Pörssien suunta (Osa 1)

P/B on riippuvainen tuottovaateesta. Jos korkotaso on korkea, niin myös tuottovaade omalle pääomalle on korkea, jolloin P/B tulee alas. Se on siis ihan looginen seuraus.

Myös rahan kiertonopeus vaikuttaa vaikuttaa hintatasoon eikä ainoastaan korkotaso.

Todellisuudessa ne ei makaa tilillä vaan ne laitetaan tuottamaan. Rahat ohjautuu sinne, missä ne tuottaa jotakin. Jos yrityks jakaa tuottamatonta rahaa omistajilleen, niin se ohjautuu kysynnän kasvuun jotakin kautta. Joko suoraan tai välillisesti rahoitusmarkkinoiden kautta.

Nyt jos päästään siihen, että omalle pääomalle saadaan huomattavasti suurempia tuottoja jatkossa, kun teknologia kehittyy, niin se tarkottaa huomattavasti suurempia tuottoprosentteja. Ei tällaista tapahdu ilman kilpailun kiristymistä, inflaatiota ja korkotason nousua.

Jos rajoittavaksi tekijäksi muodostuu henkilöstön osaaminen, määrä tms, niin se nostaa näiden komponenttien hintoja ja laskee yrityksen tulosta, jolloin lopulta ajaudutaan taas tilaan, että pääomalle vaaditaan se tietty riskikorjattu tuotto.

1 tykkäys

Sinänsä totta loogisen kuulosta, mutta korot ja osakkeet eivät elä tyhjiössä, vaan niihin vaikuttaa myös yleisen talouden kehitys ja tuloskasvunäkymät. Tällä tavalla niitä on myös minun mielestä hedelmällisempi tarkastella.

Korkojen nousu, tai staattisesti “korkeat korot”, ei välttämättä laske arvostuskertoimia. Päinvastoin, esimerkiksi pankeille ja vakuutusyhtiöille korkojen nousu voi olla hyvä asia ja tukea oman pääoman tuottoa (ja nostaa arvostuskertoimia). Monesti korot nousevat, kun taloudessa menee hyvin → arvostuskertoimet nousevat samaan aikaan parantuneiden odotusten myötä (kunnes mennään överiksi tai tilanne muuttuu muuta kautta). Tietysti korkojen nousu on jarruttava voima, ja jos kaikki muu olisi vakiona ja korot nousisi, osakkeiden arvostustaso painuisi. Mutta näin ei oikeassa maailmassa kuitenkaan ole. Suhde ei välttämättä ole noin suorasukainen. :slight_smile:

Korkotaso, osakkeiden arvostustaso ja inflaatio ilmentävät talouskasvua ja monen muuta ja vaikka voivat näennäisesti korreloida, se ei tarkoita että ne olisi kausaliteetissa keskenään. Kesäisin lisääntyy sekä ikävät hukkumiset sekä jäätelön syönti. Vähentämällä jäätelön syöntiä ei voida kuitenkaan vaikuttaa hukkumisiin, kuten varmasti jokainen ymmärtää. Pumppaamalla osakemarkkinan arvostuskertoimet pilviin QE:lla et saa välttämättä inflaatiota jne.

Sen lisäksi sijoittajien tuottovaatimushan voi muuttua, tai sijoittajien käsitykset tuotto-odotuksesta olla väärässä yli-/alioptimistiset. Nuo kaikki ovat jatkuvasti eläviä elementteja, minkä takia tuo suhde on niin dynaaminen.

Inflaatiota voi hahmottaa kiertonopeuden ja rahamäärän muutoksen avulla. Hyvä että mainitsit kiertonopeuden, se selittää monesti miksi esimerkiksi kasvava rahamäärä ei näy hinnoissa jne. :slight_smile:

Muutoin tässä menee käytännössä 3 eri aihetta samaan aikaan, ehkäpä hyvä keskittyä yhteen kerrallaan niin tekee myös muille selkeämmäksi seurata. =)

Lueskelin tuossa Next Gamesin puolivuosikatsausta. Toimitusjohtaja osasi kertoa mobiilipelaajien kulkemat kilometrit ja päivittäiset peliminuutit. ARPDAU:ta hehkutettiin. Tämä taitaa nyt olla se new economy, kun taseesta hävisi vuodessa kolmannes omasta pääomasta ja 45% kassavaroista. Luulisi että tällainen kehitys olisi kriisikokouksen paikka, mutta onhan se niinkin että se ei pelaa joka pelkää. Pidin siitä ettei pelinkehitysmenoja oltu aktivoitu taseeseen investoinniksi. Ilman tuotekehitystäkin tulos olisi silti 4,1 miljoonaa tappiolla.

Eniten yllätti alhainen myyntikate: 26%.
X (käyttäjiä) * 0,26 (myyntikate) * 0,19 (ARPDAU) * 181 (päiviä) = 18 500 000 (kustannukset)*
X = 2,07 miljoonaa päivittäistä käyttäjää niin päästään nollatulokseen.

*(Muokkaus: tämä laskelma ei pidä täysin paikkansa. Kokonaiskustannusten sijaan pitäisi olla kiinteät kustannukset sekä muuttuvat kustannukset kerrottuna käyttäjämäärällä)

Ei minulla oikein mielikuvitus riitä näihin virtuaalitodellisuuksiin. Näiden kohdalla aina puhutaan skaalautuvuudesta, mutta eihän ihmisten ajan ja rahankäyttökään skaalaudu sen kummallisemmin. Yhtiön kannalta onni, että löytyy sijoittajia jotka hyväksyvät P/B > 4 valuaation.

1 tykkäys

Jaha, se on nousu alkanut nyt. johan tässä pitkään junnailtiikin paikallaan.

Kauppasota lievenemässä? Trump-Juncker tapaamisessa tehty sopimus: Trump-Juncker deal uutinen Bloomberg

FB -20% jälkimarketis. Saataspa vastaavaa ryminää yleisemminki markkinoille. Nyt kun teknot lähtee kunnolla luisuu, niin hienoja päivii tiedossa :smiley:

No ei se kovin paljon markkinaa hetkauttanu. Vois vähän enemmän alkaa rytisee.

2 tykkäystä

Mielenkiintoista nähdä, jos FAANGit joiden harteilla osakemarkkina eniten lepää, “väsähtäisivät”.

Facebookilla tuli ennätystulos, mutta ohjeistus liikevoitto % -marginaalin heikentymisestä 35 maastoon (~50 tienoilta) pidemmällä välillä ja liikevaihdon kasvu säikäytti markkinat. FAANGeille ehkä voisi perustaa oman ketjunkin?

1 tykkäys

Korot ne jatkaa nousuaan… 2v kohta jo 3 %.

Facebookia laski myös heikot käyttäjäluvut, jotka vähentävät verkostovaikutuksen voimaa. Kovia heilahduksia silti niin FB:llä kuin ylipäätään

1 tykkäys
1 tykkäys

En pysty/osaa ennustaa tulevaisuutta niin hyvin että kehtaisin edes yrittää arvata tuleeko romahdus vai jatkuuko nousu. Tässä romahduspelkoisille tällainen käppyrä kuitenkin näkökulmaa antamaan. (Harmi että en muista alkuperäistä lähdettä mistä itselleni kopioin. Saattoi olla jonkun sijoittajatahon twitteristä…)

2 tykkäystä

Haha, tuo kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa eikä suurilla indeksitason liikkeillä kannatakaan liikaa spekuloida (hauskaa se on yhtä kaikki).

Uusimmassa mallisalkku 7v raportissa (avattu kaikille) pohditaan myös markkinatilannetta, kannattaa lukea koko teksti https://www.inderes.fi/mallisalkku-7-vuotta-vuosituotto-24

Lyhyt lainaus osasta tekstiä:

"Mielestämme sijoittajien suurin huolenaihe onkin erittäin hyvän
talousympäristön ja yleisesti vahvan tuloskunnon kestävyys.
Taloussykli on jo erittäin ”vanha” historiallisia syklejä
tarkastellessa, ja erityisesti rakentamisen syklin kääntyminen voisi
kääntää sen suuntaa. Jos talous heikkenee oleellisesti, myös
yhä useamman yhtiön tuloskasvu tulee kääntymään laskuun.
Erityisen suuri riski on luonnollisesti syklisillä yhtiöillä, joiden
kysyntää ajaa investoinnit ja ainakin epäsuorasti talouskasvu.
Talouskasvun merkittävä hidastuminen heijastuisi kuitenkin
lähes kaikkien yhtiöiden toimintaympäristöihin negatiivisesti. "

2 tykkäystä

Rallia pukkaa. Ei sillä taloussyklin pituudella ole mitään merkitystä, jos keskuspankit syöttää rahaa markkinoille. Venezuelan pörssikin nousi viime vuonna tuhansia prosentteja, vaikka siellä talous sakkaa. Olli Rehnkin kertoi hesarin haastattelussa, että EKP tekee kaikkia tavanomaisia ja epätavanomaisia toimia, jos talous uhkaa sakata. Isommalle pitkäaikaiselle laskulle ei siis ole mitään mahdollisuuksia. Reaalisesti voidaan laskea, mutta nimellisesti tuskimpa.

Kaikki voi siirtyä huoletta ostolaidalle :smiley:

1 tykkäys

Haha, kuuluisia viimeisiä sanoja ;D Taisit olla hieman sarkastinen?

Tovonmukaan. Mulle sopisi hyvin kunnon rytinä markkinoille. Jotenkin vaan alkaa kyllästyttämään tämä keskuspankkien nollakorkolinja. EKP vaan pitkittää ja FED nostelee kauheen hitaasti korkoja. Molempien keskuspankkien politiikka vaan lisää suhteellista elvyttyyttä, vaikka talous kasvaa reipasta vauhtia ja työllisyys ennätysmatala.

Teoriassahan on siis mahdollista, kuten mariannekin jossain videossa totesi, että keskuspankit harrastaa löysää rahapolitiikkaansa hamaan tulevaisuuteen ja vetää sillä tavoin taloutta jatkuvasti ylöspäin. Normaalissa tilanteessa tämä aika olisi vaarallista aikaa ostaa, mutta jos keskuspankit ei muuta reilusti polittiikkaansa ja siirry kiristävään rahapolitiikkaan, niin teoriassa myös ikuinen nousu on mahdollinen.

Pelkkä korkojen nostokaan ei siis suoraan tarkota kiristävää rahapolitiikkaa. On mahdollista myös tilanteet, että korkojen nostamisesta huolimatta keskuspankkien elvyttävyys vaan lisääntyy.

Romahdus saa tulla koska vaan ja mitä suuremmat miinusmerkit, niin sen suurempi ilon ja onnen päivä :smiley:

Italian talous yskii

Vielä ei näytä siltä, että EKP pystyisi siirtymään koronnostoihin ainakaan kovin agressiivisesti. Veikkaa, että ensimmäiset varovaiset nostot menevät ainakin 2020.

Kiinalta 60mrd tuontitullit USA:lle

Vaikuttaa siltä, että Trumpin puolelta esitetyt uhkailut ja summat peittoavat reippaasti Kiinalaiset. (200mrd vs. 60mrd). Taitaa Kiinalaisilla olla paljon enemmän hävittävää, USA talous vahvistuu entisestään…?

Tähän talteen lainaus Saulin kommenteista 8.8.18 koskien Sammon Q2 konffapuhelua:

Sijoitusallokaatiossaan Sampo ei ole tehnyt oleellisia muutoksia. Yhtiön osakepaino on edelleen varsin korkea. Historiallisesti Sampo on haistanut varsin hyvin markkinan käänteet, eli Sammon omia allokaatiopäätöksiä kannattanee seurata.

1 tykkäys

Mielenkiintoinen, tosin nimettömiin lähteisiin, perustuva artikkeli Reutersilla.

Huhujen mukaan Kiinan ylimmässä johdossa esiintynyt “harvinaista” erimielisyyttä kauppakonfliktista kauppasotaan eskaloituneen läpsimisen kanssa USA:ta vastaan. Kiina on ottanut liian itsevarman ja hyökkäävän asenteen kauppasodassa, missä se itseasiassa pelaa heikommalla kädellä.

Maailmantalouden itseriittoiselle veturille USA:lle kauppasota on vähiten haitallinen, ehkä jopa voitollinen siirto, jos se saa lopulta neuvoteltua parempia “diilejä” Kiinan ja muiden kanssa.

2 tykkäystä