Tuo on kieltämättä mielenkiintoista, miten pörssin noususta huolimatta osakkeista virtaa rahaa ulos ja nettona rahaa menee velkakirjoihin Yhdysvalloissa.
Tämä voi liittyä väestörakenteeseen: eläkeläiset ottavat riskiä pois ja siirtävät varojaan turvallisempiin velkakirjoihin, vaikka niiden tuotot ovatkin heikot. Kuitenkin 70 vuotiaalle pörssin -50 % lasku ja matelu seuraavat kymmenen vuotta olisi paljon pahempi skenaario, kuin ne se että rahat säilyttää suunnilleen ostovoimansa bondeissa vaikka ne ei reaalisesti tuotakaan mitään.
Huom. nuo on rahastovirtoja, sijoittaahan yksityissijoittajat paljon myös suoraan osakkeisiin. Pörssissä operoi myös monia muita vekkuleita ja kekkuloita jotka tuovat rahaa sisään.
Täällä on ollut paljon puhetta siitä että kohta rommaa oikeastaan joka päivä. Erityisesti Energia puolen osakkeista huudetaan jatkuvalla syötöllä että ne on kuplassa …Kohta puhalletaan ilmat pihalle Ym ym. Olen seurannut tuota kirjoittelua ja kuunnellut näitä samoja kommentteja yli vuoden . Ja aina vain ollaan kuplassa!!!
Viimme vuonna viimmeisenä päivänä kirjoittelin tänne aiheesta ja toivottelin hyvää tulevaa vuotta ja kovia nousuja “vety” sijoittajille. Ja pitäkää lapuista kiinni… nyt näin lähellä vuoden vaihtumista kysynkin että menikö asiat niin että kannatti pitää lapuista kiinni. No se siitä
Eli ilmaston muutosta ei olla peruttu ja kerran vuosisadassa tapahtuvaa energia murrosta ei olla peruttu. Siinä on se ajuri joka tulee jatkossakin nostamaan tiettyjen osakkeiden kurssit pilvistä läpi. Ja tätä nousua tulee kestämään ainakin sen kymmenen vuotta tosin nyt on jo menty 2 vuotta ylös. Eli 8 vuotta vielä nousua jäljellä.
Joku tietysti nyt alkaa epäilemään tuota mitä kirjoitin. Ihan ymmärrettävää kun S&P 500 vetelee taivaissa nyt. Mutta voiko se jatkaa vieläkin nousua? Kyllä voi ja helposti tuon 8 vuotta… No kun näin käy jokainen voi miettiä missä mennään Energia osakkeiden kanssa kun ollaan päästy jo vähän etenemään ilmaston muutoksen ja energia murroksen saralla.
Tuossa hyvä kirjoitus ja käppyrä aiheesta. Näillä mennään… pitäkää piposta kiinni ja hapot mahassa tästä tulee pitkä keissi
Ei kuplaantuminen ja energia puolen murros ole mitenkään ristiriidassa toistensa kanssa, päinvastoin. Usein kuplat syntyvät nimenomaan, kun vallitseva status quo murtuu ja ei osata vielä arvioida tulevan markkinan voittajia/häviäjiä tai todellista kokoa ja muutoksen nopeutta. Kyllähän kannabiksen kysyntäkin de facto lisääntyi pari vuotta sitte, mutta silti osakkeet olivat kuplassa. Kyllähän kryptovaluuttoja käytetään nyt enemmän, mutta silti kryptot olivat kuplassa jne. On vaarallista maalata uusiutuvan energian osakkeista jotain automaattista ikuisen kesän rahasampoa, koska pitkällä tähtäimellä nekin törmäävät fundamentteihin En silti epäile, etteikö megatrendinä uusiutuvan energian yrityksistä todella syntyisi myös näitä tulevaisuuden voittajayrityksiä, mutta tarkkana kannattaa olla. Tämä erityisesti tuoreille sijoittajille muistutuksena.
En tiedä saako täällä kysyä mutta, @Meri, mitkä ovat mielestäsi niitä energiamuotoja jotka ovat voittajia seuraavan kymmenen vuoden aikana ja missä kohdassa ne ovat arvoketjua?
Ehkä tuota voi osin selittää myös yksityisten ja instituutioiden pyrkimys esimerkiksi 60/40:een, eli kun osakkeiden arvot kehittyvät paremmin kuin korkosijoitusten, niin täytyy siirtää rahaa osakkeista korkosijoituksiin pitääkseen ennalta sovitun tasapainon salkussaan. Tämä olisi myös historiallisesti ollut fiksu, ”ylituottoja” tuova tapa ”ajoittaa markkinaa”. Onko se sitä nyt nollakorkojen aikaan jää nähtäväksi.
Minusta tuon Shillerin P/E:n viesti on kertoa pitkän aikavälin tuotto-odotuksesta. Koroista viis, mikä pitää säästösumman olla jotta sijoittaja pääsee eläketavoitteeseensa hajautetulla osakesalkulla? Se summa on nyt kaksinkertainen verrattuna historiaan. Tuolla tavoitteesi sijoittamisella -ketjussa moni haaveilee taloudellisesta riippumattomuudesta ja kovista tuotoista. Ongelma tuoton laskemisessa on se, että pelkkä arvostuskertoimien nousu on yhtälailla tuottoa kuin liiketoiminnan laajeneminen, vaikka arvostuskertoimien nousu ei vie lähemmäs eläketavoitetta eikä paranna uudelleensijoittamisen kannattavuutta.
Minua hämää tämä verrattuna mihin -ajattelutapa, kun se ei huomio aikaperiodeja ollenkaan. Kysytään että pitäisikö juuri nyt ostaa osakkeita vai 10 vuoden valtiolainoja ja päädytään tulokseen että osakkeet ovat parempi vaihtoehto. Eikö yksi vaihtoehto ole odottaa niitä aikoja kun joku rahojasi arvostaa? Tällainen aika oli maaliskuussa. Jostain syystä inflaatiota pidetään ongelmana vain käteiselle. 3 % tuottava osakesijoitus kärsii samalla tavalla heikosta ostovoiman kehityksestä ja tappiollisessa sijoituksessa tappioiden lisäksi ostovoima heikkenee.
Korko kertoo aika tarkkaan inflaatiosta eli kyse on sijoittajalle reaalisesti käteen jäävästä rahasta, minkä takia korkokorjaus tai paremmin inflaatiokorjaus tuotto-odotuksiin sekä historian tuottoihin verratessa kannattaa tehdä.
Varmasti ihan jokainen jäisi mielellään odottamaan seuraavaa alennusmyyntiä, mutta kun se ei välttämättä tule ensi maaliskuussa -50%, vaan vaikka maaliskuussa 2025, jolloin se -50% ei välttämättä vie nykytasoa alemmas ja pitäisi vielä osua pohjiin. Mä en ainakaan osunut keväällä, kun en uskaltanut alkaa kasvattamaan riskiä juuri oikeaan aikaan, aika harva muukaan siinä lopulta taisi onnistua. Tuskin siis osun pohjiin jatkossakaan. Rommarit on keskimäärin menettäneet paljon enemmän jäämällä odottamaan seuraavia alennusmyyntejä (ja missaamalla ne sitten kuitenkin) kuin mitä pää märkänä nousumarkkinassa osakkeita hamuavat menettäneet notkoissa.
Osakkeen tuotto koostuu kolmesta tekijästä: arvostuskertoimen muutoksesta, tuloksen muutoksesta ja osingosta. Sinulla on aika optimistinen näkemys että pörssi olisi vuonna 2025 tuottanut hintaindeksillä mitattuna kaksinkertaisesti. Missä suhteessa arvostuskerroin ja tulos kasvaisivat? Arvostuskertoimet ovat tällä hetkellä aika lailla kipurajalla ja kansantalouden osaltakin puhutaan menetetystä vuosikymmenestä jo toistamiseen.
Esimerkiksi Kone on tuottanut loistavasti, mutta kyseessä on ollut arvostuskertoimien muutos eikä niinkään loistava tuloskasvu. Eli holdaamalla osaketta saa vain osakekohtaisesta tuloksesta hyödyn ja kasvaneen kertoimen ulosmittaus vaatii osakkeen myymisen (ja tuo samalla uudelleensijoitusongelman):
Se 2025 tuplaus oli tietenkin vain esimerkinomainen heitto, ideana osoittaa, että ei se seuraava romahdus välttämättä tarjoa ostonpaikkaa tänään markkinoilta jättäytyvälle. Samoin kuin se -50% oli heitto, yhtä hyvin voi olla, että seuraava -50%+ romahdus nähdään 2040-luvulla.
Edelliset viisi vuotta se kaksinkertaistuminen on ainakin jenkkimarkkinalla toteutunut, Nasdaqilla jopa reilusti yli ja Inderesin asiakkailta onnistunee helposti näiden voittaminen ;). Ja viisi vuotta sittenkin palstat ja mediat olivat puolillaan liian korkeita hintoja voivotelleita, jotka olleet siitä asti käteisessä odottamassa alennusmyyntejä.
En tosiaan yritä vannoa, että tästä lineaarinen nousu jatkuu, markkina on täynnä epävarmuuksia, mutta riskin mukana tulee tuotto pitkällä aikavälillä.
Indeksitasolla energia-alan yhtiöt on kaikkea muuta kuin kuplassa. Indeksit kyntää, maailman väkiluku kasvaa, varsinkin köyhissä maissa elintaso nousee ja länsimaissa asetetaan entistä tiukempia päästötavoitteita.
Nuo edellä mainitut ajaa tilanteeseen mikä edellyttää uudenlaisia tapoja tuottaa ja kuluttaa energiaa. Vanhoja teknisesti toimivia laitoksia ajetaan päästöjen takia alas samalla tavalla kun ikääntynyttä mutta toimivaa elektroniikkaa kannetaan hyötyksille. Joku nämä uudet laitteet kehittää, rakentelee ja omistaa.
Jos ajattelee niinpäin ettei näistä sähköauto/vety/tuuli/aurinko/biokaasu yms jutuista ole mihinkään niin silloin kannattaa kahmia kaksin käsin hiili, öljy yms yhtiöiden lappuja. Energiaa kun tulemme jatkossakin tarvitsemaan energiatehokkuuden paranemisesta (nämä energiatehokkaammatkin laitteet joku kehittää ja valmistaa) huolimatta.
Näissä uusiutuvan energia yhtiöissä yhtiötasolla pahoja yli- ja aliarvostuksia varmasti löytyy.
Jotta arviointi olisi vielä hankalampaa, alkaa fiksuimmat vanhat jättiläiset pesemään kasvojaan ja niiden kymmenet miljardit eurot antavat niille etulyöntiaseman taloudellisesti välttämättömässä vihertymisessä uusiin kilpailijoihin verrattuna.
Uudet pienet toimijat syödään pian ja maapallon kannalta niin pitää mennäkin, että juuri ne isot vihertyvät kovaa vauhtia.
Tässä on ehkä totuuden siemen myös foorumille joiltain osin. Kun joku seuraavan kerran hehkuttaa osaketta, joka on noussut liian paljon liian lyhyessä ajassa (=hot stonk), on aiheellista kysyä: ”Onko tämä oikeasti hyvä sijoitus vai onko oma sijoitushorisonttisi vain lyhentynyt liikaa😂?”
Huomenta ja mukavaa alkanutta viikkoa! Kiinassa julkaistiin aamulla väkivahvoja vientilukuja (+21,1 % vuodentakaisesta, ja siinä sivussa kauppataseen ylijäämä nousi uusiin ennätyksiin. Maa näyttää kääntäneen pandemian voitokseen, sillä etenkin virukselta suojautumiseen tarkoitettujen varusteiden (maskit, tervydenhuollon varusteet) sekä elektroniikka etätyötä helpottamaan ovat kasvattaneet vientiä. Makrokatsaukseen kirjoitin myös USA:n työllisyysluvuista, jotka käännettiin sijoittajien odotuksissa tietenkin elvytyspäätösten vauhdittajiksi.
Tämä ei ole chartti vaan tviitti, mutta hyvä sellainen. Monet paasaavat nyt laatuyhtiöiden autuudesta. Kestääkö kantti siinä vaiheessa, kun arvostuskertoimet eivät enää nouse ja seuraa tylsä mörnintävaihe?
Laitoin tämän eilen historiaketjuun, mutta sopii tämä tännekin. Helsingin pörssi on pitkässä juoksussa tuottanut noin 5,5 % inflaation jälkeen, osingot mukaanlukien. Tämä antaa raakaa osviittaa sitä, mikä osakkeiden pitkän aikavälin tuotto voi olla. Talouskasvu tuskin tulee olemaan yhtä pirteää, kuin viime vuosisadalla…
Kun kuuntelin videolla ja puhuit että pörssi on selvinnyt sisällissodat ja maailmansodat läpi ongelmitta niin eikö tässä ole hieman selviytymisharhaa? Paljonko olisi ollut osakkeiden vuosituotto punaisen Suomen, Neuvosto-Suomen tai valtionkonkurssin skenaarioissa? Voisi jopa väittää että Helsingin pörssin ei ole riskikorjattuna tuottanut enempää kuin muutkaan pörssit ja että korkeat tuotot ovat olleet kompensaatio korkeista riskeistä! Korkea vola tukisi tätä argumenttia.
Ja totta tuo: käsittääkseni Helsingin pörssin riskipreemio onkin ollut suurempi, ja onhan tuo vola ollut myös valtavaa. Pörssi on myös useaan otteeseen ottanut jopa -70 % dunkkuun mikä kuvaa hyvin viimeisen reilun sadan vuoden levottomia vaiheita tai finanssikuplia.
Neuvosto-Suomen pörssigraafi olisi näyttänyt samalta kuin Tsaarin Venäjän: päättyy äkillisesti seinään.
Pörssi-indeksithän on myös muutenkin melkoisia momentum-rakenteita koska niissä häviäjät putoaa lopulta niin pieneen painoon tai pois ja voittajien tuotot painaa eniten.
Osakepoimijalle tuolla on paljon tilaisuuksia ja paljon… uhkia. Kuten aina.
