Onkohan tilanne tosiaan näin laimea? Se elintason nosto, mitä on viimeisen 30 vuoden aikana tehty Kiinassa, täytyy seuraavan 30 vuoden aikana tehdä Afrikassa ja muuallakin Aasiassa riittää työsarkaa. Samaan aikaan täytyy korjata viimeisen 30 vuoden kasvun lieveilmiöitä kuten päästöjä. Mutulla heittäisin, että vaikka Kiina hidastaa, korvaavaa markkinaa löytyy jos tuotteet ja ratkaisut ovat kunnossa.
Toki samaa mieltä siitä, että omistajana on mukavampi olla disruptoijan / uudistajan kyydissä ja ehkä se sitten (perustellusti) näkyy niiden hinnoittelussa.
Toki, töitähän maailmassa riittää: se ei ole valmis. Tämä oli ylätason tarkastelua. Pitkässä juoksussahan osakkeiden kokonaistuotto on ollut noin (maasta ja ajasta riippuen) 5-6 %. Siinä mielessä ylläoleva haarukointi ei ole kovin dramaattinen vaikka nykyisen nousumarkkinan tuottoihin tottuneelle se kuulostaa matalalta.
Kiina on ollut melko poikkeuksellinen menestystarina tähän asti, eikä muualla vastaavaa ole nähty eikä välttämättä tulla näkemäänkään. Suomea pidetään yhtenä menestystarinana nopeasta transformaatiosta kehitysmaasta kehittyneeksi sodan jälkeisenä aikana, mutta ei meilläkään mitään 30 vuoden 10 % kasvuputkea ollut.
Sijoittajalle tällaiset laskelmat toimivat hyödyllisenä raameina ja muistutuksena, missä ”rajat menee”. Lyhyellä välillä taloutta on vaikea ennustaa, mutta pitkälle välille pystyy vetämään suuntaviivoja. Talouskasvu tulee tuottavuuden ja väestön kasvusta. Tuottavuus voi ottaa uuden loikan tai ei, mutta väestökehitys näyttää vaisulta jatkossakin (paikoitellen erot isoja, tottakai!). Se painaa kasvupotentiaalia globaalisti (tykkään tarkastella asioita koko maapallon tasolla, koska monet firmat toimivat globaalisti ja globaalissa tarkastelussa isoin painoarvo tulee USA:lle, Kiinalle ja Euroopalle jotka ovat myös Suomi-firmoille tärkeät markkinat).
Aggregaattina firmat eivät voi kasvaa BKT:ta nopeammin eikä tuloksetkaan voi kasvaa pitkään nopeampaa kuin myynti, kuin marginaaliparannuksen kautta. Marginaalit ovat parantuneet 2000-luvulla, mutta tähänkin tulee rajat vastaan. Koko pörssille tämä pohdiskelu, totean toistamiseen, antaa kuin hiekkalaatikon reunat missä me leikitään.
Mutta siellä hiekkalaatikossa on fantastisia firmoja, jotka pystyvät kasvamaan muiden tilaa syöden tai luoden uusia markkinoita. Hitaamman kasvun tilassa sektoreiden painottaminen korostuu hieman enemmän. Se ei sano sitä, etteikö myös hyvinkin BKT:hen sidotut firmat voi olla hyviä sijoituksia, jos niitä saa halvalla ja vice versa. Nämä laskelmat toisaalta muistuttavat esim meidän konepajojen kanssa, että ne eivät voi kasvaa mitään 10 %:ia vuodessa tästä hamaan tappiin asti. Kun niihin hinnoitellaan ruusuisia skenaarioita, jäitä hattuun. Nythän niihin ei hinnoitella sellaista pääsääntöisesti, mutta näin nyrkkisääntönä.
Vähän niin kuin seksikkäissä kasvuyhtiöissä moni sijoittaja nousun huumaamana unohtaa kasvun rajat, toimii tällainen hahmotella ultimaattisena raamina kuinka iso hiekkalaatikko ja kuinka isoksi ja nopeasti sen sisään voi hiekkalinnoja rakentaa.
Lisäys: Tässä keskustelussa ei ole ollut mukana arvostuskertoimia, mutta se on tietysti kolmas tuotto-odotusta määräävä tekijä sijoittajalle tuloskasvun (joka revitään taloudesta ja jota ylläoleva kirjoitus käsittelee) ja osinkojen lisäksi.
En ole kovin hyvin perillä Kiinan pankkisysteemin erikoispiirteistä, mutta käsittääkseni sen kautta on kanavoitu valtavasti edukasta lainaa kaikenlaisille sekundafirmoille talouskasvun buffaamiseksi ja nyt aletaan maksaa laskua luottotappioina. Komentotaloudessa tästä ei välttämättä synny pankkikriisiä, kun viranomaiset pelastaa tai yhdistää pankkeja miten lystää mutta hyvä seurata, voiko tuosta seurata isompia ongelmia tai viestiikö se syvemmistä ongelmista koko taloudessa.
The Wrath of Malinen -skenaarion toteutumiseen kun on vielä kuukausi aikaa jos se on tullakseen…
Muita poimintoja;
Trump pehmittelee perjantain lausuntoa:
Dollarin heikentyminen on bull juttu kehittyville talouksille: vahva dollari paha, heikko dollari hyvä!
Noita samoja asioita katseltiin US sijoitusyhteisössä jo perjantaina - FOMO ruokkii markkinoita. Trump taisi voittaa viikonlopun golf-kisat, joten nyt on varaa antaa vähän takaisin myös kiinalaisille
Autoala elpyy kans hiljalleen. Sen osuus on melkoinen monessa isossa taloudessa, kuten USA, Japani ja Saksa joten taloudelle alan elpyminen olisi bullish. Toki, osa tästä käänteestä lienee jo hinnoissakin.
Hong Kongin tilanne näyttää eskaloituvan todella huonoon suuntaan, kun poliisi ampuu aseettomia mielenosoittajia. Jos vähän spekuloidaan, Kiina ei voi sallia kansalaisten nousevan vastarintaan, ja toisaalta, hongkongilaiset haluavat olla vapaita = konflikti syvenee = yhä dramaattisempia uutiskuvia = vaikuttaa pörssikursseihin. Voisiko tästä syntyä seuraava musta joutsen?
Jos USA puuttuu asiaan (lisää), voi tuo vaikeuttaa kauppasotaneuvotteluita ja sitä kautta vaikuttaa pörsseihin. Se voi liikuttaa kursseja jonkin verran. Mielenkiintoista seurata USA:n reaktioita… Hyvä pointti kyllä että nopeaa ulospääsyä tuosta konfliktista ei näytä olevan.
Ikävä kyllä muuten pörssit eivät hirveästi ihmishenkiä tai poltettuja autoja laskeskele kuin paikallisesti, vaikka intuiviisesti maallikkojärjellä niin ajattelisi… Musta Joutsen on määritelmällisesti kuten tosielämäntrolli (hyvä sellainen!) Taleb on sen meille kertonut asia jota ei osata ennakoida ollenkaan. Hong Kongin äityminen olisi ns. harmaa tapaus.
Hong Kogin äityminen isoksi kapinaksi, joka leväisi kapinaksi manner-Kiinaan joka johtaisi isoihin muutoksiin koko yhteiskunnassa taas olisi jo musta joutsen. Määritelmällisesti vaan vaikea sanoa onko todennäköisyys 0,001% vai 0,002%. Odotusarvoon tästä tulee jo iso ero ja noin tarkan todennäköisyyden arvioiminen on itsensä huijaamista. Joten… täytyy vain jatkaa sijoitussuunnitelman mukaan.
Citin talouden ylläri-indeksi kävi hyvinkin positiivisena. Edelleen yllätykset on positiivisia, vaikka odotukset tuppaavat nousemaan ylitysten jälkeen.
Hyvä ja kouriintuntuva artikkeli Kiinan velkaongelmista paikallistasolla: kaupunki joutui pyytämään rahaa lopulta lääkäreiltä ja sairaanhoitajilta lainaan kun se ei enää itse saanut lainaa mistään.
Ilmeisesti paikallishallinto, jolla on omat tiukat kasvutavoitteensa, vilunkipelillä kiertävät Pekingin yritykset hillitä velan paisumista.
Artikkelissa on tosin se virhe, että siellä puhutaan maan myymisestä: käsittääkseni Kiinassa valtio omistaa maan ja se voi myydä maan käyttöoikeuksia. Kenties sitä tuossa on tarkoitettu.
Yhtä kaikki, pieni esimerkki-ilmiö suuresta maasta mitä ei pidä liioitella mutta huolestuttavasti melkein päivittäin ainakin omaan feediin osuu näitä. Onneksi Kiinan finanssijärjestelmä on suljettu, vielä…
Lisäys: Blummalla artikkeli pienten pankkien pelastamisesta… NPL:t nousee (eli non performing loan, laina jota ei ole voitu lyhentää yli 90 päivään).
Huomenta! Kovin penätään EKP:ta myöten talouspoliittista elvytystä, mutta niillä, joilla siihen varaa olisi (Saksa, Alankomaat), ei ole oikein haluja höllätä kukkaronnyörejään.
Laskelmien mukaan ensi vuoden budjettisuunnitelmilla lisäelvytys olisi 0,35 % euroalueen BKT:sta, eli singosta ei ihan voi puhua. Kasvu siis lepää kuluttajan harteilla edelleen, ellei suhdannenäkymässä näy käännettä. Lisätietoja makrokommentissa.
Rahoitusmarkkinat ovat saamassa tulevina vuosina todellisen testin, minkä selvittämiseksi olisi syytä saada vähän vauhtia talouskasvun rattaisiin. Viimeisen vuosikymmenen aikana, isolta osin varmasti kiitos keskuspankkien korkopolitiikan, on yritykset imuroineet taseisiinsa ennätysmäärän vierasta pääomaa. Nyt alkaa tulla ajankohtaiseksi maksella vanhoja velkoja eikä niiden mahdollista uudelleen järjestelemistä auta, jos tulokset jatkavat taantumistaan. Oxford Economics oli laskenut, että pelkästään Yhdysvalloissa erääntyy viiden seuraavan vuoden aikana 4 biljoonan edestä yrityslainoja maksettavaksi.
Tuosta tilanteesta vielä hieman ikävämmän tekee se, että kyseisen julkaisun mukaan 2,5 biljoonaa noista erääntyvistä investment grade bondeista on BBB-luottoluokiteltuja eli hyvin lähellä roskalainoja. Vaikea uskoa että tilanne olisi Euroopassa juurikaan parempi.
Tuo yrityslaina markkina on tainnut jo tovin käydä ihan “vähän” ylikierroksilla. Pelkästään pitäisi hälytyskellojen mielestäni soida, jos negatiivisen koron yrityslainoille löytyy ottajia. Lisää vettä myllyyn heitetään me yksityissijoittajat, jotka ostellaan kokoajan enemmän yritysbondi ETF:iä. Nuo vähän muistuttaa ikävästi CDO:ita sillä tavalla, että keskimäärin noihin sijoittava ei varmasti tiedä rahastojen sisällöstä tuon taivaallista. Toivottavasti on validia kamaa niissä sisällä tarpeeksi(koska roskaakin sieltä löytyy).
Kolmessa edellisessä lamassa CEO confidence pohjannut mittauspisteessä 1. lokakuuta. Tämän vuoden tuorein mittaus kuvassa 1. heinäkuuta. Taitaa olla väärä päiväys kuvassa. Tuorein lukema 34 per Q3/2019.
Sambadin pohdinta USA:n yrityslainamarkkinasta 60% roskalainaosuuksineen tuntuu jotenkin tutulta näin finanssikriisin 10 -vuotissynttäreiden jälkimainingeissa.
Finanssikriisissä taidettiin ajaa velkavaunulla vuoristotietä ylöspäin niin kauan kuin pääsi, ja kun rotkon reuna tuli vastaan, päästettiin ratista irti ja otettiin ilmalennon ajaksi eväät esiin. Pohjalla aika lailla rysähti, mutta siinä vaan sitten kerättiin enimmät tavarat maastosta ja lähdettiin tarpomaan kohti lähimmän pankin raunioita. Siellä alettiin sitten tähyilemään, joko veronmaksajia kukkaroineen näkyy.
Pölyn laskeutuessa nuhdeltiin hiukan osallisia, sitten askarreltiin vähän sääntelyä pankeille, annettiin vakuuttavia lausuntoja siitä, miten hienosti rahamarkkinat saatiin pelastettua ja toimintakuntoon ja sitten käännettiin katseet toisaalle, kohti uutta nousua. Ja samalla hetkellä alkoi pankissa pöhinä.
Alettiin kehittelemään samaa juonta uudella nimellä ja ei kun hanat auki. Velkaa sinne ja tänne ja tuonne, yksityiselle ja yritykselle. Valvojaksi samat valvojat kuin ennenkin, samoilla säännöillä ja periaatteilla kaiketi. Vuosi sitten Trump taisi perua ne vähäisetkin pankkien sääntelyyn väsätyt lait ja avasi kaalimaan portit selkosen selälleen. Ettei vaan tule pankin takahuoneessa paha mieli.
Mutta ei hätää, tällä kertaa on paljon kivampi ajella vuoristoa yläviistoon, kun on tuttu kärry alla ja kertaalleen jo harjoiteltu ilmalentoa ja liitovarjokin on mukana. Tällä kertaa osataan sitä paitsi kääntyä oikeasta risteyksestä ja jatkaa paljon pidemmälle kuin viime kerralla. Ties vaikka taivaaseen saakka! Ja vaikka ei nyt ihan sinne asti pääsisi, niin jospa ainakin tuon ensimmäisen kultareunaisen pilven reunalle!
Musta Joutsen on määritelmällisesti kuten tosielämäntrolli (hyvä sellainen!) Taleb on sen meille kertonut asia jota ei osata ennakoida ollenkaan. Hong Kongin äityminen olisi ns. harmaa tapaus.
