Ray Dalion pulju ottanut “pientä” näkemystä pörssien suunnasta.
3 tykkäystä
Tämäkin nyt on melkosta jälkiviisastelua, jos tarkasteltavana on viimeset 10 vuotta. Kuka oikeesti tiesi, että keskuspankit pelaa oikeesti sellasta peliä kuin pelaavat: pidetään rahapolitiikka hyperelvyttävänä kaiken aikaa. Tuskin monikaan. Normaalissa markkinaympäristössä kurssit olisivat kehittyneet täysin toisella tavalla ja käteisenä oleminen olisi voinut olla fiksua. Ainut fiksu toimintatapa ei ole siis välttämättä ollut se mitä käppyröistä näät jälkikäteen.
Vaikka se nousu on suurelta osin perustunut siihen tuloskasvuun, niin se ei edelleenkään poista mahdollisuutta, että pörssissä ei olisi kuplaa. Myös ne tulokset voivat olla kuplassa ja sitä ne osittain ovatkin yhdysvalloissa. Tulosmarginaalit ovat aivan liian suuria.
Enkä vieläkään ole ymmärtänyt sitä, miten ihmessä pörssissä voitaisiin sallia korkeammat P/B-luvut sillä perustella, että yritykset eivät enää tarvitse sitä pääomaa. Jos yritykset pystyy jatkossa tuottamaan saman pienemmillä pääomilla, niin mitä luulette käyvän sille lopulle pääomalle? Aivan, se hakeutuu toisiin kohteisiin; sellaisiin, jossa pääomalle tulee pienempää tuottoa. Tasepohjanen arvostus pitää siis säilyä melkolailla vakiona, jos talouskasvu säilyy vakiona. Tässä siis oletuksena, että pörssiomaisuuden suhteellinen osuus varallisuudesta säilyy vakiona. Toinen vaihtoehto on, että talouskasvu räjähtää ja silloin voidaan tasepohjasesti arvostaa pörssi kalliimmaksi.
Jos joku on sitä mieltä, että tasepohjasta arvostusta ei voi verrata historiaan, koska yritysten pääomaintesiivisyys on peinentynyt, voi kertoa mihin se varallisuus sitten menee, jos yritykset eivät sitä enää tarvitse? Kulutukseen, joka luo talouskasvua? Jos se menee kulutukseen, niin talouskasvun pitäisi olla kovaa ja silloin ei tarvittasi mitään keskuspankien elvytystä.
Maailman talouskasvu on ennemminkin hidastunut viimevuosina, jolloin tasepohjasen arvostuksen olisi pitänyt laskea. Edelyttäen siis, että pössiin noteerattujen yhtiöiden suhteellinen osuus kokonaisvarallisuudesta säilyy vakiona. Jos tasepohjanen arvostus nousee ja sitä perustellaan sillä, että yritysten tuottoprofiili on muuttunut ja talouskasvu säilynyt vakiona, niin pääomaa pitäisi olla vapautunut vastaava suhteellinen osuus yritysten varallisuudesta. Mihin ihmeeseen tuo raha menee? Asuntoihin?
Selittäkää nyt joku miten pörssiyhtiöiden tasepohjanen arvostus voi nousta ilman talouskasvun kiihtymistä ilman, että markkinoille syntyy jonekkin kuplaa (kuplaa syntyy, jos hinta nousee ilman talouskasvua) sillä varallisuudella, joka vapautuu yritysten pääomatarpeesta.
5 tykkäystä
Tässä muuten ihan mielenkiintoinen haastattelu: Hedgeye
Kuinkahan yleistä tai uutta lukujen kaunistelu on? Tuntuu, että olen törmännyt muutamaam vastaavaan, mutta ovatko nämä poikkeuksia, jäävuoren huippu vai business as usual?
2 tykkäystä
Tuomas Komulaiselta podissa sellaisia tylsiä eli realistisen kuuloisia pointteja maailmantaloudesta ja markkinasta: talouskasvu hidastuu, suosi kasvavia, vältä syklisiä, jos sijoitat vaihtoehtoisiin niin tiedosta likviditeettiriskit.
Tietysti tämä podi ei tykkäyksiä/kuuntelukertoja katsoen ole niin suosittu, kuin muutaman viikon takainen maailmanlopun maalailupodi missä maalattiin pirut seinille kepein perustein (keskuspankit, yhyy!!!).
Komulaisel suht stydi kokemus markkinasta, kannattaa kuunnella!
6 tykkäystä
Ray Dalio jakoi linkedinissä, että sensaatio hakuista uutisointia ja että eivät ole betsanneet droppia vaan ovat markkina neutraaleja 
7 tykkäystä
Tuo on hyvä huomioida, kun uutisoidaan isoista shorttipossista että niillä voidaan hakea suojaa, neutraaliutta jne: pitäisi nähdä koko possa tietääkseen mitä siellä hedge fundissa oikeasti tuumitaan markkinan liikkeistä.
3 tykkäystä
Jos toi kupla puhkee niin voi olla aika kovat seuraukset
“We looked at things like Japan in 1989. We looked at Ireland and Spain in 2007, and what stunned us was the size of the Chinese residential real estate market. To this day it still stuns us in China. It is the biggest real estate bubble in history.”
1 tykkäys
Kiinaa ei voi analysoida länsimaisten sääntöjen ja ajattelun pohjalta. Kaikki sitä yrittää, mutta ei siitä koskaan mitään järkevää ole syntynyt.
Kiina voi näyttää ulospäin lukuja, mitkä se haluaa näyttää ulospäin. Tämä koskee pitkälti myös yrityksiä, ei pelkästään valtiota. Kiinassa saattoi yhdessä vaiheessa olla kaupungeissa kymmenittäin tai sadoittain pilvenpiirtäjiä puolivalmiina, vaikka mitkään numerot eivät oikeastaan kertoneet miksi.
Jotenkin olisin myös taipuvainen uskomaan, että kupla ei voi puhjeta Kiinassa. Se voi muuttaa muotoaan, monistua, pienetä tai suureta, mutta joko sitä ei ole tai sitten se ei puhkea. Kiinan velka taitaa olla lähes täysin Kiinan rajojen sisäpuolelta. Kommunistisessa diktatuurissa juuri mikään ei ole ongelma niin kauan kuin kansaa voi vapaasti riistää. Ne ei lakkoile tai tukilakkoile.
3 tykkäystä
Tuossa Bridgewaterin keississä myös hyvä huomioida, että 1,5 miljardia taitaa olla noin 1% heidän AUM:sta. Eli vaikka olisi näkemystä markkinoiden laskun puolesta niin joku voisi sanoa ettei kovin vahva sellainen. Totuus lienee kuitenkin, että kysee on ihan suojaustoimista.
1 tykkäys
Aikamoista lakkosumaa luvassa alkuviikolle… onko tää nyt se musta joutsen joka katkasee kamelin selän?
1 tykkäys
Meinaatko nonneroiden ratkaisevan Helsingin pörssin suunnan 
1 tykkäys
Esim General motorsin lakko jenkeissä makso viimeks 2 miljardia, jos tälläset alkaa ympäri maailmaa lisääntymään ni eiköhän sillä oo vaikutusta kansantalouteenkin
1 tykkäys
Yksittäisillä lakoilla enemmän yhtiökohtaisia vaikutuksia. Helsingin pörssi vain värähtäisi vaikka koko Suomi olisi kiinni huomenna: suurin osa liikevaihdosta tulee muualta maailmasta.
Mutta isossa kuvassa vastakkainasettelu työläisten, prekariaatin ja toisaalta omistavan luokan välillä varmasti kärjistyy. Globalisaatio ei ole kohdellut kaikkia silkkihansikkain, ja kuten täälläkin on usein todettu, viimeisen 10 vuoden elvytyksen suurimmat hyödyt ovat valuneet rikkaille. Siten kannattaa henkisesti varautua tulevaisuuteen, missä firmojen marginaalit ja rikkaiden varallisuus on enemmän syynin alla. Esim. Daliohan (Dalion mainitseminen jykevöittää aina argumenttia) on tästä puhunut paljon viime vuosina.
8 tykkäystä
Oiskohan kuitenkin jälleen kerran niin, että jostain putkahtaa se uusi teknologian mullistus joka jälleen kerran pelastaa maailmantalouden joko taantumalta tai sit vaan hitaalta kasvulta
Eikös sen pitäisi olla “AI”. Pistetään kaikki machine learningiin nojaavien bottisoftien duuniksi…
Suuri riski, että insentiivit menee väärin 
Hyvää huomenta! Uutisia aamulta:
Saisivat sen ensimmäisen vaiheen sopimuksenkin aikaan ensin. Tästä laajemmasta sopimuksesta (käsittäen mm. immateriaalioikeudet) on todennäköisesti luvassa vuosien vääntö.
5 tykkäystä
HB:lta hyvä tiivistys
3 tykkäystä
Tekisi mieli kirjoitella tähänkin ketjuun välillä positiivisempaan sävyyn, mutta melkein päivittäin osuu silmään jotain huomattavan negatiivista.
Over the trailing 12 months, GAAP earnings fell 1% while adjusted core earnings fell 6% for the largest 1,000 companies by market capitalization in each period. Most investors know that GAAP earnings are prone to distortion because they include lots of non-recurring or unusual items. Most investors are not aware that core earnings (from CompuStat or Wall Street analysts) are also distorted by unusual items. In fact, earnings for the S&P 500 were distorted by 22% on average in 2018.
Notably, earnings distortion is now positive for the first time since 2007 and is the highest it’s been since 2000. Figure 3 shows that soon after earnings distortion broke into positive territory, in 2006-07 and 1998-2000, the stock market crashed.
1 tykkäys
Olisi mielenkiintoista kuulla joltain kirjanpitoa oikeasti ymmärtävältä, onko tuo huolestuttavaa vai ei. Aina kun kiskoo chartin missä joku asia on “samalla tasolla kuin juuri ennen romahduksia” herää epäilys, onko asia niin relevantti vai ei. 
Muutama chartti muualta. Tämä menee myös negatiiviselle puolelle VIXiä shortataan kuin viimeistä päivää… Jollakin tulee housuun lämpimät jos/kun vola nousee taas.
Sentimentti varovainen:
Keskuspankkien taseet paisuu jälkeen, nam!
Osakkeet hinnoittelee sisään reboundia kuten tiedetty, mutta tämä kuva alleviivaa asiaa hyvin…
Margin debt vähenee, tämä on tervettä:
Twitterissä jotkut ovat murehtineet, miksi heikon luottoluokituksen lainojen korkospredit nousee vaikka yleensä ne pitäisi laskea risk on -moodissa:
4 tykkäystä