Mulle käy kyllä tällä hetkellä syvempikin kyykky, nostin käteisen määrää exponentiaalisesti viime viikon keskiviikkona. Seuraan rauhassa sivusta mihin mennään, mutta uskon ettei tämä tule jäämään viikon mittaiseksi kyykyksi. Tämän coronan pohjalta uskon myös, että valmiiksi pedattu ja odotettu nollakorkojen ym. aiheuttamat haasteet talouden ylläpitämiseksi ruokkivat toisiaan siinä mielessä, että nyt nollataan yhteiskunta uuteen kasvuun oikeasti syvän kuopan kautta.
Saa nähdä miten käy, mutta oma näkemykseni on varsin karhumainen koska odotin ettei tämä coronaa edeltänyt pörssien elvytyskilpailu ja nollakorot voi olla kestävällä pohjalla. Nyt kun corona ruokkii tätä valmiiksi mielestäni epävarmaa taloudenpohjaa voi lopputulos olla karu.
Tämä siis 110% mutuilua, en halua pettyä, joten karhumainen skenaario pitää minut varpaillaan:smile:
Tuskinpa Turkin toimet rajojen aukaisemiseniin siirtolaisia varten luovat kovinkaan suuria nousupaineita Euroopan pörsseille.
18 000 pakolaista ylittänyt rajan Turkista Eurooppaan parin päivän aikana…
Riippuu ketä uskoo Kreikkaa vai Turkkia. Turkkia 18000 vs Kreikka muutamia yksittäisiä ja ainakin 4000 estetty tulemasta. Tiedä näistä sitten mikä on oikeaa tietoa…
Finanssikriisin huipennus nähtiin syyskuussa 2008, kun Lehman Brothers hakeutui konkurssiin. Lokakuun alkuun saatiin romahdus (S&P 500 -20%) ja siitä laskevaa sahausta helmikuun loppuun. Pohjat nähtiin vasta maaliskuussa 2009. Kussipudotus oli -60% ja laskuhan alkoi jo vuoden 2007 lopussa. Kun tästä 16 kuukauden karhumarkkinasta lähdettiin toipumaan, ei vuoden 2009 sikainfluenssa ollut oikein mitään sijoittajien silmissä.
Varaa on, mutta vaikka FED voi määrä targetin ohjauskorolla, se ei automaattisesti tarkoita, että pankit ym. suostuvat lainaamaan rahaa korolla joka myötäilee FEDin targettia. Tätä varten FEDillä on toki myös ns. discount window, josta lainaamalla rahoitusinstituutio voi käytännössä aina taata maksukykynsä lyhyellä aikavälillä lainaamalla suoraan FEDiltä.
Mutta yrityslainojen kanssa näin ei ole. Jos laskevat tulokset lisäävät riskiä tarpeeksi, luottoluokitus saattaa laskea, kun kyky selviytyä veloista heikkenee. Tällöin voi käydä niin, että lainat putoavat ns. roskaluokkaan, jolloin eläkerahastot ym. eivät voi lain mukaan enää ostaa niitä. Silloin kysyntä häviää, korot nousevat, ja yrityksiä joutuu selvitystilaan.
Kaikkein karhuin skenaario mitä keksin menisi osapuilleen näin. Oikeasti paljon riippuu myös sentimentistä, eli kuka uskaltaa lainata mitä ja kenelle milläkin korolla ja sitten siitä, millaisia interventioita keskuspankeilta ym. on odotettavissa.
Etukäteen minulla ainakaan ei ole kykyä nähdä, miten tässä käy, miten pitkään laskee ja kuinka syvään.
Nythän luin esim. että joku Israel olisi saamassa erittäin nopealla tahdilla koronarokotetta tuotettua jonkun onnenkantamoisen vuoksi. Kolmessa kuukaudessa jo, sanovat.
Korona peruttu? 
Loistavaa. Nyt kun on tuo “breaktrough” tehty, niin nopeutuu homma aikalailla kun vaan vedetään maailman tiedeyhteisön kanssa samaa köyttä. Hommaa varmaan nopeuttaa kokonaisuudessaan vielä se, että jo olemassa olevaa rokotetta voidaan muokata tätä varten.
Jos ei tule nyt muita töyssyjä kehitystyöhön, niin ei me tähänkään tautiin kokonaan tuhouduta. Maailmanloppu peruttu, nyt nautitaan dipeistä
Eli meillä on nyt ainakin:
- Corona,
- Syyrian venäjä vs Turkki,
- pakolaiset Turkista EU alueelle (miksi se Turkki nyt rajoja avaa?),
- ehkä erilaisten vipujen ja velkojen ongelmallisuus ja varmaan
- Kiinan yritysten rahoitus / selviäminen, jos ei voi tehdä liiketoimintaa?
- Italian talous
- kohta Usa vaalit
Onko mitään muuta?
- Brexit
- Kauppasota ← ei saa unohtaa!
Kreikan talous, portugalin talous sekä johdannaiskauppaan liittyvä finanssisektorin riskinotto.
Nyt kannattaa varmaan laittaa pörssi kiinni ja avata uudestaan syksymmällä 
Mutta:
Boris Johnson:in tyttöystävä odottaa kesävauvaa. Tämän päivän uutisia. Kaikki vauvamankelin läpikäyneet ymmärtää mikä lisähaaste tässä on Brexit neuvotteluihin Brittien kannalta 
God save the Queen, mitä tässä voi muuta sanoa 
Tuli mieleen, että bongasin edellisen laskuyrityksen jälkeen alla olevan kuvan. Sinänsä kuva on jälleen validi, kun perjantaina käytiin tuo -15% kohta jälleen korkkaamassa. ”Se on ihan fifty-sixty” mihin suuntaan tästä maanantaina lähdetään.
https://www.taloustaito.fi/blogit/hannu-nummiaro/uskaltaako-osakkeisiin-sijoittaa-putoava-veitsi-voi-viiltaa-syvalta/#5419f81b
Edit: 94 laskumarkkinaa taitaa nyt olla 96, kun pari kertaa käytiin vuonna 2019 tuo >5% lasku kokeilemassa.
Piti Excelin ja S&P 500:n kanssa leikkiä vielä lisää.
- Sininen: S&P500 alin päiväkurssi
- Harmaa: avg50
- Oranssi: avg200
- Keltainen: nykyinen prosenttuaalinen taso suhteessa viimeiseen huippuun (eli, kun keltainen tapissa on tehty uusia ATH-lukuja)
Ensi viikolla tiedossa on indeksitasolla…
- Reipasta nousua
- Reipasta laskua
- Jotain siltä väliltä / flättiä
0 voters
Vastaisuuden varalle, ehkä olisi hyvä mainita mikä on reippaan laskun / nousun määritelmä (viikkotasolla). Itse äänestin käyttämällä arvona 5%. Eli uskon että ensi viikon päättyessä ollaan yli 5% alempana kuin nyt. Valitettavasti. 
Ja suoraan sanoen toivon että olen väärässä, koska jos tämä toteutuu, alkaa tämä näkymään myös “tosielämässä” - irtisanomisia jne. - ja riski isoista niksahduksista kun velkavivutetut toimijat ajautuvat pakkomyynteihin kasvaa.
Mahdolliset irtisanomiset ovat varmaankin enemmän yhteydessä bisneksen kulkuun kuin pörssikursseihin (99,99% toimialoista/työntekijöistä ainakin), mutta jos/kun perus bisnes takkuaa paikoitellen, niin se varmaan voi realisoitua alkuun lomauttamisina yms.
Luonnollisesti näin - mutta vielä isompi ja yhtään pysyvämpi kurssien lasku johtuu ainakin osittain siitä että bisnekset eivät kulje. Ehkä vähän virheellisesti annoin ymmärtää että kurssilasku johtaisi irtisanomisiin - enemmänkin tarkoitin että jos lasketellaan vielä pitkään, se ennakoi tosimaailman bisnesongelmia joka sitten johtaa niihin irtisanomisiin. Tietysti ensimmäinen askel on että palkkaukset pistetään jäihin. Odotan itse juuri että tuleeko omalta työnantajalta “hiring freeze”-ilmoitusta. Näitä tippuu aina joskus, yleensä vuoden lopulla (“Ei saa enää palkata ketään lisää tänä vuonna ilman todella korkean tason erikoislupaa”), joka viittaa siihen että bisnekset eivät ole luistaneet aivan täydellisesti. Sellaisen tippuminen Maaliskuussa olisi aikamoista.
Joo, ei mahdolliset poikkeusolot muuallakin maailmassa ainakaan maailmantalouden tilaa paranna. Mutta luulisi että markkinatkin joutuvat aika sumuisia tulevaisuuden skenaarioita tällä hetkellä hinnoittelemaan.
Pörssien kehitystä menneeltä 17 vuodelta. Helsingin pörssi ei aina liiku samalla voimalla eikä edes samaan suuntaan kuin S&P 500. Sitä vastoin finassikriisin synkimmän vaiheen syyskuusta 2008 eurokriisin 2011 asti OMXHPI seurasi hyvin tarkasti S&P 500:aa. Finanssikriisi oli yhteinen maailmanlaajuinen ongelma. Sellainen on muodostumasssa myös koronaviruksesta.
