Pörssien suunta (Osa 1)

Nyt nämä kysymykset ovat jo luokkaa “miten niin kulutuksen väheneminen on huono asia?”. Eikä kysymys ole edes siitä, että käyttö pitäisi lopettaa. Riittää, että ihmisillä on vähemmän kysyntää tuotteille.

Henk. koht en ole lopettanut Googlen käyttöä, mutta en ole lisännytkään. Toki käytän jo valtavasti liikaa ennestään. Sama Microsoftin kanssa. Applen tuotteita en käytä, enkä usko, että korona saisi minut sen aloittamaankaan. Amazon ei ole iso juttu Suomessa, Yhdysvalloissa sillä on varmasti kysyntää. Mutta onko silläkään asiat paremmin kuin ilman koronaa?

Indeksiin hinnoitellaan positiivisia tai neutraaleja vaikutuksia, koska jos katsotaan edes vajaa vuosi taaksepäin kesään tai syksyyn 2019, niin silloin oltiin näillä tasoilla ilman akuuttia hätää. Hintaindeksi antaisi ymmärtää, että asiat ovat nyt vähintään yhtä hyvin kuin kesä-syksyllä 2019. Onko?

Indeksistä puhuttaessa on harhaanjohtavaa ottaa indeksistä kolme suurinta. Lisäksi on aika tarkoitushakuista katsoa vaikka viimeistä kolmea kuukautta muistaen, että vuodenvaihteessa nähtiin huomattava ralli ilman mainittavaa syytä.

Sitten sekin, että nuo esimerkkisi eivät oikeasti ole mainittavasti laskeneet edes 3kk takaiseen nähden. Applea sai näillä hinnoilla joulukuun lopulla, Amazon ja Microsoft olivat tammikuussa nykyhinnoissa, Alphabetin kanssa joutuisi sentään palaamaan lokakuuhun asti.

Ja vaikka me hyväksyisimme kaiken esitetyn, indeksissä näiden paino on sellainen 18% neljästään, eivät selitä tapahtunutta.

Pörssiromahduksen seurantahuoneessa oltiin likimain pohjilla kun kolme viikkoa sitten sanoin all-in. Vahvaa kontraamista se silloinkin oli. Nyt minusta on tullut karhu, ja samaa kontraamista taas. :bear: :bear: Be fearful when others are greedy and greedy when others are fearful, miten se meni?

@Aston_Livingstone, jätän jäsenhakemukseni karhukoplaan.

Positioni on 110% osakkeita, mutta osto-ohjelma jäissä. :stuck_out_tongue:

12 tykkäystä

Tästä tuli mieleeni Marksin kirjoitus, jossa hän sivuaa myös MMT:tä viime vuonna.

this-time-its-different.pdf (1,2 Mt)

3 tykkäystä

@Verneri_Pulkkinen Huikeeta settiä. Täällä pitäis olla makrotalouden threadi (ehkä onkin?) Itseäni näin maallikkona mietityttää keskuspankkien markkinoille lykkäämät biljoonat eurot ja dollarit ja jenitkin. Tämä on historiallista kaiken kaikkiaan. Miten luulet, että tämä tulee vaikuttamaan makrotalouden yhtälöihin? Näin todellisena maallikkona (makrotalouden kurssi yli 20 vuotta sitten), en voi olla olematta sitä mieltä, että vaikutusta täytyy olla. Osaaminen ei vaan riitä näkemään, kuinka tämä tulee kääntymään. Eikö inflaation pitäisi nousta?

1 tykkäys

Vaikuttaisi loogiselta, että inflaatiolla hoidettaisiin velka kuten 70-80 luvuillla asuntolainat. Silloin oli korkealla korot ja talletustileillä säästäjillä rahat. Kuitenkin käsittääkseni 80-luku oli erinomaista aikaa osakkeille? Suomalaiset eivät vain tainneet suurin joukoin olla osakesijoittajia.

1 tykkäys

En varmasti ymmärrä täysin kaikkia syitä inflaation taustalla mutta ymmärtääkseni yksi ajuri on kysynnän kasvu/pysyminen hyvällä tasolla suhteessa tarjontaan joka saa tarjoajat kohottamaan hintoja hiljalleen ylöspäin?

1 tykkäys

Kiitos. :slight_smile:

Tällainen makroketju löytyy, se on ollut valitettavan hiljainen vaan Uusi normaali vai pysyvä häiriö - inflaatio, elvytys ja talouskasvu

@Antti_Jarvenpaa ja @Marianne_Palmu ovat talon ainoita ekonomistitaustaisia, heitä kannattaa häiritä jos haluaa teoreettisempaa settiä. Mä aina hämmennän soppaa taloushistorian näkökulmasta. :smiley:


Voin silti omia ajatuksia avata lyhyesti tähän.

Tykkään usein yksinkertaistaa maailman muutamiin peukkusääntöihin. Se tekee kategorisesti vääryyttä yksityiskohdille, mutta toimii riittävän tyydyttävästi yleisellä tasolla.

Missä maailmantalous makaa nyt, globaalisti peukkusäännöillä?

Demografia = vanhenee → talouskasvu hidastuu (historiallisesti kohti normaalia ~1-2 % väliä)

Tuottavuuden kasvu = hidastuu mystisesti → talouskasvu hidastuu

Paljon velkaa = paljon varallisuutta, paljon saatavia → epätasapaino

Kasvava eriarvoisuus = epätasapaino → korkea säästämisaste

Ylikapasiteetti = alikulutus

Talous muuttuu palveluiksi ja digitalisoituu = perinteiset taloussyklit ???


Mitä keskuspankit tekee? Yrittävät korjata alikulutusta ja saada liikaa säästävät osat taloudessa kuluttamaan. Tuleeko inflaatiota? Jos kysyntä räjähtäisi eikä tuotanto pysy perässä. Alati enemmän digitalisoituvassa taloudessa tuo ei tunnu ongelmalta. Kyse ei ole siitä, etteikö ihmiskunta voisi tuottaa vaikkapa autoja, Adoben ohjelmia ja iPhoneja koko universumille, kyse on siitä ettei koko sille tuotannolle ole kysyntää riittävästi edes maapallolla. :smiley: Pahoissa hyperinflaatioissa tilanne on toinen, nimittäin huutava pula hyödykkeistä ja tuotantokoneista (tapaus Weimari, Unkari, Venäjä sisällissodan aikaan ja Neuvostoliiton romahtaessa, Kiina 40-luvulla jne. jne.).

Lisäys: tämä on siis vain omat raamini. Mutta ne auttaa laittamaan dataa ja uutisvirtaa kontekstiin ja noiden ansiosta pystyn esim. Melkein minuutissa -videoilla nopeammin laittamaan uutisvirran kontekstiin kiinni, mikä helpottaa taas niiden selittämistä ymmärrettävällä tavalla. Luonnollisesti nuo raamit elävät koko ajan: etsin koko ajan tietoa, mikä muovaa niitä tai kyseenalaistaisi onko ajatteluni ihan hakoteillä. Eli siis puolen vuoden päästä jos kommentoisin uudelleen, nuo saattavat olla hieman päivittyneet. Nuo on kuitenkin suht perimmäisiä asioita, jotka eivät nopeasti muutu (väestönkasvu ei muutu nopeasti, toki juuri joku pandemia tai ydinsota voisi katkaista kaiken hetkessä).

11 tykkäystä

Indeksissä niiden osuus kasvaa joilla menee hyvin ja niiden osuus pienenee joilla menee huonosti. Jos tilannetta ajatellaan 20 vuoden aika jänteellä, onko kulutus pysyvästi laskenut? Ja nyt kysytään S&P500 indeksiä, josta tipppuu ja nousee osakkeita. Sieltä on tippunut mm. aiemmin mainittu Macy’s. Luulen, että esimerkkinä New Yorkissa ihmiset ei lähde kasvosuojaimia hakemaan Macy’stä vaan tilaa ne kotiovelle Amazonista tai muualta. Nyt sitten osa yrityksistä joutuu vaikeuksiin ja suuret porskuttaa ja laajentelee bisnestään haluamiinsa suuntiin halvemmalla. Näissä tulevaisuuden tuotto-odotus siis kasvaa.

Otin kolme suurinta, mutta otosta voi noista isoista laatikoista laajentaa aika pitkään. Mitä laatikko leikissä ihmettelen 6% XOM nousua. Ala kärsii teollisuustuotannolle tyypillisestä rakennetusta ylikapasiteetista ja kuinka kauan en osaa sanoa. En usko matkailun ja lentämisen palaavan normaaliin kovin nopeasti, ei ole välttämätöntä kulutusta ja hintavaa, siitä on helppo säästää.

Asiaa voi Verpun hienosta kuvasta tarkastella toimialoittain. Jos siitä ottaa isoimman neljänneksen informaatioteknologia niin itse en usko koronan aiheuttavan sinne esimerkkinä konkursseja ja bisnes rullaa edelleen kohtuullisesti. Yhtiöiden tuotteita tilaillaan netistä entiseen tahtiin, lock out ei estä ostamasta, päin vastoin heidän palvelut voi olla ainoa reitti ostaa jossain tapauksessa.

Alla finanssisektrori. No pankkeja voi pahassa tapauksessa kaatua, konkurssit mahdollisia. Isot laatikot. Berkshire Hathaway, onko korona huono vai saattaako tulevaisuuden tuotto-odotus kasvaa, kun osakkeiden hinnat laskevat ja mahdollisesti laskeu jatkuu? Entäpä VISA? Jos haluan ostaa sen Applen kasvomaskin niin se ei onnistu Amazonista 20 euron setelillä eikä vihreällä kortilla vaan pitää mennä sinne VISA:n puolelle. Jollei sillä niin sitten Master Card. Isohko laatikko sekin.

Jatketaampa Health Careen. Kukaan ei tarvitse terveystuotteita näin korona aikana, kun kotona vai mitä? Johnson&Johnson eihän kukaan saippuaa ja käsidesiä osta, missään ei laiteta extra panostuksia siivomaiseen ja puhtaana pitoon. Samoin ketään ei kiinnosta korona rokote. Koko firma nousee ihan väärin perustein vai mitä? Kukaan ei näitä tarvitse ja halua: School Health Johnson and Johnson Sofloop Extra Protection Plus Face Masks 50/Box

Sitten firmalla saattaa olla kohtuullisesti kapasiteettia niiden tekemiseen.

5 tykkäystä

Tässä yksi kuvaaja inflaatiosta. Kyllähän tuo deflaatiolta enemmän näyttää aluksi. :sweat_smile:

Mikä voisi luoda inflaatiolle hedelmällisemmän maaperän tämän jälkeen, olisi valtioiden roolin kasvu väkisin taloudessa tämän kriisin jälkeen (kysyntä kasvaa). Siihen soppaan vielä MMT-printtaaminen.

Esim. Yhdysvalloissa ns. Big staten rakentaminen ja samanaikainen Vietnamin sota nähtiin ainakin osasyynä inflaation kiihtymiseen 60-luvun aikana.

Nythän valtioiden ja julkisten sektoreiden budjetteja on kuritettu finanssikriisin jälkeen, joissain maissa jo vuosikymmeniä (80-luku yleisesti nähdään taitekohtana hyvinvointivaltioiden rakentamisessa, Suomessa hidas laihdutus alkoi 90-luvun laman jälkeen). Eli finanssikriisiin verrattuna ero olisi suuri. Esim. Euroopassa EKP on kymmenen vuotta ollut melko yksin talouden elvyttämisen kanssa, kun saksalaisten johdolla on lähinnä kiristetty kukkaron nyörejä. Se on vähän kuin yrittäisi nostaa itseään ilmaan hiuksista…

1 tykkäys

Mitä te muut olette, jos saa kysyä offtopic?

Meillä varmaan on inflaatiota tulossa ilman kulutuspiikkiäkin, koska tuotanto on supistunut selvästi ja logistiikka vaikeutunut. Piikki tietysti lisäisi tähän lastia.

Mulla on taloushistoria pääoppiaineena valtsikasta, eli käytännössä olen vapaa-ajallani vuosien varrella opetellut suurimman osan sijoitusjutuista tai mitä täällä keskustelen. :sweat_smile: Taloushistoria antaa kyllä ihan hyvän pohjan, ainakaan ei tarvitse ihmetellä niin paljon… :ghost:

Analyytikot ovat suurin kauppatieteilijöitä, ja sitten on dippainssejä (esim. Juha ja Antti). Koodarit on koodareita ja Flikin puolelta en tiedäkään mutta he eivät tänne foorumille näy joten tuskin sitä tietoa haet. :nerd_face:

18 tykkäystä

Jos jokainen maa alkaa purkamaan lockdowneja samanaikaisesti, niin eikö ole vaarana että inflaatio lähtee rivosti laukalle globaalisti kun porukka pääsee kuluttamaan vaateostoksille ja ravintoloihin jne. ?

1 tykkäys

Samaan aikaan ihmiset pääsisi silloin myös töihin tuottamaan niitä tavaroita ja palveluita. Ainakaan Kiinassa kysyntä ei ole elpynyt päivässä vaan hyvin hissukseen.

Esim. Kiinassa tuottajahinnat ovat laskussa:

Inflaatio yleisesti maassa oli koholla ennen kriisiä, mutta se liittynee tuohon sianlihan hinnan nousuun…

2008–2010 käytiin muuten myös valtava inflaatio vs. deflaatio -keskustelu sijoittajien parissa. Lopulta tuli löysä disinflaatio eli hidastuva inflaatio siitä välimaastosta. :smiley:

Lisäys: makrotason keskustelussa pitää olla kyllä kriittinen ja varovainen ettei ota liian rajuja kantoja. Makron ennustaminen on käytännössä mahdotonta: siihen vaikuttaa miljoonat tekijät ja päälle vielä ihmisten käytös: me reagoidaan ennusteisiin ja dataan ja siten meidän käytös heijastuu niihin takaisin. Maailman isoimmat ennustetalot massiivisilla resursseilla tekevät talousennusteita ja silti makroennustamisen osumatarkkuus on… oikeasti järisyttävän huonoa. :smiley: Se kuvaa sitä, kuinka paljon liikkuvia osia taloudessa on.

Esim. vaikka tykkään makrosta jubailla ja sitä on tärkeä seurata, yritän omasta salkusta pitää makroriippuvaiset yhtiöt kaukana, tai ainakin pienellä painolla. Se on vain voima johon ei voi yhtiöt itsekään oikein vaikuttaa…

4 tykkäystä

Hmm. Tuo kuvaaja ei oikein kerro tämän vuoden tapahtumista yhtään, kun aikajana loppuu tuossa tammikuussa. Kiinan hidas elpyminen ei varmasti ole yllätys, kun muu maailma on kiinni. Ideana oli lähinnä se, että jos kaikki lockdownissa olevat avaa ovensa samaan aikaan, niin tulee sitä ketsuppipulloa. Parashan olisi, jos maat hiljalleen avaisivat yksitellen niitä lockdowneja, mutta oletan, että kun yksi maa avautuu niin muut tulevat siinä samassa, koska eivät halua jäädä taloudellisesti jälkeen.

1 tykkäys

Kuvaaja on epäselkeä, mutta helmikuussa tuo siis laski… Tosin se ei kerro vielä elpymisvaiheesta oikeassa olet. Maaliskuun lukemia odotellen tuleeko tuota ketschuppulloa vai ei. Nythän eri maat tuntuvat menevän hieman eri vaiheessa tämän kanssa.

1 tykkäys

Tuleepa nyt aktiivisesti spämmäiltyä tänne, mutta tässä Kangasharjun Akilta ihan mielenkiintoinen huomio että toistaiseksi suurin osa jenkkien uusista työttömistä on ”määräaikaisia lomautuksia”:

Ja tulot säilyy ainakin hetken samalla tasolla, kiitos tukitoimien…

3 tykkäystä

Minua ja Verneriä yhdistää ainakin se, että molemmat olemme valtiotieteilijöitä, vaikka pääaineet ovatkin eri sorttia :blush:

Mitä tuohon inflaatioon ja ketsuppipulloon tulee, niin paljon riippuu siitä, kuinka paljon taloudessa on patoutunutta kulutusta. Palvelujahan tämä ei juuri koske, koska kuluttajat tuskin ravintoloiden avattua viettää siellä tai esim partureissa kaikkea vapaa-aikaansa, vaan kyseessä on paluu ”normaaliin”. Joissain kestokulutushyödykkeissä voidaan nähdä sen sijaan näitä elementtejä, jos myös tulot palautuvat eli kuluttajat eivät joudu työttömiksi. Mielestäni tämä näkyy myös talousennusteissa. Niissä talouskasvu ja kulutus palautuu parhaimmillaankin kriisiä edeltäneelle tasolle. Tämä puolestaan vähentää riskiä rajulle kysyntäinflaatiolle.

7 tykkäystä

@Marianne_Palmu Ehkä vähän väärä ketju mutta en nopeasti löytänyt “oikeampaakaan” :slight_smile:

Voitko lyhyesti kommentoida, mikä on näkemyksesi, mitkä tekijät ajavat euribor-korkoja ylöspäin ja mihin saakka ne voisi oletettavasti nousta? Ohjauskorko paljon alempana tällä hetkellä kuin esim. 12kk euribor. Onko asuntolainaisilla aihetta huoleen?

3 tykkäystä

Kyllä porukka varmaan sen parturiajan varaa samaan aikaan kunhan parturit aukeaa. Samalla parturiliikkeet voivat nostaa hintoja, koska on saatava kiinni menetettyä tulosta. Samaa tulee ehkä näkymään ravintoloissa. Vaateliikkeet saattavat myös kokea sellaista buumia, ettei hikipajojen lapsilla pysy sormet mukana. Elektroniikan puolella tosin tullaan kokemaan vähän päinvastaista, kun porukka on ostanut jo ne pelit ja rensselit tätä valtiotasoista lomautusta varten. En osaa muihin aloihin oikein ottaa kantaa tämän enempää, eli ottakaa nämä vaikka esimerkkeinä.

Kulutus myös patoutuu sitä enemmän, mitä kauemmin maat pidetään kiinni. Toisaalta, netistä saa varmaan suurimman osan tavarasta edelleen kotiin toimitettuna, joten tuleeko oikeasti mitään piikkiä? Netti ilmeisesti toimii siis inflaatiosuojana tässä yhteydessä (ihmisten keksinnöillä on mielenkiintoisia sivuvaikutuksia).

1 tykkäys

Lopetatko Googlen käytön? Entäpä Androidin? Goolesta katsotaan jopa missä ihmiset liikkuu koronassa. Applen tuotteita käytetään koronan torjunnassa, Apple muuten tekee kasvomaskeja. Taisi eilen meitin hallitus luvata lisäbudjettia maskeihin.

Alphabet tais tehdä +80% tuloksestaan Googlen (sis. Youtube) mainostuloista, mainostaminen ei varmasti ole koronan johdosta lähellekään samalla tasolla kuin normaalisti, mm. matkustus/turismi suuri mainostaja - vaikuttaa siis tulokseen. Google haut, Gmail tai mikä tahansa muu ilmainen tuote ei tuo kuin sitä kuuluista hiekkaa tuulikaappiin.

Kasvomaskejen tekeminen tuskin Applelle on kauhean kannattavaa, ja ei ainakaan yhtä kannattavaa kuin laitteiden myynti. Mitä pidempään koronatilanne jatkuu sitä heikommin laitteita tehdään ja myydään.

15 tykkäystä

Toimisi varmaan näin, jos kulutuksen vähentyminen näkyisi pullottavina lompakkoina. Tuskin kuitenkaan maksukyky ja halukkuuus kasvaa isossa kuvassa sillä, että työikäiset ovat joutuneet tekemään joko etätöitä tai joutuneet lomautetuiksi. Ainakaan omassa lompakossa ei näy säästöjä vaikka etätöitä tehtykin jo pidemmän aikaan. Taloudessa myös yksi kappale parturi-kampaamoalan yrittäjiä ja ei kyllä ole näköpiirissä mitään nostettuja hintoja. Alalla niin moni jo huokaisee isosti helpotuksesta, kun saa yläriviin taas nollasta poikkeavaa lukua ja kilpailu pitää huolen ettei tarvitse hinnankorotuksista haaveilla.

10 tykkäystä