Sinänsä totta loogisen kuulosta, mutta korot ja osakkeet eivät elä tyhjiössä, vaan niihin vaikuttaa myös yleisen talouden kehitys ja tuloskasvunäkymät. Tällä tavalla niitä on myös minun mielestä hedelmällisempi tarkastella.
Korkojen nousu, tai staattisesti “korkeat korot”, ei välttämättä laske arvostuskertoimia. Päinvastoin, esimerkiksi pankeille ja vakuutusyhtiöille korkojen nousu voi olla hyvä asia ja tukea oman pääoman tuottoa (ja nostaa arvostuskertoimia). Monesti korot nousevat, kun taloudessa menee hyvin → arvostuskertoimet nousevat samaan aikaan parantuneiden odotusten myötä (kunnes mennään överiksi tai tilanne muuttuu muuta kautta). Tietysti korkojen nousu on jarruttava voima, ja jos kaikki muu olisi vakiona ja korot nousisi, osakkeiden arvostustaso painuisi. Mutta näin ei oikeassa maailmassa kuitenkaan ole. Suhde ei välttämättä ole noin suorasukainen.
Korkotaso, osakkeiden arvostustaso ja inflaatio ilmentävät talouskasvua ja monen muuta ja vaikka voivat näennäisesti korreloida, se ei tarkoita että ne olisi kausaliteetissa keskenään. Kesäisin lisääntyy sekä ikävät hukkumiset sekä jäätelön syönti. Vähentämällä jäätelön syöntiä ei voida kuitenkaan vaikuttaa hukkumisiin, kuten varmasti jokainen ymmärtää. Pumppaamalla osakemarkkinan arvostuskertoimet pilviin QE:lla et saa välttämättä inflaatiota jne.
Sen lisäksi sijoittajien tuottovaatimushan voi muuttua, tai sijoittajien käsitykset tuotto-odotuksesta olla väärässä yli-/alioptimistiset. Nuo kaikki ovat jatkuvasti eläviä elementteja, minkä takia tuo suhde on niin dynaaminen.
Inflaatiota voi hahmottaa kiertonopeuden ja rahamäärän muutoksen avulla. Hyvä että mainitsit kiertonopeuden, se selittää monesti miksi esimerkiksi kasvava rahamäärä ei näy hinnoissa jne.
Muutoin tässä menee käytännössä 3 eri aihetta samaan aikaan, ehkäpä hyvä keskittyä yhteen kerrallaan niin tekee myös muille selkeämmäksi seurata. =)
Lueskelin tuossa Next Gamesin puolivuosikatsausta. Toimitusjohtaja osasi kertoa mobiilipelaajien kulkemat kilometrit ja päivittäiset peliminuutit. ARPDAU:ta hehkutettiin. Tämä taitaa nyt olla se new economy, kun taseesta hävisi vuodessa kolmannes omasta pääomasta ja 45% kassavaroista. Luulisi että tällainen kehitys olisi kriisikokouksen paikka, mutta onhan se niinkin että se ei pelaa joka pelkää. Pidin siitä ettei pelinkehitysmenoja oltu aktivoitu taseeseen investoinniksi. Ilman tuotekehitystäkin tulos olisi silti 4,1 miljoonaa tappiolla.
Eniten yllätti alhainen myyntikate: 26%.
X (käyttäjiä) * 0,26 (myyntikate) * 0,19 (ARPDAU) * 181 (päiviä) = 18 500 000 (kustannukset)*
X = 2,07 miljoonaa päivittäistä käyttäjää niin päästään nollatulokseen.
*(Muokkaus: tämä laskelma ei pidä täysin paikkansa. Kokonaiskustannusten sijaan pitäisi olla kiinteät kustannukset sekä muuttuvat kustannukset kerrottuna käyttäjämäärällä)
Ei minulla oikein mielikuvitus riitä näihin virtuaalitodellisuuksiin. Näiden kohdalla aina puhutaan skaalautuvuudesta, mutta eihän ihmisten ajan ja rahankäyttökään skaalaudu sen kummallisemmin. Yhtiön kannalta onni, että löytyy sijoittajia jotka hyväksyvät P/B > 4 valuaation.
Facebookilla tuli ennätystulos, mutta ohjeistus liikevoitto % -marginaalin heikentymisestä 35 maastoon (~50 tienoilta) pidemmällä välillä ja liikevaihdon kasvu säikäytti markkinat. FAANGeille ehkä voisi perustaa oman ketjunkin?
En pysty/osaa ennustaa tulevaisuutta niin hyvin että kehtaisin edes yrittää arvata tuleeko romahdus vai jatkuuko nousu. Tässä romahduspelkoisille tällainen käppyrä kuitenkin näkökulmaa antamaan. (Harmi että en muista alkuperäistä lähdettä mistä itselleni kopioin. Saattoi olla jonkun sijoittajatahon twitteristä…)
"Mielestämme sijoittajien suurin huolenaihe onkin erittäin hyvän talousympäristön ja yleisesti vahvan tuloskunnon kestävyys. Taloussykli on jo erittäin ”vanha” historiallisia syklejä tarkastellessa, ja erityisesti rakentamisen syklin kääntyminen voisi kääntää sen suuntaa. Jos talous heikkenee oleellisesti, myös yhä useamman yhtiön tuloskasvu tulee kääntymään laskuun. Erityisen suuri riski on luonnollisesti syklisillä yhtiöillä, joiden kysyntää ajaa investoinnit ja ainakin epäsuorasti talouskasvu. Talouskasvun merkittävä hidastuminen heijastuisi kuitenkin lähes kaikkien yhtiöiden toimintaympäristöihin negatiivisesti. "
Rallia pukkaa. Ei sillä taloussyklin pituudella ole mitään merkitystä, jos keskuspankit syöttää rahaa markkinoille. Venezuelan pörssikin nousi viime vuonna tuhansia prosentteja, vaikka siellä talous sakkaa. Olli Rehnkin kertoi hesarin haastattelussa, että EKP tekee kaikkia tavanomaisia ja epätavanomaisia toimia, jos talous uhkaa sakata. Isommalle pitkäaikaiselle laskulle ei siis ole mitään mahdollisuuksia. Reaalisesti voidaan laskea, mutta nimellisesti tuskimpa.
Tovonmukaan. Mulle sopisi hyvin kunnon rytinä markkinoille. Jotenkin vaan alkaa kyllästyttämään tämä keskuspankkien nollakorkolinja. EKP vaan pitkittää ja FED nostelee kauheen hitaasti korkoja. Molempien keskuspankkien politiikka vaan lisää suhteellista elvyttyyttä, vaikka talous kasvaa reipasta vauhtia ja työllisyys ennätysmatala.
Teoriassahan on siis mahdollista, kuten mariannekin jossain videossa totesi, että keskuspankit harrastaa löysää rahapolitiikkaansa hamaan tulevaisuuteen ja vetää sillä tavoin taloutta jatkuvasti ylöspäin. Normaalissa tilanteessa tämä aika olisi vaarallista aikaa ostaa, mutta jos keskuspankit ei muuta reilusti polittiikkaansa ja siirry kiristävään rahapolitiikkaan, niin teoriassa myös ikuinen nousu on mahdollinen.
Pelkkä korkojen nostokaan ei siis suoraan tarkota kiristävää rahapolitiikkaa. On mahdollista myös tilanteet, että korkojen nostamisesta huolimatta keskuspankkien elvyttävyys vaan lisääntyy.
Romahdus saa tulla koska vaan ja mitä suuremmat miinusmerkit, niin sen suurempi ilon ja onnen päivä
Vielä ei näytä siltä, että EKP pystyisi siirtymään koronnostoihin ainakaan kovin agressiivisesti. Veikkaa, että ensimmäiset varovaiset nostot menevät ainakin 2020.
Vaikuttaa siltä, että Trumpin puolelta esitetyt uhkailut ja summat peittoavat reippaasti Kiinalaiset. (200mrd vs. 60mrd). Taitaa Kiinalaisilla olla paljon enemmän hävittävää, USA talous vahvistuu entisestään…?
Tähän talteen lainaus Saulin kommenteista 8.8.18 koskien Sammon Q2 konffapuhelua:
Sijoitusallokaatiossaan Sampo ei ole tehnyt oleellisia muutoksia. Yhtiön osakepaino on edelleen varsin korkea. Historiallisesti Sampo on haistanut varsin hyvin markkinan käänteet, eli Sammon omia allokaatiopäätöksiä kannattanee seurata.
Mielenkiintoinen, tosin nimettömiin lähteisiin, perustuva artikkeli Reutersilla.
Huhujen mukaan Kiinan ylimmässä johdossa esiintynyt “harvinaista” erimielisyyttä kauppakonfliktista kauppasotaan eskaloituneen läpsimisen kanssa USA:ta vastaan. Kiina on ottanut liian itsevarman ja hyökkäävän asenteen kauppasodassa, missä se itseasiassa pelaa heikommalla kädellä.
Maailmantalouden itseriittoiselle veturille USA:lle kauppasota on vähiten haitallinen, ehkä jopa voitollinen siirto, jos se saa lopulta neuvoteltua parempia “diilejä” Kiinan ja muiden kanssa.
USAhan on selkee suhteellinen voittaja. Jos tulee kunnon kauppasota, niin vähiten kärsii USA, joten tämän on tulliuhkailu on sinällään nerokas veto Trumpilta. Onhan se jo nyt nähty, että monet yritykset lisäävät tuotantoaan usassa tai ei ainakaan vähennä sitä. Tietysti sama toimii myös toiseen suuntaan, mutta koska usan kauppatase on alijäämäinen, niin kokonaisuus säilyy plussan puolella. Kun kauppasota lopulta loppuisi, niin ei se yritysten investointeja USAan heti vähennä.
Usa on selkeästi suurin ja vahvin markkina, joten dollari tulee jatkossa vain vahvistumaan entisestään. Lisäksi kauppasodan uhka ei vaikuta niin radikaalisti USAan kuin dollarin vahvistuminen normaalissa tilanteessa. USAn asettamat tullit aiheuttaa heikentävät inflaatiota muualla ylitarjonnan vuoksi, joten voidaan olettaa EKP:n jatkavan löysää rahapolitiikkaansa vielä pitkään ja mahdollinen kiristäminenkin tulee olemman todella varovaista. Seurauksena euron heikkeneminen ja se tulee tukemaan euroalueen pörssejä huomattavasti suhteessa USAan. Nykyiset tullimaksujen suuruudeet ovat kuitenki melkosta nappikauppaa verrattuna maailmankaupan volyymiin.
Euro senkun laskee. Dollarille saa kolmen prosentin varmaa tuottoa ja EKP päättänyt pitää koron nollassa yli vuoden, joten eipä tässä taida olla muuta mahdollisuutta kuin euron reilu alamäki. Se tietää euroalueen osakkeille kunnon nousua. Eiköhän tähän saada vielä kohta ajatukset siitä, että FEDkään ei voi dollarin nousun takia noustaa hirveesti korkoja, niin saadaan myös USAssa osakkeet ylös. Tuntuu kyllä siltä, että markkina keksii aina jonkun syyn nousta, vaikka kokonaisuus pysyis neutraalina.
Nyt on kauppasota, Turkki kriisissä, euroalueen talous osoittanut heikkenemisen merkkejä, kustannusinflaatio nousussa, talouden kasvuvauhti hidastuu. Tässä tilanteessahan pörssien siis kuuluukiin nousta
Vuoden pohjia tehdään. Euroa pitäisi tukea euroalueen ylijäämäisyys, ja siinä mielessä euro onkin perustellusti dollaria vahvempi. Tuo mainitsemasi korkoero plus talouskasvun hidastuminen täällä tietysti taas heikentää euroa. Hidastuva talouskasvu taitaa painaa vaakakupissa enemmän, kun monet sinänsä heikommasta eurosta hyöntyvät vientifirmat kärsivät kauppasodan sivuvaikutuksista.
Dramaattisimmat vaikutukset USA:n dollarin vahvistumisessa näkyy kehitysmaiden/vähemmän kehittyneiden maden valuutoissa ja talouksissa (case Turkki, Argentiina).
Vaakakupissa painaa USA yritysten voimakas tuloskasvu, minkä takia indeksit siellä ovat paukuttaneet uutta ATH:ta. Jos katsot Eurooppaa, on Euro Stoxx 50 laskenut muutaman prosentin verran, ja itseasiassa merkittävä osa isoimmista pörsseistä on punaisella tänä vuonna:
Meillä Suomessahan menee suorastaan loistavasti näihin verrattuna Markkina on tunnetusti suht heikko ennakoimaan kriisejä tai kauppasodan kaltaisia “eksogeenisiä”, vaikutuksiltaan monimutkaisia shokkeja, joten markkinan asemoituminen tuntuu olevan enemmän odottavalla kannalla…
Kauppasodalla ei ole vielä ollut suuriakaan vaikutuksia kaupankäyntiin, jos näin olisi, niin talous sakkaisi huolella. Vaikutukset ovat todellisuudessa melko marginaalisia ja euron heikkeminen lähemmäs 10% huipusta lisää ulkomailla toimivien yritysten tulosta huomattavasti. Kyse ei ole vain viennistä vaan siitä, että ulkomailla toimivien yritysten kauppa tapahtuu pääasiassa dollarimäärisinä. Kauppasota ei vaikuta esim. suomalaisten yritysten usassa tuottaminen ja usassa myytäviin tuotteisiin mitenkään.
Kokonaisuutena pörssit eivät kuitenkaan ole olleet laskusuunnassa. Muutamat pörssit ovat toki muutaman prosentin pakkasella, mutta sitä ei nyt voi kummoseksaan laskuksi kuvata. Kiina nyt on yksinään melkoinen poikkeus.
Markkina on tunnetusti suht heikko ennakoimaan kriisejä tai kauppasodan kaltaisia “eksogeenisiä”, vaikutuksiltaan monimutkaisia shokkeja, joten markkinan asemoituminen tuntuu olevan enemmän odottavalla kannalla…