Mikko on fundamentaalisijoittaja enkä laske häntä kyllä treidaajaksi siinä mielessä, kuin itse sen näen. Toki tekee lyhyttäkin kauppaa, mutta se pohjautuu markkina-analyysiin. Joten ei vaadi tietenkään TA:n osaamista - varmasti olisi hyötyä kyllä hänellekin.
Sehän se enemmänkin on normi-treidaajan kannalta ongelma, että osto/myyntipäätöksiä tehdään lähinnä fiilispohjalta, kuin tiedon perusteella.
7 tykkäystä
Menee kyllä offtopikiksi mutta hauska yksityiskohta että Mikko Mäkisen nikki Sijoitustiedossa on Daytrader eli ainakin hän on itsensä mielestä päivätreidaaja. Näkemyseroja saa olla että ei siinä mitään. Mutta ei asiasta enempää.
5 tykkäystä
Mäkinen on hyvä treidaamaan uutisia ja hyödyntämään fomoa ja osaa hypätä kyydistä pois. Teki ainakin joskus paljon päiväkauppaa. Nimimerkki mäyräkoira sharevillessä
7 tykkäystä
Stocks have wobbled in recent days after a strong start to the year fueled by hopes of a vaccine-induced economic recovery that could be aided by further fiscal stimulus under the incoming administration.
Though many investors expect the rally to continue, they say stocks are likely to remain bumpy in the com-ing weeks amid signs that high coronavirus case rates are hurting economic activity.
Investors this week will parse quarterly earnings from dozens of big compa-nies, including J.B. Hunt Transport Services, United-Health Group and Intel, for guidance about the outlook for profits and revenue over the course of 2021.
Monetary policy decisions by the European Central Bank and Bank of Japan are also on tap, as well as surveys that will give an indication of business activity at the start of the year and President-elect Joe Biden’s inauguration.
Koroista ja valuaatioista kun on paljon puhuttu niin törmäsin niitä sivuaviin Wikipedia-artikkeleihin:
- Malli joka ehdottaa korrelaatiota riskittömien korkojen ja pörssin hintojen välillä
- Tieteellisen tutkimuksen mukaan korrelaatio on melko heikko pitkinä ajanjaksoina
- Korrelaatio vaikuttaa hajoavan täysin niinä aikoina kun korkotasoa manipuloidaan eli esimerkiksi silloin kun keskuspankki tekee arvopaperiostoja
Osittain tämän pohjalta kehitetty parempi malli joka vertailee valuaatiota (E/P) yrityslainojen ja -verojen tasoon:
- Tämä malli vaikuttaa toimivan paremmin, mutta siitä huolimatta on pitkiä ajanjaksoja jolloin malli on väärässä
SP500 graafeja
T yrityksien veroaste
R yrityslainojen korko
E tulos
P hinta
Omia pohdintoja miksi kaksi markkinaa (velka- ja osake-) eivät välttämättä aina kohtaa
Human factor / irrationaalisuus
- Markkinoiden “momentum” voi kulkea eri suuntaan eri aikaan. Eli eri markkinat ovat välillä irrationaalisesti muodissa ja välillä eivät aiheuttaen arvostuseroja.
- Eri markkinoilla toimii eri instanssit joiden preferenssit ovat erilaisia.
Markkinoiden fundamentit ja ominaisuudet:
- Yrityslainat hinnoitellaan kenties lyhyemmällä perspektiivilla kuin osakkeet, koska osaketta voit omistaa ikuisesti, mutta laina erääntyy yleensä viimeistään kymmenessä (?) vuodessa. Tällöin lähitulevaisuuden heikot odotukset iskevät paljon vahvemmin lainamarkkinaan, mutta osakemarkkinassa pystytään ehkä katsomaan paremmin kriisin yli kun yhdellä vuodella ei ole niin suurta merkitystä osakkeen kaikissa kassavirroissa tästä iäisyyteen.
- Yrityslainamarkkina ei ole täydellinen substituutio osakemarkkinoille vaan markkinat ovat fundamentaalisesti erilaisia.
- Voiko saman yhtiön riski voi olla erilainen osakemarkkinoilla ja lainamarkkinoilla?
- Tehokkailla markkinoilla tämä kuulostaa epäloogiselta. Miksi lainaisit rahaa yhtiölle jos saat paremman tuoton osakkeenomistajana? Tämän määrittely ei tietysti aina ole kovin helppoa.
- Voiko saman yhtiön paino olla erilainen eri markkinoilla.
- Kyllä. Osakemarkkinalla lähes arvoton yhtiö voi olla suhteettoman suuri toimija (lainanottaja) lainamarkkinalla.
- Voiko saman yhtiön riski voi olla erilainen osakemarkkinoilla ja lainamarkkinoilla?
- Voisiko (esim keskuspankkielvytyksessä) olla kuitenkin vielä jokin vaikutusmekanismi jonka malli unohtaa.
- Jos empiirisesti ollaan havaittu, että keskuspankkielvytys rikkoo sinänsä loogisesti eheän FED-mallin niin voisihan se vaikuttaa samalla tavalla tähänkin.
7 tykkäystä
6 tykkäystä
Kaikki tuntuvat odottavan pörssikuplan puhkeamista. Voisiko se olla merkki siitä, että systeemit kehittyykin päinvastaiseen suuntaan? 
31 tykkäystä
Hyvähän se on pysyä pörssin pulssilla, ja erinäiset arvostustasot toimivat oivina kuumemittareina. Luin tuon JPM:n paketin ja olihan se hyvä setti, Verneri nostikin eilen näitä myös videollaan.
Pörssille on tyypillistä ylilyönnit ja arvaamattomuus. Joku mitä konsensus uskoo voi toteutua tai jäädä toteutumatta.
Se joka isossa kuvassa pystyy makroa lukemalla tekemään ylituottoa saa minulta kyllä ison hatunnoston, liekkö montaa löytyy. Pörssien suuntaan vaikuttaa niin loputtomasti asioita.
“Alhaalta ylös päin” kun katselee omistuksiaan sekä harkinnan alla olevia sijoituksia niin hyvä tulee, jos vielä onnistuu hieman markkinaa siihen aistimaan vielä kylkeen niin se on ehkä ennemmin sellainen kirsikka kakun päälle.
Itsellä nykyinen arvostustaso saa hieman varuilleen, mutta en säätele osakepainoa minkään tuollaisen takia. Käteistä kertyy jos ei houkuttelevaa ostettavaa löydy. Joka kerta kun koitan pohtia mahdollisia skenaarioita, johtopäätelmänä on sitten kuitenkin loppujen lopuksi tämä sama mihin jo J.P. Morgan aikanaan tuli:
27 tykkäystä
Tätä itsekkin pohtinut. Pohtinut toisaalta myös sitä, odotetaanko kuplan puhkeamista ainoastaan tämän “sijoitus skenen” ns oman kuplan sisällä. Mitä todellinen konsensus odottaa? Helposti pitää yleisenä näkemyksenä sitä, mitä omassa lähipiirissä pidetään yleisenä näkemyksensä. Todellisuudessa valtaosa voi olla täysin erimieltä asiasta.
14 tykkäystä
Hienoa
28 tykkäystä
Kyllä tässä kuplaa on väistämättä rakentunut omaisuusarvoihin.
Jos esim korkotaso on laskenut 4->2, on PE-lukuvaatimuus laskenut 25:een ja nyt kun korkotaso on laskenut 2->miinukselle, on arvostus vastaavasti kohonnut 50 ja yli jos yhtiö on kyennyt yhtään kasvamaan.
Tai sitten asuntosijoituspuolella, kun korot olivat neljässä, puhuttiin että 6% pitäisi olla tuoton, sitten kun mentiin 2% niin tuottovaatimus kaupungeissa oli noin 4% ja nyt nollakoroilla helsingin alueella, ei edes pelkästään ydinkeskustassa tuotto on jo pudonnut reiluun 2:een prosenttiin.
Nyt, jos korot nousevat vaikka kahteen prosenttiin aluksi, niin asuntojen kohdalla voidaan todeta etteivät tuotot vuokrien nousuna jousta vaan pikemminkin matelevat samalla tasolla tai nousevat vähän, jolloin laskennallisesti asunto onkin enää puolen arvoinen. Vähän kärjistäen, mutta tuossa kuitenkin se idea.
No, karkasi vähän pörssien suunnasta, ja siihen sanoisin että se 1900 miljardia US elvytystä varmaankin menee läpi, mutta se on jo kursseissa. Nyt jos muistutellaan inflaatioriskeistä löysän rahan myötä, niin kurssit ovat mielestäni pikemminkin laskupaineessa.
4 tykkäystä
Kovin kovasti fund managerit ottavat riskiä historiaan peilaten. Kontrasti koronapohjilta, ja liike kohti riskin ottamista, on ollut huikean suuri.
Riski lienee tarkoittaa kuinka paljon omaisuus voi nousta? Ainakin välillä tuntuu joidenkin näin ajattelevan, ja luultavasti sitä tarkoittamatta 
10 tykkäystä
Eikös IT-kuplan aikaankin puhuttu kuplan puhkeamisen mahdollisuudesta, ainakin osa porukasta tiedosti kuplan silloinkin. Ei ehkä siinä laajuudessa mitä se oli, mutta kuitenkin.
Ja sama juttu nyt, eli asiaan perehtyneet tiedostaa sen.
7 tykkäystä
Harvoin kuplat ovat “näkymättömiä”, vaan kyllä se kupliintuminen on ison joukon tiedossa. Se on vain kuitenkin, niin että kupla tarjoaa mahdollisuuden tehdä muutamassa kuukaudessa vuosien tuotot. Jos siis vain osaa hypätä oikeaan aikaan pois. Monet ammattilaiset hyppäsivät it-kuplan aikana aivan liian aikasin ulos bileistä ja missasivat ne kaikista suurimmat tuotot. Kuplan paisuu loppua kohden aina nopeammin ja nopeammin.
Yksi erittäin merkittävä syy myöskin isoihin kupliin on se, että sijoittajat tietävät sen olevan kupla. Ja kun ahneita olemme, niin hyppäämme mukaan kuplaan, koska tiedämme siinä piilevän mahdollisuuden huipputuotoille.
24 tykkäystä
Kyllä kuplan puhkeamisen mahdollisuudesta vuonna 1999 puhuttiin. Kuplan nousussa syntyi tuhansia tappiollisia firmoja, joille ennustettiin voitollista tulosta muutaman vuoden päähän. Kasvu oli kovaa. Internet oli kuuma “uusi” teknologia ja jos firma teki jotain siihen liittyvää, niin siihen sai rahoitusta (IPO, lainaa, yms.). Tilannetta pahensi Y2K, johon varauduttiin mm. löysällä rahapolitiikalla. Kun vuosi 2000 koitti ja mitään yykaakoo-ongelmaa ei tullutkaan, FED kiristi rahapolitiikkaa ja puhkaisi kuplan.
Samoja merkkejä on ilmassa nytkin joillakin sektoreilla. Nyt ei ole Y2K vaan Covid-19, taas yksi syy jonka vuoksi rahapolitiikka pitää olla löysää. Pahoin pelkään, että kun USA:ssa kansa on saatu rokotettua, FED nykyisistä puheistaan huolimatta kiristää rahapolitiikkaa liian nopeasti ja kuplat poksahtelevat. Toivottavasti olen väärässä.
Seuraan rokotusten edistymistä. More Than 12.7 Billion Shots Given: Covid-19 Vaccine Tracker. Nyt on 4,5% jenkeistä rokotettu ja joka päivä annetaan 2,27 miljoonaa rokotetta. Kun rokotteita pitää antaa kaksi annosta, on tällä vauhdilla 75% jenkeistä rokotettu 10.8.2021 ja voidaan ehkä huokaista inhimillisesti. Oletettavasti rokotustahti tästä vielä kiihtyy. Kristallipallossani on poksahtaneita kuplia syksyllä 2021.
49 tykkäystä
Hyvä teksti! Haluaisin vielä sen verran tarkentaa tuota kuplan puhkemisesta vaikka et sitä sen tarkemmin avannutkaan. Tuo teknokuplahan ei poksahtanut mitenkään “poks”, että jokainen sen näki. Kuplan puhkeaminen ja huiput tajuttiin vasta kuukausien viiveellä. Näin voi hyvin käydä nytkin.
14 tykkäystä
Inflaatio Saksassa joulukuussa -0,7%. Inflaation kiihtymistä veikkaillaan mutta deflaatio näyttää kiihtyvän.
8 tykkäystä
Kyllä teknologiaosakkeiden hurjasta arvostuksesta puhuttiin silloin aika paljon, se nähtiin humoristisena kun ihmiset jonottivat kadulla osakkeita. Samaan aikaan monet ”savupiipputeollisuuden” osakkeet olivat hyvin maltillisesti arvostettuja ja niitä pidettiin auringonlaskun aloina. Metsäteollisuudella oli suhdannehuippu samaan aikaan.
10 tykkäystä
Erona teknokuplaan on, että informaatiota ei ollut vielä vastaavaalla tavalla saatavissa ja pörssin suuntaa eivät määrittäneet yksinomaan algoritmit. Korjausliikkeet mitä viimeisen vuoden aikana on nähty, on olleet poikkeuksetta todella rajuja. Jos markkina alkaa uskoa kuplan puhkeamiseen, mutuilen että vauhti alaspäin on paljon kovempi hype-osakkeissa.
Vivun määrästä teknokuplan aikana minulla ei ole käsitystä, mutta sosiaalisen median ja eri treidaukseen keskittyvien keskusteluhuoneiden perusteella saa kuvan, että myös retail sijoittavat vetävät tällä hetkellä jenkeissä isolla vivulla. Optioita ja warrantteja kauhotaan salkkuun. Löytyisiköhän jonkun Bloomberg terminaalin tai vastaavan kautta dataa välittäjiltä, että kuinka isolla vivulla retail / instikat on tällä hetkellä mukana? @Verneri_Pulkkinen 
13 tykkäystä
