Kuulostaa rahapolitiikkafanin perussetiltä kokouspäivälle 
Mainitsin kokousennakossa, että keskuspankki voi hienosäätää pankkien reserveistä maksettavaa korkoa, ja se tehtiin tänään. Reutersin uutisesta:
nosto siis 0,05 % eli todellakin kyseessä hienosäätö
No niin, sitten lehdistötilaisuuteen. Powellin mukaan työmarkkina vahva, mutta moni amerikkalainen on edelleen työvoiman ulkopuolella, mikä oikeuttaa nykyistä rahapolitiikkaa. Samoin inflaatio on viimeisen 12 kuukauden aikana keskimäärin ollut Fedin tavoitteen alapuolella eikä viimeaikainen nousu anna aihetta reagointiin. Repo-ostoja jatketaan huhtikuuhun, eli kuten aikaisemmin on jo viestitty. Keskuspankki odottaa, että reservit saadaan riittävälle tasolle toisella kvartaalilla, jolloin operaatioita ei enää tarvittaisi.
Tämän perusteella keskuspankin johto lentelee edelleen kyyhkyn lailla
Eikö Powell kuitenkin toivonut, että se (inflaatio) kävisi myös sen yläpuolella, ettei pysyttäisi koko ajan sen alla? Ymmärsinkö väärin?
Kyllä, toleranssia inflaatiolle riittää, eli sitä ei nähdä ongelmana.
Koronaviruksesta: epävarmuus makrotaloudellisista vaikutuksista korkealla (yllätys), koska tilanne alkumetreillään. Fed seuraa tilannetta tarkkaan mutta Powell ei lähtenyt spekuloimaan vaikutuksilla.
Maailmantaloudesta. perusteita varovaiselle optimismille. Paljon epävarmuuksia (mm. osittainen kauppasopu, sopimuksettomaan Brexitiin liittyvät todennäköisyydet, teollisuuden taantuma) on poistunut, joten tilanne on parempi kuin 2019 alussa.
Summa summarum: ihan mukavalta näyttää. Perusteluja jarrun pitämiselle pohjassa korkopolitiikassa tuntuu löytyvän, mutta talouskasvuakin riittää. repo-markkinan tulipalotkin sammutetaan. Yllättävän paljon on yhtäläisyyksiä parinkymmenen vuoden takaiseen, kuten pikakommentin otsikostakin voi päätellä.
Nyt hyvää yötä ja kiitos kanssakatsojille
Hieman 
korkokäyristä näin aamutuimaan.
USA:ssa korkokäyrät velkakirjoille alkaa näyttämään taas osaltaan ehkä hälyttäviä merkkejä talouden tilasta 
Yleensä hyvin varmana pidettyä taantumasignaalia varjostaa kuitenkin aika pitkä lead time eli aika kuinka kauan kestää, että taantuma signaalista alkaa.
Viimeisimmän havainnon perusteella meillä olisi vielä noin 1,5 vuotta aikaa, kunnes taantuma USA:ssa alkaisi 
Ottaen huomioon, että härkämarkkinoiden parhaat tuotot tehdään yleensä nousun loppuvaiheessa, voi poistuminen tulla tämän perusteella kalliiksi 
Lisäksi omasta mielestäni parempi indikaattori lähestyvästä taantumasta on se, kun korkokäyrä kääntyy jälleen positiiviseksi, kuten viime aikoina on käynyt taantumapelkojen hälvetessä. Nyt viimeisin korkokäyrän kääntyminen takaisin positiiviseksi johtui kuitenkin pitkien korkojen noususta, eikä lyhyiden korkojen laskusta, mikä on yleensä ollut selittävä tekijä (Fed laskee lyhyitä korkoja, koska talous sakkaa).
Tämä näkyy myös alla olevasta kuvasta Osakkeet nousevat yleensä vielä pitkään korkokäyrän kääntymisen jälkeen negatiiviseksi, mutta positiivisen kääntymän jälkeen osakkeiden kulku on ollut haastavampaa.
Tuota pitää seurata, leikkaako uudelleen negatiiviseksi 
Tosin epävarmuutta inversion implikaatioihin tuo se, että se tapahtui “väärin päin”. Yleensä inversio on tullut siitä, että 3kk lainan korko on ampunut yli 10 vuotisen: nyt on käynyt niin päin, että 10 vuotinen painui alle 3 kuukautisen. Tämä tosiaan näyttää vuoden -98 inversiolta. Tai -88.
This time is different? ;D
Jokainen taantuma ei ole myöskään pörssille välttämättä huono (tai merkittävä olisi ehkä parempi sana) asia. Esim. SP500 käytännössä nousi läpi ysärin taantuman. Jenkeissä taantuma oli mieto, Suomessa oli klassinen “kymmenessä vuodessa komentotaloudesta täysin vapaisiin finanssimarkkinoihin BOOM/BUST” -sykli, mikä näkyi dramaattisena romahduksena 90-luvun lamassa.
” The bear case for US stocks has never been stronger. The set-up looks like January of 2018 when we were similarly bearish yet the market kept screaming higher.”
AAARGHH
Ei kai tämä taantumaindikaattori toiminut sillä tavalla, että aina uusi kääntyminen aloittaisi niin sanotusti lähtölaskennan kohti taantumaa uudestaan?
Tuon artikkelin mukaan viimeiset kolme taantumaa on alkaneet 13, 8 ja 18 kuukautta korkokäyrän kääntymisestä. Nythän tuo kävi pitkän matkaa jo väärinpäin alkaen viime toukokuun lopusta. Siitä sitten vain kello pyörimään ja historian valossa alkaisi olemaan taantumalle otollinen aika tulla kyselemään markkinoiden kuulumisia jo ihan kulman takana.
Ikävästi tuo arvostuskertoimien venyminen loppuvuodesta ja nyt alkuvuonna jenkeissä voisi antaa viitteitä tuosta kliimaksin lähetymisestä. Olikos tuo korkokäyrä inversio vielä antanut kertaakaan niin sanotusti väärää hälytystä?
Tässähän voi aika helposti rakentaa tarinaa tämän ympärille. Korkokäyrä kääntyi 5/2019 ja loppuvuodesta 2019 saatiin se taantumaa edeltävä loppuhuipennus. Nyt uusi coronalenssu lisäsi jo volaa ja epävarmuutta markkinoille. Siihen päälle media alkaa uutisoimaan uudestaan jo suuren yleisön unohtamasta taantumaindikaattorista, joka dippasi jo hyvin pikaisesti Reutersin mukaan tiistaina. Siinähän sitä alkaa jo olla runkoa karhutarinalle, jos vain härät suovat tilaa.
Nyt karhupyssyt kaapista esiin tai meidän salkut hukka perii… 
Todella hyviä pointteja! Voi tosiaan olla, että tämä on jo se loppukiima, mitä markkinoilla yleensä kohdataan.
Alkuperäisen postauksen kuvassa ei näkynytkään pidempää aikasarjaa, mutta se on historian valossa hieman vaihdellut mistä sitä taantumasignaalia on alettu mittaamaan. Välttämättä kääntyminen ei ole johtanut taantumaan (katso kuva: 1966 ja 1998), jonka vuoksi sinänsä olisi loogista, että sitä alettaisiin aina mittaamaan uudestaan, kun se kääntyy negatiiviseksi. Finanssikriisin aikaan taantumasignaalina (ainakin alla olevan kuvan perusteella) on käytetty kuitenkin ensimmäistä inversiota. Tosin varmasti vasta jälkikäteen, kun asia on varmistunut.
Jos oikein tihrustaa voi kuvasta päätellä, että toisen inversion jälkeen meillä on mennyt noin vuosi, että taantuma on viimeisen kolmen otoksen perusteella tullut.
Koronavirus on taidettu unohtaa hetkeksi Helsingin pörssissä, ja maltilla sijoittaja voikin siihen suhtautua ennen kuin tilanteen etenemisestä saadaan uutta tietoa. 
Kirjoitin viruksen talousvaikutuksista (osaa on täällä jo läpikäytykin) kommentin. Tiivistettynä: Mitä pidempään Kiina pidetään suljettuna, sitä suuremmin negatiiviset vaikutukset näkyvät myös muualla.
Puntaroin sellaisella, mielestäni ihan mahdollisella, skenaariolla, missä koronaviruksen tartunnat pystytään pitämään Euroopassa ja USA:ssa aisoissa, mutta virus leviää ja riistäytyy käsistä Kiinan lisäksi yhdessä tai useammassa seuraavista: Thaimaa, Vietnam, Malesia, Intia. Epätodennäköisinä kandidaatteina listalle voisi myös lisätä Etelä-Korean, Japanin ja Singaporen.
Vaikea edes kuvitella, mikä vaikutus valmistuksen lamaantumisella ja tavaroiden liikkumisen estymisellä näissä maissa (Kiinan lisäksi) olisi globaaliin talouteen. Akuuttia huolta ei silti ole, sillä vaikka kaikissa mainituissa maissa tartuntoja jo on, ovat ne toistaiseksi pysyneet hyvin aisoissa.
Tietenkin tässä vielä vaikuttaa sekin mitä korkokäyriä vertailee. 10vuotta ja 3kk vai esim 10vuotta ja 2vuotta. Vaikea ja vähän turhahan tuota on kalenterista katsoa kovinkaan tarkkaan milloin taantuman pitäisi tulla. Ainakin omassa mielessäni sieltä se on historian valossa tuloillaan tai sitten Cam Harveyn sanoin:
“Every time is different. Question is, is it different enough that it renders the signal a false signal.”
En muista olenko tänne postannut tuota, kun syksyllä tämän havainnon “isä” kävi Bloombergin haastateltavana, mutta kiinnostuineille tässä vielä haastattelu.
Talouden pulssilla olevan UPSin ohjeistushaarukka 7,76-8,06 jäi vähän markkinan odotuksista (markkinan keskiarvo EPS 8,07 ), mutta pääosin kulupaineista johtuen.
USA:ssa vahvaa menoa:
Kansainvälisesti vähemmän vahvaa:
Kauppasodan rauhoittumisen pitäisi hieman helpottaa tilannetta 2020.
“UPS managed through several challenges in 2019, including declines in industrial production,” said Brian Newman, UPS’s chief financial officer. “We were able to leverage the capital investments we have made to grow profits and expand margins, and we are fast-tracking our initiatives in 2020 to better position UPS to capitalize on structural changes in the market and growth opportunities.”
Kulupaineita, mutta ei inflaatiota
Eli FED siis näkee, että nää työvoiman ulkopuolella olevat työntekijät on suhdannekysymys eikä rakenteellinen kysymys. Rahapolitiikalla ei rakenteellista työttömyyttä kitketä. Onko nää työvoiman ulkopuolella olevat siis jotain köyhiä, jotka ei edes hae töitä? Ei se löysä rahapolitiikka pimeän työn tekijöitä tai varakkaita rötvääjiä töihin aja. Pikemminkin päinvastoin.
Muotoilin huonosti. En tunne UPSia kovin hyvin, mutta yhtiö ilmeisesti investoi tällä hetkellä melko paljon verkkokaupan volyymin paisuessa.
Koko tuloskausi jenkeissä, jos osaan oikein blummalta tulkita, näyttää menevän perus hyvin: 75 % yhtiöistä biitanneet odotukset tähän asti. 198 yhtiötä raportoinut 500:sta ja keskimäärin 5 % positiivinen tulosyllätys. Pitää tietysti ylittääkin, kun arvostus on vaativa.
