Maailmantaloutta kalvaa epävarmuus, mutta osakkeet sinkoutuvat yhä uusiin ennätyksiin – Miksi?
Näin kysyy aamun Hesari ja yrittää myös vastata. Vastauksen ensimmäinen osa on lyhytkatseisuudessaan hieman huvittava:
Yksinkertaisin syy osakkeiden kallistumiseen on yhtiöiden tulosten koheneminen ennakoitua enemmän kuluvalla tuloskaudella.
Jutusta löytyy järkevämpiäkin vastauksia, joskaan niissä ei ole varsinaisesti mitään uutta.
Monilla yhtiöillä merkittävä osa liikevaihdosta tulee Kiinasta.
Mukana on myös meille hyvinkin tuttu Kone. Lisäksi monille luksustuotteille Kiinan tai Aasian kasvava keskiluokka ja heidän tarve näyttää varallisuuttaan on ollut merkittävässä osassa.
Mutta ehkä eniten tuosta paistaa silmään tuo Saksan autoteollisuuden merkittävä paino Kiinassa. Viime vuonna Saksan autoteollisuus oli jo isoissa ongelmissa laskevan kysynnän kanssa. Jos tilanne Kiinassa pahenee koronaviruksen vuoksi, voi Saksan autoteollisuus ja sen myötä myös koko Saksa siirtyä jälleen lähemmäs sitä pelättyä taantumaa.
Kiinan merkitys myös hyödykkeille ja raaka-aineille on merkittävä globaalissa mittakaavassa katsottuna.
Esimerkkinä kuparissa Kiinan osuus maailman kulutuksesta on noin 50 %, mutta öljyssä kuvan mukaan hieman yli 10 %.
Samaan aikaan kuitenkin öljy on laskenut kuparia voimakkaammin koronaviruksen aikaan.
Kuparissa myös tarjonta tosin laskee, kun Kiinassa sitä myös tuotetaan melko paljon. Öljyssä taas Kiina ei ole niin iso tuottaja. Tämä voi hillitä hintaliikkeitä suuntaan ja toiseen, kun kysyntä/tarjonta-tasapaino ei järky niin merkittävästi.
Oli aika hauska nähdä cnbc:llä keskustelijoiden reaktiot, kun yksi keskustelija heitti esiin mahdollisuuden ajautua taantumaan, kun maailman toiseksi suurin talous ottaa hittiä isolla kädellä coronasta.
Ihan kuin ei olisi viime vuoden aikana taantumariskit kasvaneet muutenkin, niin nyt se on jo keskustelupaneelien naurun asia, jos joku heittää että coronan aiheuttamat kapulat talouden rattaissa voi aiheuttaa pahimillaan taantuman jenkkeihinkin. No toisaalta eihän sitä pörsseistä huomaisi.
Huomenta! Ehdin tänne laittaa nopeasti pari kuvaa ennen aamun tulosrumbaa. Kirjoitin makroihin Kiinan talouden konsensusennusteista. Reutersin kyselyssä (toteutettu 7.-13.2) ollaan edelleen kovin optimistisia viruksen talousvaikutusten suhteen eli eipä taantumaa ole mainittu.
Saksan talouskasvu pysähtyi Q4:lla, vuodentakaisesta sentään vielä ollaan 0,3 % plussalla. Q4 oli kokonaisuudessaan repaleinen euroalueella: Espanjassa talous kasvoi kovaa vauhtia, mutta Italiassa supistui.
Toki Saksan autoteollisuudelle Kiinalla on suuri merkitys. Tosin saksalaisilla autotehtailla on huomattavat määrät valmistusta ja kokoonpanoa Kiinassa, joten sen suorat vaikutukset Saksan kansantalouteen eivät ole niin suuria kuin oikopäätä luulisi.
Veikkaan et KONE kuitenkin hyötyy vähän pidemmässä juoksussa coronasta. Kiinan vois olettaa lisäävän infrainvestointeja H2:lla, jotta pääsee 6 % kasvutavotteeseen.
Trumpin resepti uudelleenvalintaan = veronalennukset ja osakesäästötili? Kiky vielä mukaan niin on sama resepti kasassa kuin Juha Sipilällä 
Pettisiltä hyvä muistutus: vaikka virus vie, ja pitääkin viedä kaiken huomion ja sen torjunta on prioriteetti numero yksi, niin samalla Kiinan velkaongelma ja riippuvaisuus velasta kärjistyy ennestään.
Se tasapainotus mitä on yritetty viimeiset kolme vuotta saanee lentää romukoppaan.
Kiinassahan tuo velkaongelma voi räjähtää käsiin varsin nopeasti, koska suurin osa veloista on pankkijärjestelmän ulkopuolisia ja lyhytaikaisia. Kun lyhyet lainat on vielä ketjutettuja niin dominoilmiön vaara on konkreettinen. Koska kyse on tavallaan varjotaloudesta, niin keskushallinnon on vaikea siihen vaikuttaa.
Tätä on moni odottanut kuin kuuta nousevaa.
Silti vieläkään tätä ei ole tapahtunut. Käsittääkseni syitä on mm. a) velka omassa valuutassa eli aina voi monetisoida b) viranomaisilla rautainen ote ja velkoja voidaan aina uudelleenjärjestellä.
Tämähän on allokaatiokysymys. Kiinan talouskasvu on tähän asti toiminut viime kädessä kotitalouksia sortamalla pakottamalla ne ylisäästämään ja tämä raha on pankkien ja muiden varjohimmeleiden kautta allokoitu halpoina lainoina teollisuudelle ja infrafirmoille.
Ei siinä, samankaltaista mallia ovat harrastaneet myös muut Aasian kasvutaloudet ja jossain määrin Suomikin kun kasvettiin kehitysmaasta kehityneeksi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä.
Ymmärtääkseni Kiinassa on kaiken aikaa kasvatettu valtaisaa kultavarantoa. Onkohan sillä mahdollista vaikutusta velkaromahduksen hallinnassa?
Monet maat kasvattavat kultareservejään, tästä kulta-threadissa enemmän.
Jos FIAT romahtaisi esim hyperinflaation seurauksena niin gold peg olisi varmaan aika looginen ensiapu. Sitä kultaa sitten pitäisi uskottavuuden takia olla holveissa tarpeeksi. @SamLaakso osannee syventää
Hyperinflaatio aiheuttaa talouden romahduksen ja sen seurauksena koko yhteiskuntajärjestys häviää. Kullan hankkiminen tuota skenaariota varten voi toki olla järkevää, samalla kannattaa hankkia kellarit ja autotallit täyteteen erilaisia selviytymispakkauksia.
Menee hiusten halkomiseksi mutta kausaliteetti on tärkeä ymmärtää tässä yhteydessä. Yleensä talouden, yleisen luottamuksen ja yhteiskuntajärjestelmän romahdus VOI johtaa hyperinflaatioon, se ei synny tyhjiössä ilman näitä (tapaus Weimar, tapaus Unkari, tapaus Venezuela, Zimbabwe jne.). Hyperinflaatio on seuraus, ei syy. Tottakai se ruokkii yleistä sekasortoa sitten sen aikaa, kun se kestää kunnes valuutta resetoidaan. 
Samaa mieltä portfolion allokaatiosta: kultaa ehkä vähän, mutta kyllä säilykkeet plus itsepuolustusvälineet ovat kovaa valuuttaa jos koko yhteiskuntajärjestelmä hajoaisi. Savukkeet ovat usein hähmäisissä oloissa toimineet valuuttana, mutta en tiedä olisiko ne enää se juttu kun polttaminen vähenee koko ajan. 
Aiheesta kukkaruukkuun, kasaus vuoden alusta mutta edelleen ajankohtainen.
Vielä yksi. Nämä euforiamittarit on mitä on, mutta kaippa tämän vuosi tulkita puhuvan nyt varovaisuuden puolesta:
Ei tarkoita sitä, etteikö voitaisi heittää lisää vettä löylyyn ja euforisoitua vielä lisää. 
Lisäys: 
Myönnän ilomielin hulimattomuuteni kommenttia kirjoittaessani.
