En hirveän tarkkaan nyt seurannut miten muut suoritti, mutta Morgan Stanley veti kyllä aika poskettoman koronavuoden. Nopeasti tsekattuna 16,4% yoy liikevaihdon kasvu ja 21,6% nettotuloksen. Ja Morgan Stanley pankiksi teki kovaa jälkeä jo 2019. Toki Morgan Stanleystä puhuttaessa täytyisi pitää mielessä ettei pulju tee ollenkaan peruspankkiliiketoimintaa. On enemmänkin investointipankin ja varainhoitajan risteytys ja on jännä nähdä kuinka kauan tuota hinnoitellaan pankkina eikä varainhoitajana.
Toki onhan tuota markinnat jo frontannutkin, kun kurssi on kiivennyt 34% vuodentakaisesta, mutta silti valuaatio enemmän pankkia kuin varainhoitajaa. En kyllä tiedä mitä Morgan Stanleyn tulos kertoo pörssin suunnasta. Tuskin mitään joten anteeksi offtopic
En ole pankkispesialisti, mutta kun noiden pankkien PDF:iä plärää niin trading -liikevaihto on noussut monilla mukavasti. Monet firmat järjesti myös rahoitustaan paniikissa uusiksi, bondeja laskettiin paljon liikkeelle, volaa piisasi yms. eli pankeille “unelma”-vuosi tässä mielessä.
Pankit vaikuttaa muuhun talouteen niin paljon, että on ne ainakin hyvä noteerata tässä ketjussa.
Lisäys: tässä esim. GS:n kommentit:
“Investment Banking generated record net revenues of $9.42 billion, driven by record Equity underwriting net revenues and the second highest annual net revenues in Debt underwriting. The firm ranked #1 in worldwide announced and completed mergers and acquisitions, worldwide equity and equity-related offerings and common stock offerings for the year.”
Massiivinen ero finanssikriisiin, mistä pankeille kesti toipua vuosia taseita uudelleenrakentaen Yhdysvalloissa. Nyt ollaan kovassa iskukunnossa ja hyödytty pääomamarkkinan vahvasta aktiviteetista. Pistää muuten kriittisemmäksi kun kuuntelee näiden pankkien asiantuntijoita: pankkien ovat liikevaihdot ovat kytköksissä tähän buumiin mm. osakemarkkinalla (vrt. 90-luvun lopun pankkien ilotulitus teknokuplaan marssiessa).
"Sijoittamisessa voidaan havaita sama ilmiö kuin muodissakin. Erilaiset trendit, kuten esimerkiksi kasvuyhtiöt tai arvoyhtiöt, aaltoilevat ja ikivihreät suosikit ovat harvassa. Jokin sijoitustyyli tai markkina voi olla suosiossa vuosien ajan, kunnes sijoittajien huomio kiinnittyy jälleen seuraavaan muoti-ilmiöön. Trendit tunnistamalla ja hyödyntämällä treidaaja tai sijoittaja voi saavuttaa parempia tuottoja.
Jaksossa käsitellään myös Q4-tuloskautta, joka on Atlantin takana jo kovassa vauhdissa. Isot yhdysvaltalaispankit ovat raportoineet tuloksiaan tällä ja viime viikolla ja myös mm. Netflix, Procter & Gamble ja Intel kuuluvat tämän viikon tulosjulkistajiin. Kokonaisuutena S&P 500 -indeksin yhtiöiden tulosten odotetaan laskevan noin kymmenellä prosentilla, mutta onko talouden elpymistä huomioitu riittävästi tulosennusteissa?
Onko kasvuosakkeiden aika väistyä hetkeksi sijoitusmaailman parrasvaloista ja antaa arvo-osakkeille paikka näyttämöllä? Kannattaako sijoittajan kääntää katsettaan pois Amerikan markkinoilta parempia tuottoja metsästettäessä? Katso Traders’ Club 76 ja opi hyödyntämään trendejä!"
Asian markets rise on fresh optimism after Biden’s inauguration
myönteistä tunnelmaa tänään?
Investors took the results as a sign that streaming companies and other tech businesses remain clear winners as the Covid-19 pandemic continues to spread across the U.S. With millions of Americans spending large chunks of time at home, many have passed the time by stream-ing movies and television shows.
Pörssien suunnasta kertoo jotain tämäkin. Itse pidän bitcoinia riskisenä sijoituksena ja siitä johtuen ajattelen, että parempien tuottojen saamiseksi ollaan nyt valmiita ottamaan yhä suurempia riskejä.
“BlackRock to add bitcoin as eligible investment to two funds”
Huomenta! Väänsin tänään rautalangasta makrokatsaukseen pörssin ja makrotalouden suhteesta, ja se voi kiinnostaa myös tässä ketjussa. Tiivistettynä tekstin punainen lanka: Pörssi ei ole talous pienoiskoossa, mutta vahvassa avioliitossa talouden kanssa arvostuskertoimien ja tuloskasvun kautta.
Iltapäivällä sitten EKP:n korkopäätöstä luvassa klo 14:45, tulen iltapäivällä linjoille kertomaan keskuspankin uusimmat mietteet
Itselleni yksi markkinoiden parhaimmista kuumemittareista ovat juuri nämä päivälehtien kirjoitukset markkinoista sekä nykyään salkuilla ja sijoituksilla brassailut sosiaalisessa mediassa.
Nykyään iltasanomissa yms tuntuu olevan joka viikko juttuja uusista “sijoittajista”, jotka vähän aikaa sitten olivat tyhjätaskuja, kuten tässä HS:n jutussa ex-työttömästä nykyisestä “sijoittajasta”. Kertoo paljon markkinoista, että suuri yleisö ilman mitään kokemusta markkinoista on innostunut pörssistä. Sitten on nämä mimmit sijoittaa ja päivä-treideri Lepiköt yms. Tämä tarkoittaa minulle yökerhon exit-kyltin etsimistä…
Itse asiassa bitcoinin riskisyys alkaa olla melko kohtuullisella tasolla, koska regulaationäkymät ovat enemmänkin instituutioiden ja ison rahan sisääntuloa helpottavia kuin sitä vaikeuttavia. Tuottopotentiaali on edelleen erittäin hyvä. Itse sanoisin, että tuotto-riski-suhde on edelleen merkittävästi parempi kuin missä tahansa yleisindeksissä.
Isoa rahaa kiinnostaa salkunrakentaminen, ja siinä palapelissä bitcoinin kysyntä tullee jatkumaan vahvana - ellei aidon bitcoinin niin sitten futuurien muodossa. Sharpen ratio on 4 vuoden pitoajalla ollut 2,5 molemmin puolin - se jo kertonee kaiken olennaisen. Uutena omaisuusluokkana ja rajallisen inflaation omaisuuseränä bitcoin löytänee paikkansa yhä useammasta salkusta kun esimerkiksi bondit menettävät rooliaan salkun tasapainottajana. Toki maltillinen allokaatio on rationaalisinta.
Jos Bitcoin pyrkii korvaamaan fiat-valuuttamme, niin sen valtava volatiliteetti on sen heikkous. Emme voi ottaa käyttöön sellaista valuuttaa, joka on iltaan mennessä heilahtanut 10% suuntaan tai toiseen. Lyhyellä aikavälillä daily charttien puolesta taas vaikuttaa siltä, että Bitcoin voi hyvinkin breikata alaspäin ihan pian.
Ajatuksia pörssien suunnasta, ettei mene ihan offtopiciksi. Ihmiset ovat olleet säästäväisempiä kuin pitkään aikaan. Voiko olla, että nämä säästöt lähtevät takaisin kiertoon hyvin pian sen jälkeen, kun yhteiskuntaa avataan? Jos näin käy, niin inflaatio voi nostaa päätään kovin lyhyellä aikavälillä. Entä jos nämä säästöt ovat sijoituksessa? Jos ihmiset alkavat ottamaan ulos sijoituksesta säästöjä, niin riittääkö yksityisten sijoittajien voima heiluttamaan kursseja? Voiko olla, että syntyy niin sanotusti ketjureaktio:
yhteiskunta avautuu → kulutuksen tarve purkautuu → inflaatio nousee → korot nousee → kurssit reagoi korkojen nousuun laskulla → yksityissijoittajat nostavat säästöjä pois pörssistä ja kurssit laskevat lisää → nostettu raha siirtyy kiertoon ja inflaatio vahvistuu.
Toki korkopolitiikalla saa inflaation aina kuriin ja tämä nyt on vain jonkin näköistä ajatuksen virtaa. Todellisuudessahan monella yksityissijoittajalla palaa näpit ennen pitkää. Haluaisin kuitenkin, että korjaisitte näkemyksiäni. Onko vastaava skenaario mahdollinen?
Ilman merkittävää volatiliteettia mikään likvidi omaisuuserä ei voi kasvaa moninkertaiseksi vuosittain. Bitcoin itsessään on koodinpätkää eikä sillä ole lukittua tulevaisuuden funktiota. Ihmisten laumakäyttäytyminen määrittelee mitä siitä tulee. Jos tulee. Reservivaluuttana käyttö ei ole todennäköisimmästä päästä.
Ja samoin off-topicin välttämiseksi; Inflaatio-korot-keskustelussa taitaapi olla lähivuosina niin, että inflaatio on sekä muna että kana. Kuluttajahintaindeksien ei voida antaa nousta, koska valtioiden velkamäärä on kasvanut aivan liian suureksi korkojen nostamiseen. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö kuluttajahintaindeksit nousisi, ne vaan tullaan pakottamaan alhaisemmiksi kuin mitä ne oikeasti ovat - kunnes velkamassa on saatu inflaatiolla kutistettua riittävästi. Ja jokaisen on hyvä pitää mielessä, että kuluttajahintaindeksit ovat joka tapauksessa jotain ihan muuta kuin todellinen inflaatio.
Edit: ja on-topiccina vielä ajatus, jota yhä useammat makrotalouden asiantuntijat pyörittelevät: pörssien nousua ei välttämättä kannattaisi ajatella monimutkaisesti arvostuskertoimien, alhaisten korkojen, ym. kautta vaan ihan suoraviivaisesti rahainflaationa. Se yksistään korreloi erittäin hyvin pörssien nousun kanssa.
Tätä naista kuunnellaan tulevina vuosina tarkalla korvalla myös pörssimaailmassa, sillä aina kun nainen avaa suunsa on pörssilaskuja ja -nousuja luvassa.
Tässä oiva työkalu kaikille foorumin lukijoille USA:n valtiovarainministerin tulkitsemisen helpottamiseksi.
Admicom antaa hyvää osviittaa tuloskaudelle siitä, mitä voi tapahtua kun korkealle viritetyt sijoittajien odotukset eivät täytykään. Samalla kurssia buffannut ulkomaalainen (Admicomin tapauksessa ruotsalainen) raha saattaa lähteä liikkumaan toiseen suuntaa. Meillähän on monissa kotimaan kasvutapauksissa nähty ulkomaalaisten ostopainetta, mm. Reveniossa ja Qt:ssa mikä on nostanut kursseja. Kysynnän ja tarjonnan lakihan täälläkin vallitsee.
Admicomin tapauksessa yhtiö kasvoi vuonna 2020 +40 %, joista puolet orgaanista kasvua. Admicomin liikevoittomarginaali on yli 40 %.
Keskimääräinen Helsingin pörssin yhtiö ei kasva vuonna 2020 ja liikevoittomarginaali on jees jos ylittää 10 %.
Admicomin pitkän aikavälin kasvuvauhti näyttää tasoittuvan 20 %:iin. Keskimääräinen Helsingin pörssin firma taitaa kasvaa muutamia prosentteja pitkässä juoksussa osin pienen inflaation avittamana.
Näistä superominaisuusiksista huolimatta osaketta on piiskattu nyt 25 % alas huipuista kun kasvunäkymät “väsyvät”.
Terve muistutus siitä, että täydellinenkään suoritus ei välttämättä enää riitä. Ja Admicomilla on sentään vahvat fundamentit ja kyky sementoitua omille niche-kohdealoilleen mikä takaa kassavirtojen pitkäikäisyyttä tavalla, mitä monen muun korkealle arvostetun sektorin ominaisuudet eivät tee…
Johtuen lyhyestä sijoittelijahistoriastani (aloitin kesällä 2009 sattumalta sijoittamisen) olen lukenut paljon markkinan historiasta, aiemmista sykleistä, vanhojen kettujen päiväkirjoja ja muita lähteitä kompensoidakseni kokemuksen puutetta (muiden virheistä voi oppia ilman että oma lompakko palaa etulinjan tulessa).
Mietin eilen, että nyt ympärillä tapahtuu juuri niitä asioita, mistä olen aiemmin lukenut vain kirjoista: kokonaiset sektorit nousee hypen vallassa, media rummuttaa sijoittamista kaikkialta, päiväkauppiaita tupsahtelee kuin sieniä sateella, arvostuskertoimet repeytyy irti fundameneista, tulosennusteet kirivät kurssien perässä, sijoittajat ostavat kaikkea kuumaa ja omistamisesta kilpaillaan verisesti jne. Tottakai jokainen päivä on uusi, mutta markkinalla on tapa toistaa näitä samoja elementtejä syklistä toiseen.
Viimeisen reilu kymmenen vuoden aikana on aiemminkin ollut nostetta hyvien nousujaksojen jälkeen (esim. 2018 alku, 2020 alku), mutta ei tässä mittakaavassa. Aiemmat hypet ja kuplat (kuten kannabis, uusiutuva energia 2010-luvun alussa jne.) rajoittuivat yksittäisille sektoreille eikä levinneet kuin kulovalkea muualle. Media ei tarttunut niihin kauheasti myöskään, koska kokonaisuutena pörssi ei ollut niin kiinnostava. Mainittakoon, että huolimatta samanlaisesta (lähes tismalleen itseasiassa) +60 % noususta maaliskuun pohjista 2009, ei silloin syntynyt hypeä vaan sijoittajat olivat palstoilla hyvin karhumaisia. Jatkuva romahduksen pelko kesti vuosia, eikä eurokriisi (-30 % romahdus) 2011 helpottanut sentimenttiä. Kaikkialla aistittava varovaisuus on viimeisen parin vuoden aikana hävinnyt täysin. Tämä on oma subjektiivinen havaintoni ja tulkinta, mutta näin jälkikäteen tuntuu että kuten sanotaan kenraalien varautuvan aina edellisten sotien temppujen toistamiseen, niin myös sijoittajat asemoituivat nousuun 2009–2016(?) kuin aiempien karhumarkkinoiden jatkumona (olivathan he eläneet 2000–2013 karhumarkkinassa, jos sen päätös lasketaan SP500:sen uuteen ATH:n 2013).
Kuten tässä yllä tokaistiinkin, monet patsastelevat tämän hetken meininkiä pörssissä mutta harvempi tuntuu äänestävän jaloillaan eli myy osakkeitaan. Myyminen on paljon vaikeampaa kuin ostaminen: olen nähnyt tutkimuksiakin, että sijoittajat panostavat paljon enemmän ostamisvaiheen tutkimukseen kuin myymisen kannattavuuden fundeeramiseen vaikka jos miettii tarkemmin, niin oikein ajoitettu myyntihän on kaiken a ja o.
On vaikea sanoa, kannattaako nyt panikoitua ja lähteä keventelemään, etenkin kun pörssi on heterogeeninen ja kaiken hypen huomion sivussa on paljon edelleen edullisia osakkeita. Mutta mitä sijoittaja voi tehdä on pitää jäitä hatussa, vältellä miinoja ja hullutusta itse. Jos ei tiedä mitä tehdä, ei ole välttämättä pakko tehdä mitään ellei oma salkku kiehu tässä nousussa mukana.
Tai siis artikkeli on klikkiotsikointia koska halaistua sanaa ei lainata Buffetilta artikkelissa. Lähinnä spekuloidaan Buffetin varautuvat romahdukseen koska myi pankkiosakkeitaan ja lentoyhtiöt pois. Että silleen.
