Ei siis uutta Frankfurtin auringon alla. Keskuspankki halunnee seurata pandemian etenemistä ainakin maaliskuulle, jolloin sillä on käytössään uudet ennusteet. Nythän Saksa päätti pidentää tiukkoja rajoitustoimia helmikuun puoleenväliin ja Ranskakin ilmoitti samansuuntaisista toimista, joten ainakin palvelualojen säästöliekki jatkuu. Laskin aikaisemmin tänään, että jos jäljellä olevat PEPP-varat käytettäisiin tänä vuonna (käytetty 757 mrd.) ja arvopaperiostoja jatkettaisiin samalla tahdilla kuin nyt, keskuspankin tase kasvaisi reilulla 1340 miljardilla eli n. 20 prosentilla vuodenvaihteen tasoista.
Tässä vielä Bloombergin kyselystä poimittuja odotuksia sille, käytetäänkö PEPP-kuori osin vai kokonaan. Enemmistö vastaajista odottaa, että elvytysraha laitetaan liikkeelle kokonaisuudessaan.
Lehdistötilaisuudessa Lagarde painottaa talouden lyhyen aikavälin riskejä, mutta muutokset talousympäristössä ovat linjassa keskuspankin joulukuun ennusteiden kanssa. Kirjoitin tässä välissä pikamakrokommentin päätöksestä, lehdistötilaisuus jatkuu edelleen.
Lite bättre:
Linkkasin jo Wuhan-virusketjuun Nordea Researchin jutun, jossa epäillään (lisää tutkimustuloksia odotellaan), ettei rokotte tehoaisikaan Etelä-Afrikkalaiseen virusvarianttiin. Jos epäily toteutuu, pörssit varmasti reagoivat.
Tässä linkki itse Nordean kommenttiin
Huom. tutkimusta ei ole vielä vertaisarvioitu.
Niin jutussa todettiin. Silti tuntuu, että ATH-ympäristössä tasapaino saattaa olla herkkä. Toivotaan parasta.
Tämä on kovin suosittu strategia oppineiden keskuudessa, mutta olen aina miettinyt että toimiiko se. Omassa nojatuolissaan pohdiskellen kun on kovin helppo välttää kaikki virheet, mutta tosipaikan tullen tulee huomattua että ei se onnistukaan niin kuin paperitreidausta tehdessä ajatteli. Vaihtoehtoisena strategiana on tehdä paljon virheitä nopeasti ja rajata epäonnistumisen riskit. Sijoittajien suurimmat virheet harvoin johtuvat ymmärryksen puutteesta tai osaamisesta, vaan omasta sijoituspsyykkeestä, jonka kestävyyttä ei kirjoja lukemalla opi
Nyt on jo selvästi aistittavissa osakemanian alkua. YES! Kunnon kuplaa onkin jo pidempään odoteltu, koska kunnon kuplasta seuraa lähes aina massiivinen romahdus. Tästä tarjoutuukin hyviä ostopaikkoja holdarille vuosikausiksi eteenpäin; miltähän tuntuisi ostaa Nestettä salkkuun hinnalla P/E 8 ? Koska tällä kuplalla ei ole vielä nimeä, niin ristin sen tässä nyt työnimenä Ränta på Ränta -kuplaksi (tuttavallisemmin rpr-kupla).
Moni valistunut sijoittaja on jo alkanut myymään osakkeita ja kasaamaan käteisvarantoja romahdusta varten. Mielestäni tämä on kardinaalivirhe! Mieti nyt mitä markkinoille voisi käydä vaikka meillä ei olisikaan orastavaa osakemaniaa! Huomenna Biden voi lyödä päänsä ja kuolla, Italia jättää laskunsa maksamatta tai Venäjä ajautua sisällissotaan. Joka päivä voi tulla joku tapahtuma, mikä aiheuttaa tuollaiden -30% perusromahduksen, joten niiden ajoittaminen on hulluutta. Ellet odota markkinatalouden romahdusta lähiaikoina, niin miksi salkkusi käteispaino olisi tavanomaista korkeampi?
Rpr-kupla ei nimittäin voi kunnolla romahtaa, jos rpr-kuplaa ei ole vielä ehditty puhaltamaan ja emme mielestäni ole vielä tarpeeksi ylhäällä, jotta voisimme tulla kunnolla alas. Nyt kun markkinoilla on paljon uusia sijoittajia jotka eivät ymmärrä miltä tuntuu kun voittava strategia on sell the fucking dip, niin meillä on aidosti hyvät mahdollisuudet päätyä taas vuosikausia kestävään osakemaniaan.
Näitä manioita tapahtuu liian harvoin ja ne ovat liian ainutlaatuisia tilaisuuksia tehdä paljon rahaa, jotta sijoittajalla olisi varaa olla hyödyntämättä niitä. Jos nyt et osaa tai uskalla hyödyntää maniaa niin toista tilaisuutta et välttämättä saa kymmeneen tai kahteenkymmeneen vuoteen ja jää satojen prosenttien tuotot saamatta. Ne voitot pitää tehdä nyt pahan päivän varalle kun on vielä helppoa olla osakenero. Luuletko tekeväsi huipputuottoja sitten kun päädytään vuosikausien karhumarkkinaan ja kurssit eivät liiku ylöspäin vaikka niitä kuinka tuijottaisi?
Aletaan miettiä tätä käteisposition kasvattamista uudestaan sen jälkeen kun ylitetään OMXH 15 000 ja OMXH 20 000
Allekirjoittaneen salkku sinkoutuu hulluutta kohti velkavivun voimalla
Kyllä tässä ainakin itsellä on tullut kevenneltyä. Ei ole ikinä ollut käteispaino näin suuri (10%, tiedän tää on joillekki vähän). Kyllä tässä tulee teknokupla enemmän mieleen ku finanssikriisi, mutta toki sekin on harhaa koska kaikki kuplat on yksilöllisiä. Sentimentti on teknokuplan kans mielestäni hyvinkin samanlainen (muutos jonka takia valuaatio voi olla mitä vaan =ev muuttaa liikenteen / vety muuttaa kaiken / jotkut teknot omistaa tulevaisuudessa kaiken / virtuaalivaluutat korvaa rahan jne). Toki itekkään en teknokuplassa omistanu muuta ku nokiaa saatto olla kyllä yks rivi elektrobittiäki
Tää on vielä hankala aika sillä lailla koska löytyy helpommalla myytävää kuin ostettavaa, mutta ei tiedä kuinka korkealle joku tesla pääsee ennen kuin romahtaa takaisin “oikealle” tasolle (jokainen voi laskea itsellee oikean tason ihan omalla laskukoneella). Näinpä tuo (lyhyeksi)myyminenkin on kohtalaisen hankalaa, koska ainaki turboshorteilla voi tulla jokunen knokki ennen palkkapäivää.
Onkos tästä ilmiöstä puhuttu vielä täällä, eli Kiinan-konttien rajusta hinnannoususta niiden puutteen vuoksi: Shipping costs quadruple to record highs on China-Europe ‘bottleneck’. Samoin esim. rautamalmin hinta näyttäisi nousseen aika reilusti: Iron Ore 62% Fe.
Onhan nuo monessa mielessä positiivisen kuuloisia merkkejä, mutta toisaalta tulee mieleen, että miten esim. Eurooppalainen teollisuus mahtaa tuon kestää. Monet jättifirmat toimii todella pienillä katteilla ilman kunnollista hinnoitteluvoimaa. Ainakin omalla työnantajalla tämä muutos tuntuu selkäytimessä.
Itse en kokonaisuutena osaa muodostaa käsitystä onko tämä hyvä vai huono asia pörssille. Sen kuitenkin tiedostan, että tällaiset asiat voi luoda arvaamattomia seurauksia ja suurta volatiliteettia ainakin sektorien välillä. Tuleeko kenelläkään selviä voittajia mieleen?
Inflaatiotahan on pitkään toivottu, mutta jos se tulee raaka-aineisiin, asumiseen ja ruokaan, niin en tiedä onko se kauhean hyvä juttu ainakaan länsimaissa. Palkkojen ja valtion verotulojen pitäisi nousta, jotta oikeasti toteutuisi se kaikkien toivoma reflaatio.
Konttirahtien hinnannousu on ollut huima, muutamassa kuukaudessa hinnat moninkertaistuivat ja nämä jopa luokkaa $10000 hinnat per kontti on tulleet vastaan kun asiasta kyselin suomalaisilta kauppiailta joilla ollut maahantuontia kiinasta jo vuosia. Näillä edellämainituilla tilauksia on jäänyt jo tekemättä koska moninkertaistuneita rahtihintoja ei pysty upottamaan kuluttajahintoihin kaikissa tuotteissa.
Suoraan kiinalaisen toimijan kautta hoitaen rahdin saa hiukan edullisemmin mutta silti merkittävästi kallistunut hinnat heilläkin.
Konttilaivayhtiöt tuli itsellä mieleen ensimmäisenä ja esim Hapag-Lloydin ja Maerskin osakekursseja kun katsoo niin markkina olettanee ainakin kohtuullisen siivun nousseista hinnoista valuvan näiden kirstuihin ja tämän päätelmän olen tehnyt itsekkin sijoittamalla näihin.
Ensimmäinen täällä näkyvä asia lienee juurikin tuo että määrättyjä tuotteita puuttuu suomalaisten kauppiaiden hyllystä em. syystä, vaikea sanoa kuinka pitkälle ongelma hinnoittelussa ulottuu mutta selvää on että minimissään pitkälle kuluvaa vuotta väkisinkin.
Ongelman ajattelisin tulevan vähittäiskaupassa vastaan ensimmäisenä isokokoisten tuotteiden esim. halpa pesukone, liesi, isot koneet ja laitteet ym. joita mahtuu konttiin rajallinen määrä ja näinollen rahdin hinta per tuote voi nousta myyntikatteen osalta kestämättömäksi ellei myyntihintoja merkittävästi nosteta.
Anteeksi spammaus laitan tämän nyt tännekin kun asia on wuhan ketjusta levinnyt tänne. Tuo on kuitenkin vain koeputkitutkimus. Nordean mies ei varmaan ole lukenut tätä Bloombergin uutista josta voi ainakin toivoa että in real world Astra Zenecan rokote tehoaa. Laitoin tästä hiukan pidemmästi tänne viikko sitten mutta menköön nyt uudestaan jos meni joiltain ohi. Toivotaan että tuon E-Afrikkalaisen virkamiehen lipsautus tosiaan pitää paikkansa. Astra Zenecan rokotetta siis testataan kenttäkokeissa maassa, sen verran selvitin.
South Africa Sees Vaccine Deal Terms Finalized Within a Month
15. tammikuuta 2021 klo 7.00 UTC+2
Preliminary data suggested that existing vaccines will work against the new strain, according to Pillay. A final report on that issue pertaining to the AstraZeneca vaccine is expected to be finalized within the next two weeks, he said.
Despite a turbulent start to 2021, U.S. stocks have largely continued to climb, with all three indexes currently up 1.9% or more year-to-date. The Nasdaq, in particular, has posted a strong performance, gain-ing 5% for the year, while the Russell 2000 index of small-cap Driving some of those gains has been optimism that further economic recovery may be ahead under Presi-dent Biden’s new administra-tion. Mr. Biden has called for a $1.9 trillion Covid-19 relief plan that includes direct payments to house-holds and more money for testing and vaccine distribu-tion.
On Wednesday, the day that Mr. Biden took office, the S&P 500 and the Dow posted their best Inaugura-tion Day performances since 1985, when Ronald Reagan was sworn in for his second term, according to Dow Jones Market Data. stocks has risen 8.4%.
Se on juuri näin: myyminen on todella paljon vaikempaa, kun sitten pitää taas miettiä, mitä rahoille tekee Sijoittaako uudelleen, makuuttaako tilillä vai ostaako jotain tuotteita/palveluita.
Olen itse keventänyt viimeisen kahden kuukauden aikana osakepainoa huomattavasti, mutta en pidä sitä panikoitumisena. Keventäminen ei ole sama kuin panikoituminen.
Osakemarkkinoilla pitää ostaa, holdata ja myydä. Toki jos tarkoitus maksimoida varallisuus kuolinhetkellä, niin sitten ei ehkä kannata myydä. Mutta lopultahan tarkoitus on saada sijoituksille tuottoa, joilla ostetaan palveluita/tuotteita, vai?!
Teknokriisissä poltin vähäisillä rahoillani sormet ja tulin pörssiin muutamia kuukausia ennen kuplan puhkeamista, enkä sen jälkeen ostanut osakkeita vuosiin. Finanssikriisissä salkussa oli taas osakkeita ja jotka tulivat tonttiin, mutta silloin tajusin pohjalla ostaa Nestettä, Sampoa ja monia indeksirahastoja. Nyt koronakriisissä en tehnyt mitään. Mutta nyt neljännen (tulevan) laskumarkkinan kohdalla ajattelin varautua etukäteen ja vähentää osakepainoa - näin sitä kehittyy (ehkä) 20 vuoden aikana
Hurmoksen takaa markkinoille on kivunnut myös pelko, että jos kuitenkin. On tullut epävarmuutta herättäviä uutisia taloudesta, mutta esimerkiksi tänään Olympialaisten peruuntuminen ja sen kaltaiset uutiset tuovat painoa pelolle.
Jokainen hyvä uutinen yhtiöstä ei enää pompautakaan päiväkausien ralleja, vaan ilo lässähtää päivään, jopa vain tunteihin. Tämä voi johtaa isostikin siihen, että yhtiöistä kotiutetaan voitot pois ja tämä ruokkii alamäkeä. Sitten mukaan tulevat shorttarit, lopulta rahastot ja indeksirahastot ja viimeisenä eläkekassat ja sitten onkin latu auki ylöspäin.
Jälkeen päin on sitten helppo kirjoittaa kirjoja, että missä kohtaa viisas raha hiipi pois. Jälkeen päin ei voi olla väärässä.
Eikös japanilaiset kieltäneet tämän perusteettomana “huhuna”
“The Tokyo Games are on. The flame will be lit on July 23, 2021.”
Muutama chartsi aamun hieman myöhästyneeltä videolta. Sanders-läppä taisi hieman ampua ohi yleisöltä, mutta aina ei voi onnistua.
Ensiksi pakko promota edelleen tätä viime vuonna nostettua megakirjoitusta ylösalaisin -markkinasta. Se on, ainakin omasta mielestäni, selitysvoimaisin ajatusmalli siitä miten pörssi toimii tällä hetkellä. Ainakin sen avulla on helpompi järkeistää, miksi pörssejä ei kamalasti vaivaa sulut ja rajoitukset talouksissa koronan taas kiihtyessä.
PDF on satasivuinen, mutta kävin sitä myös videolla läpi aiemmin.
https://osam.com/Commentary/upside-down-markets
Nasdaq on noussut nyt melkein +100 % maaliskuun pohjista. Tässä markkinassa on todellakin jokaisen sijoittajan helppo tuntea itsensä neroksi.
Vipu alkaa maistumaan tuottojen buustaamiseen. Kuten aiemmin täällä nostettu, vipua on absoluuttisesti ennätysmäärä mutta suhteessa pörssin koko arvoon (Yhdysvalloissa) maltillisemmin. Kuitenkin jos katsoo absoluuttista tai prosentuaalista vuosimuutosta, alkaa kulmakarvat hieman nousemaan.
Tuloskausi on lähtenyt jenkeissä vahvasti. Aamuun mennessä 64 SP500:sen yhtiötä on raportoinut tuloksensa ja melkein 90 % ylittänyt odotukset. Ja odotuksia ylitetään voimalla. Silti, kurssireaktiot ovat olleet keskimäärin negatiivisia. Ensi viikolla tulee roppakaupalla lisää tuloskia, jolloin ollaan viisaampia tuloskauden suunnasta.
Kaikilla isoilla toimijoilla on kiinteään hinnoitteluun perustuvat, normaalisti yhdeksi vuodeksi eteenpäin sovitut sopimukset, jotka sisältävät sitovat volyymisitoumukset. Konttioperaattori on velvoitettu järjestämään tietyn minimäärän kontteja ja kapasiteettia aluksista.
Hinnannousu, johon vittaat tarkoittaa SPOT-rahteja, jotka ovat siis lyhyellä tähtäimellä tehtäviä pieniä-keskisuuria tilauksia (esimerkiksi puolikas TEU- 50 TEU:ta).
Kaikilla suurilla suomalaisilla pörssiyhtiöillä on pitkät sopimukset sitoumuksineen. Heihin tämä rahtiennousu ja konttien saatavuuden haastavuus vaikuttaa hyvin vähän, jos lainkaan.
Pienet ja mahdollisesti keskisuuret toimijat, jotka eivät ole varautuneet tilanteeseen ja tilaavat hyvien lyhellä varoitusajalla rahtikapasiteettia, joutuvat nyt maksamaan törkeitä logistiikkakustannuksia, lykkäämään toimituksia, tai keksimään jonkin muun kilpailukykyisen toimitusmuodon.
1 TEU, eli 20 jalan merikontti vetää noin 28 tonnia tavaraa, tuotteen tilavuudesta ja konttityypistä riippuen. Kaikille tuotteille tällä rahtihinnan nousulla ei ole edes juuri merkitystä.
Mun mielestä prosentteja koronapohjasta ei voi mainita enää kun hehkuttaa nousuprosentteja, kukaan ei osannut siihen ajoittaa. Nasdaq100 viimeiset 3kk +11%. Tässä mukana toissapäivän Biden-pressaksi nousu +3%.
Vernerin mainitsema heikko kurssireaktio hyviin tuloksiin näkyy myös Suomessa. Lähipäivien esimerkkinä on kuvaavasti Telia, joka tiedotti lukunsa. Kurssi kipaisi hyvässä, yli 4% nousussa, mikä oli ainakin itselleni kokonaistilanteeseen nähden ennustettavissa ollut reaktio. Pompusta suli samana päivänä iso osa pois ja nyt kahdessa päivässä on sulanut paljon lisää.
Mielestäni ollaan siinä vaiheessa trendiä, että mikään ei enää riitä. Samalla yhä pienempi määrä rahaa pyörii osakkeista toiseen kiihtyvällä tahdilla. Samasta kertoo velan määrän lisääntyminen markkinassa. Vivulla haetaan tuottoa, joka ei ole enää saatavissa millä tahansa lapulla, vaan riskiä pitää ottaa enemmän sekä rahoituksessa, että kohteessa. Velka ei kerro luottamuksesta markkinaan ja aikaan, vaan juuri päinvastoin. Matti Nykänen sanoisi tähän, että se on lähempänä, kuin myöhemmin.