvanut aivan liian suureksi korkojen nostamiseen. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö kuluttajahintaindeksit nousisi, ne vaan tullaan pakottamaan alhaisemmiksi kuin mitä ne oikeasti ovat - kunnes velkamassa on saatu inflaatiolla kutistettua riittävästi. Ja jokaisen on hyvä pitää mielessä, että kuluttajahintaindeksit ovat joka tapauksessa jotain ihan muuta kuin todellinen inflaatio.
Edit: ja on-topiccina vielä ajatus, jota yhä useammat makrotalouden asiantuntijat pyörittelevät: pörssien nousua ei välttämättä kannattaisi ajatella monimutkaisesti arvostuskertoimien, alhaisten korkojen, ym. kautta vaan ihan suoraviivaisesti rahainflaationa. Se yksistään korreloi erittäin hyvin pörssien nousun kanssa.
10 tykkäystä
Tätä naista kuunnellaan tulevina vuosina tarkalla korvalla myös pörssimaailmassa, sillä aina kun nainen avaa suunsa on pörssilaskuja ja -nousuja luvassa.
Tässä oiva työkalu kaikille foorumin lukijoille USA:n valtiovarainministerin tulkitsemisen helpottamiseksi.
38 tykkäystä
Admicom antaa hyvää osviittaa tuloskaudelle siitä, mitä voi tapahtua kun korkealle viritetyt sijoittajien odotukset eivät täytykään. Samalla kurssia buffannut ulkomaalainen (Admicomin tapauksessa ruotsalainen) raha saattaa lähteä liikkumaan toiseen suuntaa. Meillähän on monissa kotimaan kasvutapauksissa nähty ulkomaalaisten ostopainetta, mm. Reveniossa ja Qt:ssa mikä on nostanut kursseja. Kysynnän ja tarjonnan lakihan täälläkin vallitsee.
Admicomin tapauksessa yhtiö kasvoi vuonna 2020 +40 %, joista puolet orgaanista kasvua. Admicomin liikevoittomarginaali on yli 40 %.
Keskimääräinen Helsingin pörssin yhtiö ei kasva vuonna 2020 ja liikevoittomarginaali on jees jos ylittää 10 %.
Admicomin pitkän aikavälin kasvuvauhti näyttää tasoittuvan 20 %:iin. Keskimääräinen Helsingin pörssin firma taitaa kasvaa muutamia prosentteja pitkässä juoksussa osin pienen inflaation avittamana. 
Näistä superominaisuusiksista huolimatta osaketta on piiskattu nyt 25 % alas huipuista kun kasvunäkymät “väsyvät”.
Terve muistutus siitä, että täydellinenkään suoritus ei välttämättä enää riitä. Ja Admicomilla on sentään vahvat fundamentit ja kyky sementoitua omille niche-kohdealoilleen mikä takaa kassavirtojen pitkäikäisyyttä tavalla, mitä monen muun korkealle arvostetun sektorin ominaisuudet eivät tee…
59 tykkäystä
Johtuen lyhyestä sijoittelijahistoriastani (aloitin kesällä 2009 sattumalta sijoittamisen) olen lukenut paljon markkinan historiasta, aiemmista sykleistä, vanhojen kettujen päiväkirjoja ja muita lähteitä kompensoidakseni kokemuksen puutetta (muiden virheistä voi oppia ilman että oma lompakko palaa etulinjan tulessa).
Mietin eilen, että nyt ympärillä tapahtuu juuri niitä asioita, mistä olen aiemmin lukenut vain kirjoista: kokonaiset sektorit nousee hypen vallassa, media rummuttaa sijoittamista kaikkialta, päiväkauppiaita tupsahtelee kuin sieniä sateella, arvostuskertoimet repeytyy irti fundameneista, tulosennusteet kirivät kurssien perässä, sijoittajat ostavat kaikkea kuumaa ja omistamisesta kilpaillaan verisesti jne. Tottakai jokainen päivä on uusi, mutta markkinalla on tapa toistaa näitä samoja elementtejä syklistä toiseen.
Viimeisen reilu kymmenen vuoden aikana on aiemminkin ollut nostetta hyvien nousujaksojen jälkeen (esim. 2018 alku, 2020 alku), mutta ei tässä mittakaavassa. Aiemmat hypet ja kuplat (kuten kannabis, uusiutuva energia 2010-luvun alussa jne.) rajoittuivat yksittäisille sektoreille eikä levinneet kuin kulovalkea muualle. Media ei tarttunut niihin kauheasti myöskään, koska kokonaisuutena pörssi ei ollut niin kiinnostava. Mainittakoon, että huolimatta samanlaisesta (lähes tismalleen itseasiassa) +60 % noususta maaliskuun pohjista 2009, ei silloin syntynyt hypeä vaan sijoittajat olivat palstoilla hyvin karhumaisia. Jatkuva romahduksen pelko kesti vuosia, eikä eurokriisi (-30 % romahdus) 2011 helpottanut sentimenttiä. Kaikkialla aistittava varovaisuus on viimeisen parin vuoden aikana hävinnyt täysin. Tämä on oma subjektiivinen havaintoni ja tulkinta, mutta näin jälkikäteen tuntuu että kuten sanotaan kenraalien varautuvan aina edellisten sotien temppujen toistamiseen, niin myös sijoittajat asemoituivat nousuun 2009–2016(?) kuin aiempien karhumarkkinoiden jatkumona (olivathan he eläneet 2000–2013 karhumarkkinassa, jos sen päätös lasketaan SP500:sen uuteen ATH:n 2013).
Havainnekuva sijoittajien yleisestä strategiasta 2010–2016:
Kuten tässä yllä tokaistiinkin, monet patsastelevat tämän hetken meininkiä pörssissä mutta harvempi tuntuu äänestävän jaloillaan eli myy osakkeitaan. Myyminen on paljon vaikeampaa kuin ostaminen: olen nähnyt tutkimuksiakin, että sijoittajat panostavat paljon enemmän ostamisvaiheen tutkimukseen kuin myymisen kannattavuuden fundeeramiseen vaikka jos miettii tarkemmin, niin oikein ajoitettu myyntihän on kaiken a ja o.
On vaikea sanoa, kannattaako nyt panikoitua ja lähteä keventelemään, etenkin kun pörssi on heterogeeninen ja kaiken hypen huomion sivussa on paljon edelleen edullisia osakkeita. Mutta mitä sijoittaja voi tehdä on pitää jäitä hatussa, vältellä miinoja ja hullutusta itse. Jos ei tiedä mitä tehdä, ei ole välttämättä pakko tehdä mitään ellei oma salkku kiehu tässä nousussa mukana.
73 tykkäystä
Nykyään se maila käännetään toisin päin, eli lapa jäähän vaan.
2 tykkäystä
Buffetilla on asiaa.
4 tykkäystä
Tai siis artikkeli on klikkiotsikointia koska halaistua sanaa ei lainata Buffetilta artikkelissa. Lähinnä spekuloidaan Buffetin varautuvat romahdukseen koska myi pankkiosakkeitaan ja lentoyhtiöt pois. Että silleen.
25 tykkäystä
Jos hakee syytä kryptojen pieneen lässähdykseen niin tämä tuskin ainakaan auttaa:
3 tykkäystä
Verneri, mielestäni tätä voi lähestyä toisellakin tapaa. Pitkäaikaisen sijoittajan tulisi mieluummin iloita laskevia kursseja yrityksissä joiden fundamentit kehittyy samalla hyvin. Tällöin pörssi tarjoaa mahdollisuuksia ostaa halvemmalla, kukapa ei alennusmyynneistä pitäisi. Yhtä tärkeää kuin hajauttaminen on ajallinen hajauttaminen. Toki jos menee koko panoksella sisään yritykseen ATH tasoilta ja kireillä kertoimilla eikä tarkoituksena ole lisäillä niin riskitaso on korkea. Mutta jos ajatuksena on sijoittaa yritykseen myös ajallisesti hajauttaen niin laskut ovat suorastaan ilon ja onnen aikoja. Tähän perään disclaimer että en ota kantaa nyt case Admicomiin ja onko se alennuksessa vaan yleisesti. Laskevat kurssit voivat myös olla pitkäjänteisen sijoittajan oikein hyvä ystävä, suorastaan toivon moneen omaan sijoitukseeni “alennusmyyntiä” 
8 tykkäystä
Eikun klassinen esimerkki harhaanjohtavasta graafista, joista tilastotieteen peruskurssin opettaja varoitti. Ensisilmäyksellä näyttää että käyrä on kymmenkertaistunut. Kun tarkemmin katsoo niin y-akseli alkaa n. 65 kohdalta eikä nollasta joten ei käyrä olekaan “kuin” nelinkertaistunut. Valtaosalle käyrän nopeasti nähneistä jäänee kuitenkin mielikuva nopeasta kymmenkertaistumisesta.
11 tykkäystä
Eikö se ole ollut jo kauan tiedossa, että sitä rikolliset käyttää. Ihme kun ei ole aiemmin puututtu.
1 tykkäys
Ei markkinaa kiinnosta jos joku sitä väärinkäyttää rikolliseen touhuun, mutta jos keskuspankki alkaa päästelemään ääniä että tätä pitäisi jotenkin saada suitsittua (=lisää regulaatiota) niin yllättäen se tuo epävarmuutta…
Hauskasti kryptoja mainostetaan sillä ettei maksuja voi mitenkään seurata. Itseasiassa kaikki maksut ovat kaikkien nähtävillä, koko lohkoketjun idea. Ongelma on vain selvittää kuka oikeasti omistaa bitcoin-walletin X.
Tietenkin jos mukaan heitetään vähän regulaatiota että Bitcoin- sun muut cryptowalletit pitää yhtäkkiä rekisteröidä koska rahanpesun torjunta, koko systeemi onkin sen jälkeen jokaisen isoveli valvoo-hallinnon märkä uni… se joka tietää kuka omistaa minkäkin walletin näkee aivan kaiken mitä tapahtuu.
3 tykkäystä
Iltapäivää! EKP:n korkopäätös on täällä, ja odotetusti ei muutoksia rahapolitiikkaan. Tiedotteen suurin muutos lienee viesti siitä, ettei PEPP-ostoihin varattua summaa tarvitse käyttää kokonaisuudessaan.
25 tykkäystä
Ei siis uutta Frankfurtin auringon alla. Keskuspankki halunnee seurata pandemian etenemistä ainakin maaliskuulle, jolloin sillä on käytössään uudet ennusteet. Nythän Saksa päätti pidentää tiukkoja rajoitustoimia helmikuun puoleenväliin ja Ranskakin ilmoitti samansuuntaisista toimista, joten ainakin palvelualojen säästöliekki jatkuu. Laskin aikaisemmin tänään, että jos jäljellä olevat PEPP-varat käytettäisiin tänä vuonna (käytetty 757 mrd.) ja arvopaperiostoja jatkettaisiin samalla tahdilla kuin nyt, keskuspankin tase kasvaisi reilulla 1340 miljardilla eli n. 20 prosentilla vuodenvaihteen tasoista.
21 tykkäystä
Tässä vielä Bloombergin kyselystä poimittuja odotuksia sille, käytetäänkö PEPP-kuori osin vai kokonaan. Enemmistö vastaajista odottaa, että elvytysraha laitetaan liikkeelle kokonaisuudessaan.
9 tykkäystä
Lehdistötilaisuudessa Lagarde painottaa talouden lyhyen aikavälin riskejä, mutta muutokset talousympäristössä ovat linjassa keskuspankin joulukuun ennusteiden kanssa. Kirjoitin tässä välissä pikamakrokommentin päätöksestä, lehdistötilaisuus jatkuu edelleen.
21 tykkäystä