Jaahas. Kuun puoliväli tarkoittaa, että StarCapitalilta saatiin uudet lukemat koskien heinäkuun (31.7.2018) tilannetta:
Suomi:
Fair Value corridorin osalta Market potential:
Tänään pörssit melkein -2 % punaisella Turkki & Co. säikyttämänä ja media täyttyy negatiivisista otsikoista… ‘If there were ever a moment to harvest gains…it is August 2018,’ warns Guggenheim’s Minerd - MarketWatch
Ja helsingin pörssin suurimmat nousijat tänää:
|Incap|6.680|+13.22%|0.629|
|Siili Solutions|11.70|+4.46%|0.118|
|Sotkamo Silver|0.3770|+4.14%|0.107|
|Asiakastieto Group|30.60|+2.34%|0.023|
|Qt Group|8.000|+2.04%|0.100|
koetaanko pörsseissä 2000-luvun alku uudestaan 
Reutersilta hyvä graafi kehittyvien markkinoiden valuuttojen heikkenemisestä dollaria vastaan tänä vuonna. Monet kehittyvät maat ottavat lainansa dollareissa, plus korkojen nousu USA:ssa kääntää rahavirtoja pois taloudellisista periferioista. Toteutuuko vuoden 1997 kaltainen dominoefekti kuten silloin Aasiassa kävi?
Jenkkien Retail-sijoittajien sentimentti melko neutraali:
Härkien lukema oli melkein 60 % tammikuussa kun tehtiin edellisiä huippuja.
Mielenkiintoinen huomio: amerikkalaiset ovat kuitenkin läpi nousumarkkinan itseasiassa dumpanneet rahastosijoituksiaan…
Kiinan tilanteesta hyvä artikkeli Blummalla Rising Interest Rates Challenge China’s Growth Model - Bloomberg
Lyhyesti:
-Kiinan pitäisi tasapainottaa investointivetoista talouttaan kuluttajavetoiseksi, mutta ei ole vielä onnistunut/tehnyt transformaatiota
-Kiinan kauppatase kääntymässä negatiiviseksi ja sinne ei enää virtaa rahaa kuten ennen: jenkkien koronnostot vaikeuttavat tilannetta entisestään.
-300 % velkaa suhteessa BKT:hen vaikea hallita. Kiinan on nyt pakko tehdä kipeitä reformeja jotta se saa velan kasvun laskemaan BKT:n kasvun tasolle tai alle, houkuteltua ulkomaista rahaa lisää sekä lisäämään kulutuksen painoa taloudessa.
Miten vaikuttaa pörsseihin? Hyvä tiedostaa, että Kiinan makroriskit ovat edelleen olemassa ja kauppasota voi nostaa ne pinnalle uudelleen.
Ja toinen artikkeli Kiinasta, jälleen blummalta, jonka haluan jakaa. Nämä liittyvät tietysti todella isoon kuvaan, ja historiallisten analogioiden vetäminen on aina suuripiirteistä puuhaa. Näillä varoitussanoilla, tässä artikkeli Kiinan ja Neuvostoliiton “lopun aikojen” yhteneväisyyksistä Soviet Collapse Echoes in China’s Belt and Road Investment - Bloomberg
Avainpoiminnat:
-Kiinan työvoima, tärkeä tekijä BKT:n kasvussa, alkaa laskemaan tänä vuonna absoluuttisesti:
Tästä tulee talouskasvuun vastatuulta, ellei tuottavuus kasva toisin keinoin (teknologinen kehitys jne.)
-Kiina törsää kuin viimeistä päivää miljardia raskaisiin investointeihin sen naapurimaissa ja strategisesti tärkeillä alueilla. Vaikka nämä ovat sotilaallisessa/poliittisessa mielessä (levittää Kiinan vaikutusvaltaa, sotilastutkikohta) perusteltuja, taloudellisessa mielessä ne ovat arvioiden mukaan melkoisia kankkulankaivoja.
-Kirjoittaja vetää yhtäläisyyden Neuvostoliiton kanssa, josta vielä 70-luvulla moni kommentaattori uskoi tulevan 80/90-lukujen taitteessa maailman isoin talous, mutta juuri 70-luvulla työväestön määrä kääntyi laskuun ja maa alkoi yhä enemmän investoimaan tuottamattomasti a) sotilasmenoihin b) Siperian teollistamiseen, mikä meni suurilta osin reisille.
-Kiinan talouden kilpailukyky on heikentynyt jatkuvasti palkkojen noustessa, etenkin Itä-Rannikolla jossa elintaso on jo korkea.
Mielenkiintoisia pointteja ja täytyy seurata tilannetta. Samalla tietysti täytyy sanoa, että Kiinan johto on todnäk. hereillä näistä seikoista plus Kiina on teknologisesti nopeasti kehittyvä maa ja aikoo olla sitä vielä enemmän jatkossa, toisin kuin tuo aiempi verrokkinsa.
Ps. Isoa makrokuvaa pohtiessa asioille ei kannata antaa kovin isoa painoarvoa mitä portfolion hoitoon tulee: maailman parhaat ovat yleensä näissä väärässä ja toisaalta komplekseissa systeemeissä lopputulemaa on lähes mahdoton arvioida. Makrokuva näyttää myös monesti pessimistisemmältä, mitä se tosiasiassa onkaan. Esimerkiksi Kiinan ja USA:n velkaongelmasta puhuttiin jo 80-luvulla, mutta kummankaan osalta se ei ole vielä realisoitunut. Se ei tarkoita tietysti, etteikö joskus voisi näin käydä, mutta kuvaa hyvin kuinka mahdoton näitä asioita on lopulta ennustaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö näitä olisi hyvä pohtia ja ottaa huomioon.
VP sekä kaikki muut on siellä töissä rakkaudesta lajiin. Muuten kaiketi hektisessa pörssimaailmassa parhaimman laadun työsuoritteiden varmistaminen on vaikeaa (“teen vaan tätä työtä vailla intohimoa, kunhan palkka maksetaan niin jotain tekstiä suollan ulos”.
Kiitos @Verneri_Pulkkinen todella hyvistä linkeistä ja referaateista!
Ps. Mariannekin on facebookin puolella vastaillut makrokysymyksiin/kommentteihin keskellä työviikkoa myöhaan illalla (keskiviikkona klo 22). Propsit siitäkin!
Eikös Japanillakin ole velkaa lähemmäs 300% suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kiinankin velka on kaiketi sisäistä, joten keskuspankkikikkailulla ongelma hoidetaan tarvittaessa kuntoon.
Ongelma tulee siinä, että kiinalaisten tuotteiden kilpailukyky vähenee sitä mukaa, kun työntekijöiden määrä vähenee ja palkat nousee ja tätä kautta kaikki kustannukset lähtee nousuun. Samalla kiinan talous kääntyy tuontivetoiseksi. Kriisi on tämän jälkeen valmis ja se ei johdu julkisen puolen velasta vaan muista syistä.
Eipä kestä, hienoa että niistä on iloa! 
Luen itse paljon sieltä sun täältä matskua ja pyrin aina linkkaamaan tänne jos niistä on vain iloa.
~250 % jos ollaan tarkkoja, nousemassa kohti 300 % tottakai 
Kiinan velka on suurilta osin sisäistä ja velka on kiinalaisille pankeille, vakuutusyhtiöille ja eläkerahastoille… Ulkomaalaisten omistajien osuus nousussa, mutta edelleen vähäinen.
Asuntomarkkinoiden kehitystä voi pitää myös jonkinlaisena indikaattorina yleisen talouden kehityksestä. Kannattaa esimerkiksi katsoa tilannetta Australiassa ja Kanadassa. Lisäksi rakkaassa naapurissamme tilanne alkaa näyttää myös hieman huolestuttavalta tai ainakin rauhoittuu ylikuumilta tasoilta:
https://www.inderes.fi/uutiset/ruotsin-asuntomarkkinoilta-tihkuvat-tiedot-kertovat-selvasta-suhdanteen-hidastumisesta?utm_source=twitter&utm_medium=automatic&utm_campaign=olliKSP500 uusi ATH 
Samalla nousumarkkinan kesto historian pisin (jenkeissä) sitten 1992-2000 nousun, jos tällainen mittailu nyt on relevanttia.
Pörsseissä karkeasti 2/3 on nousuvuosia indeksitasolla.
Onko siis näin, että tilastollisesti myös nousuputkiennätyksiä tullaan rikkomaan uudestaan ja uudestaan kun katsotaan erittäin pitkää aikaväliä… 
Olettaen, että pörssien perusfundamentit säilyvät.
Pörssien historia ja nousumarkkinoiden/laskumarkkinoiden määrä on niin lyhyt ja vähäinen, että tilastollisessa mielessä nuo “2/3-säännöt” ovat enemmän heurestisia. En siis meinaa, että sinä käyttäisit tätä heurestiikkaa, mutta sitä näkee yleisesti. Tilastonikkari osaa heittää tarkemmin, mutta käsittääkseni N pitäisi olla melko iso ennen kuin voi oikeasti vetää johtopäätöksiä…
Ehkä, tulevaisuus näyttää ;D Todennäköisesti jos pörssi jatkaa olemassaoloaan instituutiona ja talous kasvaa. Riippuu niin monesta tekijästä: jos volatiliteetti vähenisi kroonisesti, niin todnäk. Mutta väheneekö se? Onko maailma muuttunut helpommin ennakoitavaksi ja vakaammaksi kuin aiemmin? Minun mielestä ei.
Kyllä se taantuma sieltä tulee.
Eikös meillä viimeviikolla ollut 6 päivää laskua. Kompensoi nyt sitä.
Tulee, mutta osakkeet ei välttämättä laske, kun keskuspankit elvyttää
Niin juuri, eli isompaan laskuun ei päästä
Usassa ei inflaatiopaineita, joten kurssiralli voi jatkua. Jos tässä taloustilanteessa ei saada aikaan reilua painetta nostaa korkoja, niin ne korot ei kyllä sitten nouse koskaan. Seuraavassa taantumassa mennään sitten reilusti negatiiviseen korkotasoon ja senhän tietää mitä sitten käy.
Olen alkanu ite lisäämään osakepainoa, kun en vain pysty näkemään laskua. Toivon toki, että olisin väärässä, kun en kaikkea kuitenkaan uskalla laittaa pörssiin tässä tilanteessa. Käteisen määrä ei kuitenkaan absoluuttisesti enää kohdallani kasva
Keskuspankki ei pysty romahdusta estämään, jos paska osuu tuulettimeen
Keskuspankkien nykynen rahapolitiikka ei kyllä kovin helposti mahdollista romahdusta. Jos talous kuitenkin alkaa sakkaa, niin en usko, että keskuspankit vaan kattelisivat sivusta vaan kasvattaisivat taseitaan ja laskisi korot negatiiviseksi. Keskuspankeilla ei ole pokkaa nostaa kunnolla korkoja, koska kaikilla on niin paljon velkaa. Jos “paska osuu tuulettimeen”, seurauksena on lyhytaikainen lasku, joka korjaantuu melko nopeesti keskuspankkien toimien ansiosta.
Aiempien romahdusten syvyys johtui paljolti siitä, että aina toimittiin vasta jäljessä. Nyt keskuspankit ja poliitikot pyrkivät toimimaan ajoissa. Romahdus ja totaalinen katastrofi on aina mahdollinen, mutta näkisin sen todennäköisyyden pienenä.
Tämä ainainen nousu on keskuspankkien elvytyksen syytä
